• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Kuivakytkimen edut?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jannu
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Liittynyt
11.1.2006
Sijainti
Cambridge UK
Olutväännön ratkuisuksi kyselisin muiden mielipiteitä seuraavaan tekniseen ongelmaan. Mitä teknistä etua saavutetaan kuivasta kytkimestä verrattua märkään? Kuivakytkin liene vanhempaa perua tavallaan ja sinänsä märkäkytkin on varmaan "kehittyneempää" tekniikkaa, mutta eikö superbiket ja moto-GP pyörät ole edelleen kuivilla?

NIM: Ducatista haaveileva Hondaton
 
Kuivasta kytkimestä ei irtoa hiukkasia öljyyn ja sen toiminta ei riipu öljyn lämpötilasta ja viskositeetista.
Haittana on ainakin heikompi jäähdytys.
 
Perussyy miksi sitä kilpailukäytössä käytetään on keveys. Kuivakytkimellä saadaan parempi kitka kun välissä ei ole voitelevaa öljyä => voidaan käyttää pienempiä (kevyempiä) levyjä. Lisäksi öljytilavuus on pienempi moottorissa kun kytkinosasto on kuiva. Nämä kaikki säästävät painoa.

Kilpakäytössä jäähdytys ei ole ongelma, avoin kytkinkoppa niin ei se liikoja kuumene kun vauhtiakin on...
 
Perussyy miksi sitä kilpailukäytössä käytetään on keveys. Kuivakytkimellä saadaan parempi kitka kun välissä ei ole voitelevaa öljyä => voidaan käyttää pienempiä (kevyempiä) levyjä. Lisäksi öljytilavuus on pienempi moottorissa kun kytkinosasto on kuiva. Nämä kaikki säästävät painoa.

Kilpakäytössä jäähdytys ei ole ongelma, avoin kytkinkoppa niin ei se liikoja kuumene kun vauhtiakin on...
Ja näiden lisäksi kisakäytössä kytkimen huolto/korjaus/levyjen vaihto on aika paljon nopeampi ja siistimpi operaatio, kun ei tarvi öljyjen kanssa läträtä.
 
Enpä tota jäähdytystä nyt suurena murheena näkis. Muutenkin pyrin välttämään luistattelua, niin oikeastaan sillä ei oo väliä. Ainakin omassa 900 ducatissa löytyy vapaa paljon paremmin kuin vastaavassa 750 mallissa,missä on märkä kytkin.
 
Varmaan kisapyörissä suurin syy on se, että kuivakytkin ei luista olleenkaan niin helposti kuin märkä. Turbopyörien rakentelijoillehan tää luisto on aika tavalllinen ongelma ja tehoja ei silti oo välttämättä edes sitä mitä kisapyörissä.
 
Varmaan kisapyörissä suurin syy on se, että kuivakytkin ei luista olleenkaan niin helposti kuin märkä. Turbopyörien rakentelijoillehan tää luisto on aika tavalllinen ongelma ja tehoja ei silti oo välttämättä edes sitä mitä kisapyörissä.
monissa po. kisapyörissä on keskipakoiskytkin. silloin kun ajetaan kiihdytyskisaa nimittäin. se kytkin lukkiutuu kierrosten mukaan. ainakin näissä nähdyissä se on ollut märkä ja tehoja on saattanut olla 250 - 500 hv, sekä ne pyörät ovat olleet myös usein turbopyöriä.

