Jos palataan alkuperäiseen aiheeseen eli Suzukin mallien legendaarisuuteen niin omasta mielestäni legendaarisia malleja ovat 1100 Katana sekä 750 ja gsx-r. Vuonna -86 tuli sitten isosisko gsx-r perheeseen, eli 1100 malli, jonka senkin lasken legendaariseksi Suzuki malliksi. Joku voisi lisätä listaan vielä 1100 gsx:n -80 luvun alusta, mutta itse en sitä tee.
Katana oli radikaali muutos ulkonäöllisesti ja osin myös koneensa osalta, mutta gsx-r mallit toivat silloisten ratapyörien ominaisuudet kuluttajan ulottuville ja tieliiikenteeseen. Muotoilu oli suoraan kilparadoilta, samoin osa moottorin konstruktiosta. Moottoripyöräilevä maailma ei ollut koskaan nähnyt yhtä kompromissitonta pyörää kuin gsx-r 750 kadulla.
Itselläni on -87 mallinen 750 Gixxeri enkä tule _koskaan_ luopumaan siitä ihan pelkästään jo sen historiallisen arvon takia. Tiedäntiedän...nyt noita "vanhoja" luuskia saa muutamalla hassulla tonnilla, mutta mielestäni historialle ja uraauurtavuudelle ei voi laskea rahallista arvoa.
Yleistäen voisin sanoa, että suurimmalla osalla vanhoista pyöristä on sielu ja oma luonne, joka puuttuu uusista pyöristä. R1 tai uusin kilogixxeri suoritusarvoineen ja kaikkine hienouksineen eivät jaksa sytyttää meikäläistä, sillä noilla pyörillä ei ole sitä luonnetta, joka myös omasta vanhasta lehmästäni löytyy.
Voin kokemuksesta sanoa, että nuo vanhemmat pelit kääntävät päitä ja herättävät kiinnostusta ainakin yhtä paljon kuin uudemmat muoviluodit. Sieltä se kaikki alkoi...80-luvun alusta ja puolivälistä. Silloin rikottiin ne suurimmat rajapyykit ja piirrettiin linjat sporttipyörien tulevaisuudelle ja uskallan väittää, että Suzuki kulki tuon armadan etujoukossa gsx-r mallineen!
Minut saa ampua alas, jos siltä tuntuu, mutta nykyäänhän jopa vanhat Warret ja Mossetkin ovat kulttikamaa...
