• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Kuinka moni käyttää RE85 moottoripolttoainetta?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja motomatti
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Itse siirryin hiljakkoin käyttämään RE85 moottoripolttoainetta moottoripyörässä. Vaati toki hieman säätöä mutta iloisesti tuntuu menevän.
Kiinnostaa nähdä mitä se tekee moottorille ja muille komponenteille kun E10:kin tuntuu olevan myrkkyä joillekin pyörän omistajille.
Pyörä on Moto Guzzi California 850 T3 IE vm -82.

Kuinka moni muu on siirtynyt käyttämään viinaa?
Litrahinta on noin 1,24€.

mm
 
Ei tule itse käytettyä, en usko että ihan heittämällä toimisikaan omassa mopossa.

Pari juttua on tehokkaana esteenä tällä hetkellä.
Ei ole kovin käytännöllistä jos et saa polttoainetta kuin sieltä täältä? Ja kun se yhdistetään vielä mopon pieneen tankkiin ja kasvaneeseen kulutukseen niin ei ole vielä omalla kohdalla ihan tämänpäivän juttuja.
Ja vielä kun hintaero on tällä hetkellä niin pieni niin tuolla tuskin ajaessa säästääkään mitään
 
Eipä tällä hetkellä säästäkään mutta jatkossa kyllä koska alkoholikäytöllä moottorin alhaista käyntilämpötilaa voi kohtuullisin järjestelyin nostaa merkittävästi ja saada irti enemmän tehoa kuin bensiinistä. Tehon voi ulosmitata joko taloudellisuutena jolloin polttoaineenkin kulutus kohtuullistuu tai sitten vain lisätehona.

Tuota polttoaineen saamapuolta en allekirjoita. Polttoainetta saan jokaiselta bensiiniasemalta. Jos ei ole etanolia mittarissa voin tankata melkein mitä tahansa bensiinilaatua sen sijaan.

mm
 
Sinällään olis ihan mielenkiintonen idea nähdä täysin toimiva muutossarja etanolille moottoripyörään. Täällä ruottilassa kun tuota E85:sta saa jokapaikasta niin johonki kaupunkituristeluun tuo vois olla vaihtoehto kun hintakin on halvempi (95 = 14,38Kr, E85 9,59Kr)

Tuomonen muutos ei nyt näihin vähän uudempiin ruiskullisiin ole "tosta vaan".
 
Ymmärtääkseni ihan kaupan hyllyssä on uusiin pyöriin ohjausyksiköitä etanolikäyttöä varten. Taannoin jokin prätkälehtikin siellä lahden takana testas näitä vehkeitä.

mm
 
Vähän on ollut harkinnassa, että teettäisi ensi talvena K7 gixeriin sytkä- ja bensakartat E85:lle rata-ajoa varten. Sytkää hieromalla pitäisi saada ihan vakiohilkkeilla aika kivasti lisää voimaa ainakin keskikierroksille. Rata-ajossa myöskään tuo isompi kulutus ei juuri ole haitaksi.
 
Kannattanee myös nostaa puristussuhdetta jos vain radalla päästelee.
Kilpakäytössähän taitaa ahtaminen olla vielä pannassa. Siviilipyörään voi ahtimen laittaa ja saada täysi teho polttoaineesta.

Tuosta saatavuudesta Etelä-Suomen ja Pohjanmaan alueilla on jo sen verran täydellinen RE85-asemaverkko. Nykyään taitaa olla jo yli 20 jakelupistettä että kyllä parinkymmenen litran tankki eteläisissä maakunnissa riittää. Voi joutua kyllä hiukan reittiä suunnittelemaan...

Autoihin on ainakin näppäriä settejä: http://flexfuel-company.fi/Etanoli-muutossarjat.php

mm
 
joku australiasta oli speed triplen säätänyt e85:selle kai. jotain se puheli palstoilla, että 6hp vai oliko se 6Nm tuli lisää tehoa.
 