sen sijaan useissa moto-gp prätkissä on alkanut yleistyä kuivakytkimet. siviilikäytössä kuivakytkin voi kastua ja sitten se luistaa. nimittäin kun se stefa alkaa vuotaa, siitä tuleekin märkä ja se kuivamärkäkytkin ei toimi. märkäkytkin toimii siviilikäytössä paremmin, koska se ei voi kastua, koska se on märkä ja ui öljyssä. siviilipyöriin vaihdetaan melko harvoin kytkimiä ja öljyjä toki kannattaa vaihtaa useammin tiheämmin märkäkytkimelliseen kuin kuiva sellaiseen. kuivakytkin varsinkin avoimella kopalla on äänekkäämpi ja eu:ssa on jostain mp-lehdestä lukemani mukaan avoimen kopan kuivat kytkimet kiellettyjä tai niille on kaavailtu kieltoa meludirektiiveihin vedoten. joku voi tietää paremmin tuosta assiista. kaikenlaisia tirektiivejä. mua ei helinä ja rallatus häirihe, mutta joitaki sekin voi haitata.

kyllä se kawakin rallattaa ja rohisee omiksi tarpeiksi ja iloksi. silloin se on ehjä.
 
Aika pientä se helinä on verrattuna vapaasti virtaaviin vaimentimiin... Jos stefa menee se vaihdetaan ja ajetaan taas lisää. Eipä niistä stefoja kovin usein mene. Jos sen joutuu 40-50tkm välein vaihtamaan ei se kyllä haittaa mitään. Toi vesisade ei kauhee ongelma ole. Tietty jos on täysin avoin voi vettä mennä kytkimeen, muttajärkevällä kopalla taitaa sekin riski olla aika pieni. Tai sitten pitää vaan laittaa umpikoppa. Sateella ajaminen nyt on muutenkin hanurista
biggrin.gif
Aina sitä ei tosin pääse valitsemaan...
 
siviilikäytössä kuivakytkin voi kastua ja sitten se luistaa. nimittäin kun se stefa alkaa vuotaa, siitä tuleekin märkä ja se kuivamärkäkytkin ei toimi. märkäkytkin toimii siviilikäytössä paremmin, koska se ei voi kastua, koska se on märkä ja ui öljyssä.
Kyllähän autoissakin on kuivakytkin ja harvemminpa ne stefat vuotaa. En tiedä kuka keksi märkäkytkimen mutta etuna siinä on ainakin hyvä luistattamisen sieto. Jos pyörässä on pitkä ykkönen - niinkuin useimmissa pyörissä on - niin ruuhkissa madellessa pystyy vauhtia säätelemään luistattamalla. Tehokas kiihdytyskin tehdään luistattamalla kytkintä ja pitämällä kierrokset ylhäällä. Itse pidän kuivakytkimestä sen takia että tuntuma on paljon parempi. Tuntee milloin alkaa pitää ja kovassakaan kiihdytyksessä ei tarvi epäillä luistaako kytkin. Toisaalta ruuhkissa matelu on tuskaa. Siksipä jätänkin usein väliä ja teen hieman pitemmän siirtymän kerralla. Semmoinen metri metriltä luistattelu alkaa syödä niin miestä kuin kytkintäkin. Myös metsämöyrinnässä kuivakytkimen voi haistaa usein kun pitää esim. mudasta lähteä liikkeelle ja parhaiten kulkee tasaisella vedolla mutta kun kytkimen nostaa kerralla kaivaa pyörä vain itsensä syvemmälle suohon.
 
Vaikka sinne kuivaan kytkinkoppaan vettä vähän menisikin ei se ole mikään ongelma. Lämpimiltä levyiltä se haihtuu saman tien. Ongelma on samaa suuruusluokkaa kuin jarrulevyjen kastuminen. Ei niitäkään koteloida kastumisen pelossa...
 
Yksi kuivakytkimen merkittävä etu on sen märkäkytkintä vähäisempi tehohäviö.
Ja johtuu siitä, että kytkin ei vatkaa öljyä pyöriessään. Haittoina sitten melu ja ainakin Ducatissa märkäkytkintä suurempi huollontarve ja lyhyempi kestoikä.
Mutta se on taas simppelimpi remontoida kun massalevyt on valmiit..
smile_org.gif


Kyllähän tänäänkin joku kommentoi tosta mun huussista 'Ei helvetti mikä kilinä' eikä mulla ole ees avointa kytkinkoppaa.
 
