• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Laturi pakoputkeen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja vetomies
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
mico sanoi:
No joo... 350W kun ei riitä edes mpkäyttöön korvaamaan laturia ja jos sitä mieltää tehon korvaajana tuotto on jotain 0,5hv luokkaa eli jotain prosentti keskikoon käyttömp:n tehosta... hmmm....

Jaa ei muka riitä, tuohan olisi jo huima lisäys nykyiseen... :p
Pikku-a:n manuaali kun kertoo laturista että 200w max.
 
En ihan tarkkaan tiedä, paljonko sähkötehoa menee, mutta omassa valot ottavat n. 120W ja ruisku varmaan toisen mokoman bensapumppuineen + sytys, joten jollakin 200W ei varmaankaan kulje kovin pitkälle.
 
Juutana sanoi:
Ei noi näköjään välttämättä aivan tähtitieteellisiä summia maksa.
Jostain kun löytäisi niitä elementtejä joita käytetään mm. ydinkäyttöisten majakoiden sähkön tuottoon... Lyijyliivien kanssa itämeren majakoita kiertämään? :p

Kuolan niemimaan rannat ja pohjoinen jäämeri lienee parempi veikkaus, kun moisia valmistanut Baltiyetsin tehdas sattumalta oli Narvassa ja käytössään olevan asiantuntemuksen turvin eestiläiset ovat naarineet moiset huishelvettiin hallinnoimiltaan alueilta, jo varmaan 90-luvulla.

Semmoinen RHS-90 mikä niissä toppahousujen vempeleissä on yleensä lämmönlähteenä kuumuu pinnaltaa jotain max.400 asteiseksi, joten en tiedä paljonko enemmän semmoiseen perustuvan virtalähteen Peltierit kestävät.
Toisin sanoen pakokaasun lämpö voi rikkoa nekin.

Jos ihan älyttömästi kiinnostaa niin Baltiyets on nykyään Balti ES, jonka itseasiassa Cargotec omistaa.
Mitään tuommoisiin liittyvää ne eivät ole tehneet 90't luvun alun jälkeen, mutta voisihan siellä joku vanha jyyrä olla joka vielä muistaisi Peltierien speksit ja lähteen.

Tosin veikkaan että lähde on ollut luokkaa "23. ryssäläinen Peltier- ja perseenpäristin kombinaatti, Erikoisteollisuuskaupunki 6, Etelä-Ural" - jota ei tietenkään ole herran aikoihin ollut olemassakaan.

Mainittakoon että tommoisia iänkaiken kestäviä "atoomiparistoja" on aikanaan kehitelty minikoossa esimerkiksi sydämmentahdistajan virtalähteeksi!
Ja siis ihan amerniikassa.
 
Ja wikipedian mukaan noita tahdistimia olisi ollut -04 vielä ~90 käytössä.
Nuo itänaapurin ydinpatterit on ilmeisesti ihan hieman pikkaisen hunningolla ja teillä tietämättömillä...
 
scientists in BSST and BMW of North America announced their intention to launch the first commercial ATEG (Automotive thermoelectric generator) in 2013.

Sitkeä huhu kertoo myös, että VAG olisi puuhastellut aiheen kimpussa ja olisi asentamassa putkimaista TEG:ä katalysaattorin jälkeen.

Prätkäsovellus olisi siinä mielessä paljon kiitollisempi, että hukkalämpöä syntyy sähkötehontarpeeseen verrattuna paljon enemmän ja toisaalta myös nykyisen laturin osuus koneen inertiasta on suurempi kuin autossa.

Odotellaan...
 
vetomies sanoi:
Jos vetää pyörällä 100 kW teholla, joutuu jäähdyttämään tälläkin hetkellä syyläriä noin 100 kW

Tuota.. ei se tarkoita että jos moottori tuottaa 100kW tehoa, että se tuottaisi 100kW lämpöä. Lämpö on hukkaa, jota syntyy moottoreiden huonosta hyötysuhteesta ja jos tilanne olisi 100kW / 100kW niin ei takapyörä vetäisi yhtään.
 
theim sanoi:
Tuota.. ei se tarkoita että jos moottori tuottaa 100kW tehoa, että se tuottaisi 100kW lämpöä. Lämpö on hukkaa, jota syntyy moottoreiden huonosta hyötysuhteesta ja jos tilanne olisi 100kW / 100kW niin ei takapyörä vetäisi yhtään.

