• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Kuomukärryn sisäkorkeus MP:n kuljetuksessa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja hp10a10
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
MLTM sanoi:
Nostetaas vanhaa ketjua.

Pitäis löytää kuomukärry 2 ADV-pyörän (1000 African twin/850 GS tms.) kuljetukseen.
Onko kellään kokemusta tällaisesta? Onko mahdoton idea löytää tällainen jarruttomana?

Menisköhän esim. tollaseen limittäin? Painorajat riittäisi juuri ja juuri.

https://www.nettivaraosa.com/kuljetuskalusto/1988733#yritys=lakeudenterasrakenneky

Mittoja miettiessä kannatta huomioda että tuossa mainittu(ja ylensäkin) leveys, pituus ovat lavan mittoja
eli kuomu ei ole tangon kohdalta noin leveä, samoin korkeus on keskeltä kuomua, tuo helosti unhotuu
ja tekee sisätilan mittojen vertialusta hankalla lisäksi eri valmistajien kuomut on eri muotoisia,
 
MLTM sanoi:
Nostetaas vanhaa ketjua.

Pitäis löytää kuomukärry 2 ADV-pyörän (1000 African twin/850 GS tms.) kuljetukseen.
Onko kellään kokemusta tällaisesta? Onko mahdoton idea löytää tällainen jarruttomana?

Menisköhän esim. tollaseen limittäin? Painorajat riittäisi juuri ja juuri.

https://www.nettivaraosa.com/kuljetuskalusto/1988733#yritys=lakeudenterasrakenneky

Mulla on 330 x 150 x 33 cm ja metrin kuomu. Sinne menee enska ja kyykky leppoisasti. Tai kaksi kyykkyä tai kaksi enskaa. Myös varikkoteltta/-teltat ja muut varikkokamat (täydellä setillä laillinen kantoraja on likellä, kun bensaakin välillä 60 litraa kannuissa). Torista ostetut Toyota Corollan renkaat ja vanteet, jotka vaihtaa alle, vakauttaa kummasti kärryä.
Kaverilla on 330 x 150 x 50 ja metrin kuomu. Sinne menee yllämainitut helpommin. Syynä juurikin reunoilla oleva suurempi korkeus. Kuomu kun on metrin siitä keskikohdasta ja reunoilta ainakin 10 cm matalempi.

Ja limittäin varmasti menee noi adventuret. Muutenkin ne pitää laittaa limittäin, ettei aisapaino tuu turhan isoksi.

Meillä on mp-kuljetustelineitä aika reilusti. Kaveri on ruuvannut reikänauhalla omansa kärryn pohjaan, minä pistän etulevyn ja kuljetustelineen väliin 2x4" puuta, jolla säädän telineiden paikat.
807510.jpg
 
Kas tännehän tuli nopeasti vastauksia. Kiitoksia näistä.

Tiivistäen voisi tulkita, että 2 ADV:tä voisi mahtua, mutta tarkkaan saa asetella. Kuomun sisämitat rajoittavana tekijänä ja se selviää vain kokeilemalla. Paino tulee joka tapauksessa vastaan, jos yrittää etsiä esim. 180 cm leveää korkealla kuomulla, eli isompi ei käy.

Modauksia pohjaan pitää kiinnityksille tehdä. Rengastelineiden kiinnitys + sidontapisteiden lisäys.

Kärry on tulossa myös muuhun käyttöön(muuttokuormiin jne.) ja se pitää olla vedettävissä ilman pikku-e:tä. Näin ollen jarrullinen ei käy. Lainsäädäntö on noiden painorajojen suhteen vaan aika hölmö, kun mennään jarrullisiin kärryihin pelkällä B-kortilla. Tällöin kokonaismassa ei saa ylittää 3500 kg -> Auton kokonaismassasta tulee rajoittava tekijä, eikä niinkään vetokyvystä.

@Batmanninja ja T1mppa:

Oisko mahdollista saada tekemistänne kiinnityspisteratkaisuista kuvia? Niistä varmastikin saa hyvää inspiraatiota.
 