Miksi prätkissä, joissa on märkä kytkin, käytetään ns. mopoöljyjä? Jotka eroavat vastaavista "auto"-öljyistä vain sen suhteen, et prätkäöljyissä on kitkalisäaine, jolla saadaan kytkin pitämään? ! ..
Eli siis märkäkytkimen ongelmana on pito? Vai luisto: se palaa herkästi luistatettaessa. Kuivaa kytkintä ei saa kuin lasittumaan, kun sitä luistattaa. Silloinkin on "luistatettu väärin" ja poltettu kitkalevyjen pinnat!

Kiihdytyksessä nimenomaan tämä on kokeiltu ja koettu!
Jos on motissa voimaa, kuivaa kytkintä luistattaen voi vetää ilman vaihteita 0:sta 400:aan vaikka 5 sekunnissa!!! Loppunopeus taitaa olla parhaimmillaan 243 mph (tai jotain); mut kuitenkin yli 390 km/h vartimaililla.

Me turbomopoissa (wheelareilla Funny Bikessa) käytetään pääsääntöisesti märkää kytkintä, johtuen vanhoista säännöistä, joissa alkuperäinen tai vastaava moottori/bloki on pakollinen. Kytkintä on pakko vähän luistattaa "hanat kaakossa" lähtöhetkellä, jotta voidaan eliminoida rundien tippuminen liiaksi. Luistattamisen teen kytkimen pienellä jousipaineella; n, 60-80% vakiosta, ja tehoa lähdössä on kuitenkin jotain 2-3 kertaa tai... Mutta sitä luistattamista ei oikeesti saa tulla montaa metriä täydellä voimalla viivalta lähdettäessä. Erona noihin kuivakytkimellä varustettuihin (ja ryhmää kovempiin / nopeampiin) verrattuna meillä onkin 3, 4 tai 5 vaihdetta käytössä; ja sitten matkan varrella eli vähintään kolmessa metrissä) pyörintänopeuden ja sitä kautta keskipakoisvoiman kasvaessa märkäkytkin lukitaan lopussa jopa yli 5-kertaisella voimalla verrattuna vaikkapa vakio-busaan.

Mä en käytä kisapyörässä (FB-turbo GSX) kitkalisäainetta sisältävää öljyä, maasto- ja katumopoilla en ilman ko. lisäainetta (eli siis prätkäöljyä) juuri uskalla liikkua.
Kitkalisäaineellisella prätkäöljyllä Funny Bikeä ajavat käyttävätkin sitten aika eri säätöjä samoilla tehoilla.
 
Kuivakytkimen ehdon etu on äänekkyys. Tusina japsimopoilijat kammoksuvat ääntä;ÄÄnen kammoksuminen puolestaan johtuu siitä,että esim. viriputkilla ei saada aikaan mitään japsitusinavehkeissä
033102ass_1_prv.gif
 
Olutväännön ratkuisuksi kyselisin muiden mielipiteitä seuraavaan tekniseen ongelmaan. Mitä teknistä etua saavutetaan kuivasta kytkimestä verrattua märkään? Kuivakytkin liene vanhempaa perua tavallaan ja sinänsä märkäkytkin on varmaan "kehittyneempää" tekniikkaa, mutta eikö superbiket ja moto-GP pyörät ole edelleen kuivilla?

NIM: Ducatista haaveileva Hondaton
Jaa, no edelliseen viestiini viitaten:
- käyttötarkoitus?
- kuivat ... ;)  
confused_orig.gif

- märkäkytkin on vähän "pakko", jos katsot mopomottien / siis mopojen rakentajien aikaansaannoksia... niinhän on tehty kun helpompaa on. Samoilla teho-/painosuhteilla ei muuten moista tehtäisi. Ja kun se auttavasti noinkin toimii??? (Tästä en ole aivan varma, muu on betonia!)