Tarkoittaa. Jos moottori tuottaa 100 kW konetehoa, se tuottaa noin 200 kW lämpöä, josta puolet menee pakoputkeen ja puolet jäähdyttimeen. Käytännössä ajat siis lämmityslaitteella, jossa syntyy prosessin sivutuotteena hiukan mekaanista työtä, tyypillisesti luokkaa 30% käytetytystä lämpöenergiasta.
 
vetomies sanoi:
Tarkoittaa. Jos moottori tuottaa 100 kW konetehoa, se tuottaa noin 200 kW lämpöä, josta puolet menee pakoputkeen ja puolet jäähdyttimeen. Käytännössä ajat siis lämmityslaitteella, jossa syntyy prosessin sivutuotteena hiukan mekaanista työtä, tyypillisesti luokkaa 30% käytetytystä lämpöenergiasta.

Muistetaan että niitä 100kw ja muutaman sekunnin pituisia piikkejä on hyvin harvoin. Taitaa maantiellä mopo kulkea keskimäärin jollain luokkaa 10 kw teholla. Isojen sporttipyörien hyötysuhde on käsittämättömän huono. Auto kulkee noin 14-16 Kw:lla.
 
sky sanoi:
Muistetaan että niitä 100kw ja muutaman sekunnin pituisia piikkejä on hyvin harvoin. Taitaa maantiellä mopo kulkea keskimäärin jollain luokkaa 10 kw teholla. Isojen sporttipyörien hyötysuhde on käsittämättömän huono. Auto kulkee noin 14-16 Kw:lla.

Muistetaan vaan. Ihan siitä riippumatta lämpöä syntyy aina vähintään noin kaksinkertainen määrä tuotettuun konetehoon verrattuna - ruuhkissa, tyhjäkäynnillä ja huonon hyötysuhteen alueella ajettaessa enemmän.
 
vetomies sanoi:
Muistetaan vaan. Ihan siitä riippumatta lämpöä syntyy aina vähintään noin kaksinkertainen määrä tuotettuun konetehoon verrattuna - ruuhkissa, tyhjäkäynnillä ja huonon hyötysuhteen alueella ajettaessa enemmän.

Normaalissa maantie-/nurkka-ajossa moottorin hyötysuhde pyörii niinkin korkealla kuin jossain 10% huitteilla. Eli jos 10kW riittää pitämään mopon vauhtia yllä maantiellä, on aika helppo laskea, että n. 90kW päätyy muodossa tahi toisessa harakoille. Myös tuo 100kW eteenpäin vievää ja 100kW lämpöä on aika optimistinen arvio. Todellisuudessa taitaa olla lähempänä 100/200kW tilannetta.
 
Nitrous sanoi:
Normaalissa maantie-/nurkka-ajossa moottorin hyötysuhde pyörii niinkin korkealla kuin jossain 10% huitteilla. Eli jos 10kW riittää pitämään mopon vauhtia yllä maantiellä, on aika helppo laskea, että n. 90kW päätyy muodossa tahi toisessa harakoille. Myös tuo 100kW eteenpäin vievää ja 100kW lämpöä on aika optimistinen arvio. Todellisuudessa taitaa olla lähempänä 100/200kW tilannetta.

Toinen tapa karkeasti laskeskella samaa asiaa: bensiinin energiasisältö on wikipedian mukaan 43 MJ/kg. Tosin muodossa kWh/L se on ehkä helpompi hahmottaa: 43 MJ/L * 0,75kg/L / 3,6 MJ/kWh = n. 9 kWh/L.

Otetaan oletus, että ajetaan mp:llä maantiellä 100km/h, tunnin ajan ja tehontarve keskimäärin tasaisen nopeuden ylläpitämiseksi on 9Kw ja bensaa kuluu tuon tunnin/100km aikana 5L.
Tästä laskien: 5L bensaa sisältää energiaa 45kWh, mutta liikkeeseen tarvitaan vain 9kWh, loput menee lämmöksi. Hyötysuhde olisi näin laskien 20%
 
Nitrous sanoi:
Normaalissa maantie-/nurkka-ajossa moottorin hyötysuhde pyörii niinkin korkealla kuin jossain 10% huitteilla. Eli jos 10kW riittää pitämään mopon vauhtia yllä maantiellä, on aika helppo laskea, että n. 90kW päätyy muodossa tahi toisessa harakoille. Myös tuo 100kW eteenpäin vievää ja 100kW lämpöä on aika optimistinen arvio. Todellisuudessa taitaa olla lähempänä 100/200kW tilannetta.

Noinhan taisin juuri sanoa, eli harakoille puhalletun lämmön määrä on vähintään kaksinkertainen konetehoon verrattuna, vaikka ajaisit parhaimman hyötysuhteen alueella.
Tosin tämän foorumin tuntien 200 kW:kin on aivan liian vähän lämpöä, jotta siitä saisi 100W talteen.
 
Back
Ylös