Tuo on kyllä ahtopeleihin kovin, kovin mielenkiintoinen juttu. Hirvittää van hinta, jos en väärin muista, viime syksynä liikuttiin vajaan 90c tasossa, ja nyt tosiaan tuo 1,25...
 
Vanha sanonta: Moottoripyöräily ei ole persaukisten harrastus.

Etanoli on kuitenkin liki ainoa yleisesti saatavilla oleva polttoaine jonka palamisominaisuuksien hallinta tuo tullessaan merkittävää lisätehoa eikä sen käyttö estä siirtymästä takaisin perinteisiin polttoaineisiin.
Vain muutaman suureen muuttaminen polttoainejärjestelmän aivoissa ECU:ssa mahdollistaa tämän.
Se toki edellyttää vapaata pääsyä moottorinohjausjärjestelmään mutta varmaankin se varsin monelta tietotekniikkaa opiskelleelta onnistuu kun se käy kansakoulun käyneeltäkin.

Ahtaminen lisää sitten potkua jo ihan toisella lailla alkoholia käytettäessä ja parantaa hyötysuhdetta. Vasta silloin etanolin käyttö tulee taloudellisesti kannattavaksi.

mm
 
Kannattanee myös nostaa puristussuhdetta jos vain radalla päästelee.
Puristussuhdetta ei ihan hirveästi tarvitse nostaa, ehkä korkeintaan ohuempi kansipahvi jos oikein innostuu. Ainakin gixerissä vakio sytkäkartta on aika mieto etanolilla ajamista ajatellen, joten jo siellä on aika paljon potenttiaalia, joten puristussuhde saa ainakin alkuun jäädä maltilliseksi.
 
Ahtaminen lisää sitten potkua jo ihan toisella lailla alkoholia käytettäessä ja parantaa hyötysuhdetta. Vasta silloin etanolin käyttö tulee taloudellisesti kannattavaksi.
Käytännön esimerkki reilun parin vuoden takaa ihan sarjatuotannossa olevasta autosta
thumbs-up.gif


http://www.iltasanomat.fi/autot....28.html
sanoi:
Saabilla etanolin bensiiniä alhaisemmasta energia-arvosta ja bensiiniä korkeammasta oktaaniluvusta (104) on osattu ottaa kaikki irti. Pienemmän energiapitoisuuden ansiosta moottori käy etanolilla ajettaessa kylmempänä, jolloin korkeampaa oktaaniarvoa voidaan hyödyntää tehoja turbolla ulos puristettaessa.

Kun tankissa on etanolia, ahtopainetta voidaan nostaa, joka näkyy käytännössä suurempina tehoina ja korkeampana vääntönä.

Muut flexifuel-autot, kuten Volvo ja Ford ovat aina saman tehoisia, ajettiin sitten bensalla tai etanolilla. IS:n koeajamassa Saabissa oli 2,0t-turbomoottori, joka bensiinillä antaa tehoa ulos 150 hevosvoimaa ja etanolilla 180. Vääntöä irtoaa puolestaan etanolilla 280 newtonmetriä, kun bensiinillä moottori vääntää 240 newtonmetrin voimalla.
 
Kannattanee myös nostaa puristussuhdetta jos vain radalla päästelee.
Puristussuhdetta ei ihan hirveästi tarvitse nostaa, ehkä korkeintaan ohuempi kansipahvi jos oikein innostuu. Ainakin gixerissä vakio sytkäkartta on aika mieto etanolilla ajamista ajatellen, joten jo siellä on aika paljon potenttiaalia, joten puristussuhde saa ainakin alkuun jäädä maltilliseksi.
Mites paljon isompi se kulutus on käytännössä? Mulle tulee mieleen riittääkö ruiskutussuuttimien ja pumpun kapasiteetti vai pitäiskö olla suuremmat suuttimet? Autopuolella (turboisssa) nuo kun tulee vastaan helposti kun otetaan tehoja ulos, olen kuullut että 85:lla rajat tulee siis vielä helpommin vastaan kun ainetta kuluu enempi...
 