Me tehtiin niin, että ostettiin lisälaidat kärryyn. Toimiva ratkaisu, tosin kärryn ilmanvastus nousi aavistuksen verran.
 
MLTM sanoi:
Kas tännehän tuli nopeasti vastauksia. Kiitoksia näistä.

Tiivistäen voisi tulkita, että 2 ADV:tä voisi mahtua, mutta tarkkaan saa asetella. Kuomun sisämitat rajoittavana tekijänä ja se selviää vain kokeilemalla......

Modauksia pohjaan pitää kiinnityksille tehdä. Rengastelineiden kiinnitys + sidontapisteiden lisäys.



@Batmanninja ja T1mppa:

Oisko mahdollista saada tekemistänne kiinnityspisteratkaisuista kuvia? Niistä varmastikin saa hyvää inspiraatiota.

^Joo ostin Motonetistä noita lenkkejä ja pulttailin niitä tehtaan asentamien lisäksi ainakin 6 kpl. Pohja on kiinni rungon peltiprofiilissa vain itseporautuvilla ruuveilla. Lenkit taas pohjassa kiinni. Kannattaa vahvistaa.

2 kuljetustukea, aisalukkosysteemin sekä rampin ostin Biltsusta ja asettelin ne sovituksen ja mittailun jälkeen noin (kts. kuvat). Harjoitusreikiäkin tuli...pohjan alla olevat runkoprofiilit saattavat rajoittaa sijoittelua.

Rautakaupasta ostin 3 samaan sarjaan tehtyä halpaa lukkoa joista 1 aisalukkoon ja 2 kuomuun. Kaupungissa kun asutaan niin kaikki pitää olla lukkojen takana...Molemmille käyttäjille riitti paketista omat avaimet niin saa toienkin käyttäjä kärryn pihasta vaikkei kotona ollakaan.

Kuljetustukkiin voisi vielä miettiä pikakiinnityksen, jos tarvii jotain rakennuslevyjä tms. muuta kuskata että tarvitsisi koko pohjan käyttöön ja tuet irroittaa. Nyt olen pärjännyt irroittamatta.

Kärryllä on ollut todella paljon käyttöä, en ymmärrä miten olen ilman pärjännyt:kääk:

Sheriffin mitat on (jos haluat verrata esim. ATwiniin): w=827 mm (+ kahvasuojat), l=2191 mm, h=1271 mm

2 tonnarikyykkyä on mitoiltaan suurinpiirtein samat, tietysti matalampia ja lähes 2x painavampia.
 

Liitetiedostot

  • Trailer 3.jpg
    Trailer 3.jpg
    90,7 KB · Katselut: 99
  • Trailer 2.jpg
    Trailer 2.jpg
    86,6 KB · Katselut: 101
  • Trailer 4.jpg
    Trailer 4.jpg
    92 KB · Katselut: 87
Kärry on tulossa myös muuhun käyttöön(muuttokuormiin jne.) ja se pitää olla vedettävissä ilman pikku-e:tä. Näin ollen jarrullinen ei käy. Lainsäädäntö on noiden painorajojen suhteen vaan aika hölmö, kun mennään jarrullisiin kärryihin pelkällä B-kortilla. Tällöin kokonaismassa ei saa ylittää 3500 kg -> Auton kokonaismassasta tulee rajoittava tekijä, eikä niinkään vetokyvystä.

Nykyiset autot ovat kyllä niin painavia, ettei jonkun 1300-1500kg jarrukärryn vetäminen ole yleensä ongelma B-kortilla. Nykyisistä säännöistähän on poistunut sen entinen omituisuus, joka edellytti BE-korttia (se ns. pikku e), kun vedettävän kärryn suurin sallittu massa ylittää auton omamassan. Enempi rajoittava tekijä usein on vetoauton suurin sallittu vetokyky. Ihan pikkuautoilla ei saa vetää edes tyypillistä 750kg kevytperävaunua.

