hop hop...
Nyt kuulkaas palataan takaisin perusasioihin. Eli metallilla on tietyt fysikaaliset ominaisuudet, joita käytetään hyväksi pulttiliitoksia tehdessä. Eli jos pysytään metallin myötöalueella, niin silloin liitos avatessa, myös pultti palautuu takaisin metallin ominaiselle alueelle, eli venymät poistuu. Mutta kun mennään metallin myötöalueen yli, kuten nykyisin tehdään nimenomaan kansipulttien kohdalla, niin ne muuttuu kertakäyttöisiksi. Miksi näin sitten tehdään? Juurikin siitä syystä että ei tulisi venymää rasituksen alaisena ja aiheutuisi vuotoja. Helpoin konsti todeta pultin käyttöalue on tarkistella kansi"pahvia". Eli jos on massapahvi, niin silloin putit kiristetään venäymäalueelle. Tämän alueen aikana pultit myötäävät käytössä ja kansipahvi turpoaa ja kutistuu käytön aikana. Mutta jos on metallinen tiiviste, kuten ilmeisesti kaikissa moottoreissa on nykyisin käytössä, korkean puristussuhteen takia, niin silloin pultit kiristetään myötöalueen yli, johtuen metallisesta tiivisteestä. tiiviste ei enään jousta käytön mukaan, vaan tiiviys perustuu liikkumattomuuteen. Tässä tapauksessa kun pultista häviää jännitys, tapahtuu metallissa raerajaliikettä (dislokaatio), joka heikentää metallin ominaisuuksia. Näitä pultteja uudelleen käytettäessä käyttö on täysin omalla vastuulla. Jos ne kirstää uudestaan, ja mennään vähän yli sille asetetun momentin, niin saattaa kuulua naps, ja pultti on poikki. Ei ehkä kiristäessä, mutta kun täräytät koneen käyntiin niin...
Näin lyhykäisyydessään.