Ahtaminen lisää sitten potkua jo ihan toisella lailla alkoholia käytettäessä ja parantaa hyötysuhdetta. Vasta silloin etanolin käyttö tulee taloudellisesti kannattavaksi.
Käytännön esimerkki reilun parin vuoden takaa ihan sarjatuotannossa olevasta autosta
thumbs-up.gif


http://www.iltasanomat.fi/autot....28.html
sanoi:
Saabilla etanolin bensiiniä alhaisemmasta energia-arvosta ja bensiiniä korkeammasta oktaaniluvusta (104) on osattu ottaa kaikki irti. Pienemmän energiapitoisuuden ansiosta moottori käy etanolilla ajettaessa kylmempänä, jolloin korkeampaa oktaaniarvoa voidaan hyödyntää tehoja turbolla ulos puristettaessa.

Kun tankissa on etanolia, ahtopainetta voidaan nostaa, joka näkyy käytännössä suurempina tehoina ja korkeampana vääntönä.

Muut flexifuel-autot, kuten Volvo ja Ford ovat aina saman tehoisia, ajettiin sitten bensalla tai etanolilla. IS:n koeajamassa Saabissa oli 2,0t-turbomoottori, joka bensiinillä antaa tehoa ulos 150 hevosvoimaa ja etanolilla 180. Vääntöä irtoaa puolestaan etanolilla 280 newtonmetriä, kun bensiinillä moottori vääntää 240 newtonmetrin voimalla.
Vähän huono esimerkki, tuo kertoo vain siitä millaiseksi Saab on halunnut ohjelmoida tuon moottorin. Tosta koneesta saa normibensallakin yli 200hp kunhan se ohjelmoidaan nostamaan sopivasti ahtopainetta. Olis kiva tietää paljonko tehoa irtoaisi jos tuo kone optimoitaisiin etanolibensalle... saako juurikaan enempää koska siellä tulee/voi tulla muut rajoitteet jossain vaiheessa vastaan.

Ymmärtääkseni kulutusero noilla bensoilla on siis sen verran iso että ihan sitä moottorin mekaanista rakennetta/suihkutuspuolta ei voi optimoida täydellisesti molempien bensojen käyttöön.

Nykyaikaisissa moottoripyörissä (lue: yli 150hp litrateho vaparista) moottori on jo niin optimoitu perusbensalle että kiinnostais nähdä paljonko fyysisiä muutoksia tarvitaan että etanolibensasta saadaan ns. kaikki irti.
 
Ainetta kuluu enempi. Suuntaa antavat suhdeluvut: bensalla 14,7 osaa ilmaa ja yksi osa bensaa. Etanolilla suhde n. 9/1.
Jos on mitoitus sellainen että suuttimilla ei riitä aukioloaikaa täyden tehon saavuttamiseksi niin suuttimien vaihto isommiksi ja ruiskun säätö näille suuttimille.
Kysehän on matematiikasta. Pitää vain tietää mikä on nykyisen suuttimen maksimivirtaama huomioida edellä mainittujen suhdelukujen erotus riittääkö suutinkoko vai pitääkö laittaa isommat. Suuttimien määrän voi myös tuplata. ja laittaa lisäsuuttimille oma ohjausyksikkö. Vakioruisku hoitaa perustoiminnot ja lisäruisku lisätarpeen. Vaatii pientä rakentelua mutta jos ilmaboxissa on tilaa niin sinnehän ne suuttimet sopivat kivasti.

Toinen konsti on ruiskutuspaineen nostaminen. Helpoimmassa tapauksessa tarvitaan vain paineensäätimen säätö tai vaihto. Jos pumpusta loppuu kapasiteetti niin kaupan hyllyssä on tarvikepumppuja myytäväksi asti.