Ajokorttiluokathan katsotaan rekisteriotteista (auton/vaunun massoista), ei kärryn päällä olevasta todellisesta massasta tien päällä miekkahihojen puntarilla. Jos kärryssä on ylikuormaa siitä tulee sakot mutta kortitta ajosta ei tule sanktiota, jos rekisteriotteiden mukaiset massat ja ajokorttiluokka sallivat yhdistelmän kuljettamisen. Kannattaa myös muistaa, että vaunu punnitaan tien päällä aina kytkettynä, jolloin aisapaino jää pois kärryn punnitusta massasta.

Yleisesti ottaen jarrukärryt on ihan pirusti turvallisempia, kuin jarruttomat kevytperävaunut. Ylikuormattu kevytperävaunu + ajoneuvo jolla nippanappa saa vetää sitä on ihan killeriyhdistelmä äkkijarrutuksessa, kun se ei meinaa pysähtyä mitenkään järkevällä jarrutusmatkalla. Parempi yhdistelmä tällaisessa käytössä olisi 750kg jarrullinen kevätperävaunu, jolla on kevytperävaunun edut (ei tarvitse katsastaa) mutta jarrukärryn turvallisuus.
 
Jarrullista sitten vedetään 80km/h? Eikö 100 rajoitus koske vain kevytkärryjä, jos haluaa lakia noudattaa. Oops olin siinä ajatuksessa että yli 750 ovat jarrullisia, eikä oikein tunnu mukavuus perusteella järkevältä.
 
@ batmanninja
Kiitoksia lisäinfosta. Noilla pääsee jo pitkälle.

^ Jarrullinen ois varmasti aina paras. Mistä tuollaisen jarrullisen kevytkärryn (750+75) voisi saada?

Ja ongelmana jarrullisen kärryn vetämissä on nimenomaan auton korkea omamassa. Mitä painavampi auto sitä pienempää jarrukärryä saa pelkällä B:llä vetää. Jos yhdistelmän kokonaismassa ylittää 3500 kg (kärry yli 750kg), niin tarvitaan pikku-e. Kun taas samaan aikaan jarruttomalla kärryllä yhdistelmä voi olla 4250 kg.
Esim. Jos ostaa kokonaismassaltaan 1000 kg jarrukärryn.
Omassa autossa (A5 3.0 tdi Q) massat auto max 2150 kg, kärry 750kg/1900kg-> B-kortilla max kärry 1350 kg, joten 1000 kg kärry ok B-kortilla
Verrokkiauto
XC60 D5 AWD massat auto 2505 kg, kärry 750 kg/2000 kg-> B-kortilla max kärry 995 kg ja 1000 kg kärryä ei saa vetää edes tyhjänä
Tässä on mun mielestä se suurin ristiriita.

Näin ollen näen käytännöllisemmäksi ostaa kevytkärryn (max 750 kg), kun sitä saa vetää B-kortilla millä tahansa henkilöautolla, jossa vetokyky riittää. Jos sellaista kärryä ei löydy, niin sitten pitää hyväksyä, että tarvitaan isompi.
 
itl sanoi:
Yleisesti ottaen jarrukärryt on ihan pirusti turvallisempia, kuin jarruttomat kevytperävaunut. Ylikuormattu kevytperävaunu + ajoneuvo jolla nippanappa saa vetää sitä on ihan killeriyhdistelmä äkkijarrutuksessa, kun se ei meinaa pysähtyä mitenkään järkevällä jarrutusmatkalla. Parempi yhdistelmä tällaisessa käytössä olisi 750kg jarrullinen kevätperävaunu, jolla on kevytperävaunun edut (ei tarvitse katsastaa) mutta jarrukärryn turvallisuus.
Saako 750kg kevätperävaununu olla jarrullinen?
 