Oluesta ei kannata vääntää, mä join ne jo!
 
Miksi prätkissä, joissa on märkä kytkin, käytetään ns. mopoöljyjä? Jotka eroavat vastaavista "auto"-öljyistä vain sen suhteen, et prätkäöljyissä on kitkalisäaine, jolla saadaan kytkin pitämään? ! ..
Eli siis märkäkytkimen ongelmana on pito? Vai luisto: se palaa herkästi luistatettaessa. Kuivaa kytkintä ei saa kuin lasittumaan, kun sitä luistattaa. Silloinkin on "luistatettu väärin" ja poltettu kitkalevyjen pinnat!

Kiihdytyksessä nimenomaan tämä on kokeiltu ja koettu!
Jos on motissa voimaa, kuivaa kytkintä luistattaen voi vetää ilman vaihteita 0:sta 400:aan vaikka 5 sekunnissa!!! Loppunopeus taitaa olla parhaimmillaan 243 mph (tai jotain); mut kuitenkin yli 390 km/h vartimaililla.

Me turbomopoissa (wheelareilla Funny Bikessa) käytetään pääsääntöisesti märkää kytkintä, johtuen vanhoista säännöistä, joissa alkuperäinen tai vastaava moottori/bloki on pakollinen. Kytkintä on pakko vähän luistattaa "hanat kaakossa" lähtöhetkellä, jotta voidaan eliminoida rundien tippuminen liiaksi. Luistattamisen teen kytkimen pienellä jousipaineella; n, 60-80% vakiosta, ja tehoa lähdössä on kuitenkin jotain 2-3 kertaa tai... Mutta sitä luistattamista ei oikeesti saa tulla montaa metriä täydellä voimalla viivalta lähdettäessä. Erona noihin kuivakytkimellä varustettuihin (ja ryhmää kovempiin / nopeampiin) verrattuna meillä onkin 3, 4 tai 5 vaihdetta käytössä; ja sitten matkan varrella eli vähintään kolmessa metrissä) pyörintänopeuden ja sitä kautta keskipakoisvoiman kasvaessa märkäkytkin lukitaan lopussa jopa yli 5-kertaisella voimalla verrattuna vaikkapa vakio-busaan.

Mä en käytä kisapyörässä (FB-turbo GSX) kitkalisäainetta sisältävää öljyä, maasto- ja katumopoilla en ilman ko. lisäainetta (eli siis prätkäöljyä) juuri uskalla liikkua.
Kitkalisäaineellisella prätkäöljyllä Funny Bikeä ajavat käyttävätkin sitten aika eri säätöjä samoilla tehoilla.
Tietysti käytetään mopoöljyä jos käynti kuullostaa mopolta
033102bebe_1_prv.gif
 
Miksi prätkissä, joissa on märkä kytkin, käytetään ns. mopoöljyjä? Jotka eroavat vastaavista "auto"-öljyistä vain sen suhteen, et prätkäöljyissä on kitkalisäaine, jolla saadaan kytkin pitämään?
Ja nyt ei käynnistetä taas yhtä öljykeskustelua tähän, mutta todettakoon ettei missään öljyssä ole mitään kytkinlisäainetta vaan ne toimivat millä tahansa luokituksen mukaisella öljyllä Delvacista siihen hifi-mopoöljytölkkiin jos vain luokitukset riittää.

Ainoa mitä ei mopoon saa kaataa on nämä kitkanalennusaineilla varustetut "eko"autonöljyt. Niistä ei märkäkytkin pidä.

Sum: Seuratkaa niitä luokitustietoja niissä purkeissä. Ei mopon tai traktokin kuvia kannujen kyljissä. ne tekee markkinointiosasto. Insinöörit hoitaa luokitustiedot.

Ja loput tiedot etsimällä jostain kymmeistä jo käydyistä öljykeskusteluista.
 
Back
Ylös