mm

mm
 
Kannattanee myös nostaa puristussuhdetta jos vain radalla päästelee.
Puristussuhdetta ei ihan hirveästi tarvitse nostaa, ehkä korkeintaan ohuempi kansipahvi jos oikein innostuu. Ainakin gixerissä vakio sytkäkartta on aika mieto etanolilla ajamista ajatellen, joten jo siellä on aika paljon potenttiaalia, joten puristussuhde saa ainakin alkuun jäädä maltilliseksi.
Mites paljon isompi se kulutus on käytännössä? Mulle tulee mieleen riittääkö ruiskutussuuttimien ja pumpun kapasiteetti vai pitäiskö olla suuremmat suuttimet? Autopuolella (turboisssa) nuo kun tulee vastaan helposti kun otetaan tehoja ulos, olen kuullut että 85:lla rajat tulee siis vielä helpommin vastaan kun ainetta kuluu enempi...
Gixerissä on jo vakiona 2 suutinta per sylinteri, joten ainakaan suuttimien kapasiteetti ei tule ihan heti vastaan. Muistelen, että noiden vakiosuuttimien tuotto riittäisi n. 300hp lukemiin asti bensalla. Etanolia menee teoriassa 30% enemmän kuin bensaa, mutta parempi hyötysuhde pienentänee kulutuksen kasvua jonkin verran.
 
Nykyaikaisissa moottoripyörissä (lue: yli 150hp litrateho vaparista) moottori on jo niin optimoitu perusbensalle että kiinnostais nähdä paljonko fyysisiä muutoksia tarvitaan että etanolibensasta saadaan ns. kaikki irti.
Itse asiassa nykyaikaiset moottoripyörän moottorit on yleensä rakennettu ja säädetty E95:lle niin, että vaaditut päästörajat täyttyvät. Eli moottorissa on kyllä jonkin verran potenttiaalia ottaa lisätehoja ihan pumppubensallakin ilman mekaanisia muutoksia. Etanoli puolestaan ei moottoripolttoaineena eroa niin paljon bensasta, että isoja mekaanisia muutoksia tarvitsisi tehdä. Kyykkärin puristussuhteilla päästään aika hyvään lopputulokseen ihan pelkästään tekemällä uudet bensa- ja sytkäkartat.

Ahtaminen on sitten luku sinänsä, eikä siitä juuri olisi iloa tuonne ratatouhuihin, joten se jää omalta osaltani joskus tulevaisuuden projektiksi toisen tyyppiseen pyörään.
 
Nykyaikaisissa moottoripyörissä (lue: yli 150hp litrateho vaparista) moottori on jo niin optimoitu perusbensalle että kiinnostais nähdä paljonko fyysisiä muutoksia tarvitaan että etanolibensasta saadaan ns. kaikki irti.
Itse asiassa nykyaikaiset moottoripyörän moottorit on yleensä rakennettu ja säädetty E95:lle niin, että vaaditut päästörajat täyttyvät. Eli moottorissa on kyllä jonkin verran potenttiaalia ottaa lisätehoja ihan pumppubensallakin ilman mekaanisia muutoksia. Etanoli puolestaan ei moottoripolttoaineena eroa niin paljon bensasta, että isoja mekaanisia muutoksia tarvitsisi tehdä. Kyykkärin puristussuhteilla päästään aika hyvään lopputulokseen ihan pelkästään tekemällä uudet bensa- ja sytkäkartat.
Kuulostaa loogiselta, eli homma voi toimia käytännössäkin hyvin
smile_org.gif
Mielenkiinnolla odotan, että pääsis näkemään jonkun projektin dynokartat ennen (bensalla) ja jälkeen (normi- ja etanolibensalla).
 
Maakaasu se vasta mielenkiintoinen vaihtoehto olis, samaan tapaan kuin autoissa, eli vois napista painamalla vahtaa bensalle kun halpa kaasu alkais loppumaan. Harmi vaan ettei sitä "saa" käyttää kakspyöräisissä.
 
Auton tankissa on tuota RE85:sta. Tosin työsuhdevekotin niin ei sillä nyt niin väliä mitä sinne tankkaisi, mutta kun duunipaikan vierestä tuota saa niin mennään sillä. Bensaa menee mun ajolla semmoinen 9 litraa satasella ja nyt tuota viinaa noin 12. Tankki sais olla isompi, tuntuu että koko ajan pitää olla täyttämässä.
 
Back
Ylös