MLTM sanoi:
Ja ongelmana jarrullisen kärryn vetämissä on nimenomaan auton korkea omamassa. Mitä painavampi auto sitä pienempää jarrukärryä saa pelkällä B:llä vetää. Jos yhdistelmän kokonaismassa ylittää 3500 kg (kärry yli 750kg), niin tarvitaan pikku-e. Kun taas samaan aikaan jarruttomalla kärryllä yhdistelmä voi olla 4250 kg.
Esim. Jos ostaa kokonaismassaltaan 1000 kg jarrukärryn.
Omassa autossa (A5 3.0 tdi Q) massat auto max 2150 kg, kärry 750kg/1900kg-> B-kortilla max kärry 1350 kg, joten 1000 kg kärry ok B-kortilla
Verrokkiauto
XC60 D5 AWD massat auto 2505 kg, kärry 750 kg/2000 kg-> B-kortilla max kärry 995 kg ja 1000 kg kärryä ei saa vetää edes tyhjänä
Tuohon hieman liittyen:
M1G- ja N1G-luokan maastureissa työntöjarruin varustettu kärry saa olla kokonaismassaltaan korkeintaan 1,5 kertaa vetoauton rekisteröinnissä ja käytössä sallitusta kokonaismassasta.
 
Sjuggen sanoi:
Kait sellainen saisi olla, mutta kukaan ei tee sellaisia.
Nimeomaan se "kait". Ts en yhtään ihmettelisi jos joku direktiivi sellaisen kieltäisi.

Tai saako jarrullisen kärryn muutoskatsastaa 750kg kevytperävaunuksi?
 
Siinä on vaan se että 1500 kg jarrullisen vaunun omapaino on esim 415 kg sinne ei enää ihmeitä saa kuormattua.
 
scuuba sanoi:
Nimeomaan se "kait". Ts en yhtään ihmettelisi jos joku direktiivi sellaisen kieltäisi.

Tai saako jarrullisen kärryn muutoskatsastaa 750kg kevytperävaunuksi?

Ei muuta kuin konttorille muutosta tekemään? :-)
 
Sjuggen sanoi:
Kait sellainen saisi olla, mutta kukaan ei tee sellaisia.

Jos kokonais paino on kevyt kärryn 750kg (825kg)
niin kantavutta ei paljoa jää jarru hilpeet kanssa
ne kun myös painaa ja se on sitten suoraan siitä hyöty kuormasta pois

On niitä tehty ensin se tavalinen kevytkärry mihin sitten,
jälkeen laitettu tarvitavat jarrulisen osat,
yleensä vain semosisen akseli että voi sen puolesta rauhassa ylikuormata
 
1340R86 sanoi:
Jos kokonais paino on kevyt kärryn 750kg (825kg)
niin kantavutta ei paljoa jää jarru hilpeet kanssa
ne kun myös painaa ja se on sitten suoraan siitä hyöty kuormasta pois

On niitä tehty ensin se tavalinen kevytkärry mihin sitten,
jälkeen laitettu tarvitavat jarrulisen osat,
yleensä vin semosisen akseli että voi sen puolesta rauhassa ylikuormata

Ja rekisteröity kevytkärrynä? Vai omatoimisesti rekisteröinnin jälkeen lisätty jarrut? Silloinhan se ei ole enää sama tuote.
 
Sjuggen sanoi:
Ja rekisteröity kevytkärrynä? Vai omatoimisesti rekisteröinnin jälkeen lisätty jarrut? Silloinhan se ei ole enää sama tuote.

Oma valmisteena leimattu, kats mies siihen paperia tehdessä ihmeisään
että jaa noin vähän kokonais painoa
eikä ainakaan silloin v ~1990 sanonut mitään että jarruja ei saisi olla,
syy mokomalle rakentelle oli kärryssä jatkivasti kulejetettava
max painon verran siis sen mitä ilman jarruja olisi max ollut
(tai ehkä... vähän ylikin) työkoneen nestettitä tankissa
millon milläkin ripula veturilla
käyttäjät tykkäsivät että kiva kun edes kärryssä on jarrut
ja eikä jatkuvaa katsatus tarvetta

sitten taas noita rekisteröinein jälkeen muutoksi on tehty samaan
lähi vuosinakin mutta nehän ei tarvitse muuta kuin sen että hermo pitää

E: sillon tuo leimaus tehtiin lähes vahingossa kun kysytiin että mitäs jos paino laittaa tuohon tarviseeko sitten vuosikatstella ja vastus ole että ei, niitä sitten tehtiin saman tien muutam urkoitsioille
 
Back
Ylös