-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Korkeapuristeiset männät ja sylinterin pinnapultit
- Keskustelun aloittaja Kimis
- Aloituspäivä
kannattaisi. APE valmistaa ainakin pinnoja suurimpaan osaan pyöristä ja niitä voit kysellä ainkin US-Partsilta.
Korjaus käsikirja ilmoittaa pulteille maximi venymämitan joten pakollista noiden vaihto ei tuossa vaiheessa ole mikäli toleranssit toimivat. jos kuitenkin kyseessä on vanhempi moottori niin kannattaa vaihtaa. räjähdys käy kukkarolle kalliimmaksi.
Korjaus käsikirja ilmoittaa pulteille maximi venymämitan joten pakollista noiden vaihto ei tuossa vaiheessa ole mikäli toleranssit toimivat. jos kuitenkin kyseessä on vanhempi moottori niin kannattaa vaihtaa. räjähdys käy kukkarolle kalliimmaksi.
Kyllähän se niin on, että kun puristukset kasvaa noinkin paljon, niin samassa suhteessa kasvaa myös voima, joka pyrkii erottamaan kannen ja sylinteriryhmän toisistaan. Eli orkkispultit voi poiketa, jolloin kansi lentää huitsin **ttuun...
Ghostrider
MotOrg ry jäsen
Vahvemmat pultit ei veny niin paljoa kuin orkkikset. Ja kun pinnapultit ei venähdä liikaa, säästyy kansipahvi tuholta. Ja siis nimenomaan sylinterin paine ei siis venytä noita vahvempia pinnapultteja. Jeesusmomentilla saa varmaan nekin käyttökelvottomiksi.
kenties olisi sama homma tehdä itse vahvemmasta kierretangosta nuo pinnapultit?
Jeps, ei muuta kun rautakauppaan, hyvä tulee
Siis kyllähän varmaan kaikki tuon idean hoksasi. Itse asiassa olen joskus nuorempana tehnyt työkseni semmoisia venymäliuskamittausantureita, joissa vedettiin ensin löysät pois mitattavasta kohteesta kuormittamalla tuplasti niitä metalliosia yli käyttötarkoituksen. Kyllä niissä se nollakohta liikahti ihan reilusti, mutta sen jälkeen aika hyvin pysyi kuosissaan kerrasta toiseen normaalilla kuormalla.
Jotenkin tuntuu vaan epätodelliselta, että pelkästään tuo puristusten nosto tekisi bensakoneesta kerralla sen verran rasittavamman, että pinnapultit huutaa apua. Itse asiassa uskon, että kertaallen käytetyt pinnapultit ovat paremmat, koska niistä on jo vedetty löysät pois. En kyllä vaihtaisi noita pinnapultteja, jos ei ihan jeesuksen aikainen peli ole ja moneen kertaan auottu. Siis jos ei todellakaan kuormaa, eli kiristysmomenttia, tarvitse nostaa noita puristuksia varten. Sen vuoksi ihmettelen, koska ei ole asiasta tietoa, enkä ole kuullut mistään momentin lisäyksestä kansiin. Vahvasti epäilen, ettei se palamisprosessi itsessään noita pultteja rasita, kun ei ole kuitenkaan kyse mistään nitrovehkeistä. Lisääntynyt paine ehkä voi käydä tiivisteen päälle, minkä vuoksi ehkä pitäisi olla tiukemmalla. Jos ne on tiukemmalla, niin silloin ne myös puristaa kannen voimakkaammin sylintereitä vasten. En jaksa uskoa, että ne pinnapultit käytössä olisivat niin väsyneet, etteivät kestäisi tuota pientä lisäkuormaa.
Väitän, että kertaallen venytetyt metalliosat pitävät paremmin kuosinsa kuin justiin koneistetut. Metalli toki väsyy, mutta tuossa on loppujen lopuksi kyse niin pienestä muutoksesta.
Tokihan metalli muokkauslujittuu, mutta ollaanko silloin esim kansipultin tapauksessa sunnitellulla käyttöalueella..
Toisaalta venytetyn ja suurempaa kuormaa kantavan metallin väsymiskesto on huonompi.
Toisaalta venytetyn ja suurempaa kuormaa kantavan metallin väsymiskesto on huonompi.
Sepä se kysymys onkin. Ehkä se kuitenkin on tarkoituksenmukaista vaihtaa nuo vahvemmat pinnapultit, jos ne on tuota viritystä varten suunniteltu. Vieläkös noissa pitäisi uudestaan kiristää kannet vähän ajan päästä, vai onko niistä jo vedetty ylimääräiset löysät pois?
Kyllä se on niin, että jos puristukset nousee selkeästi, tai muuten paukkua tulee _paljon_ lisää, niin ne PITÄÄ vaihtaa. Ihan oikeesti, kyllä niitä menee poikki. Eikä ole edes kovin harvinaista..
Nimenomaan paremmasta matskusta tehdyt on se homman pihvi. Ja sitten ne pitää kiristää oikein ja oikeanlaisella rasvalla. Jos vetää vaikka moottoriöljyllä, niin momentti on eri kuin sillä oikealla asennusrasvalla. Kyse on oikeasti tarkasta hommasta, alukannen vetää niin pirun helposti kieroksi jos sen kiristää väärän momenttiin tai väärässä järjestyksessä.
Ne vedetään yleensä kahdella tai kolmella kiristyksellä lopulliseen momenttiin, kiristyskaavion mukaisesti. Eli esim ensin puoleen väliin haluttua lopullista momenttia, ja kaavion kertomassa järjestyksessä. Sen jälkeen lopulliseen momenttiin ja taas kaavion mukaisessa järjestyksessä.
Service Manual on syytä olla käsillä jo rupee itte kantta irrottelemaan. Rannemomentilla ja mutulla se on saletisti kiero, eikä pidä...
Nimenomaan paremmasta matskusta tehdyt on se homman pihvi. Ja sitten ne pitää kiristää oikein ja oikeanlaisella rasvalla. Jos vetää vaikka moottoriöljyllä, niin momentti on eri kuin sillä oikealla asennusrasvalla. Kyse on oikeasti tarkasta hommasta, alukannen vetää niin pirun helposti kieroksi jos sen kiristää väärän momenttiin tai väärässä järjestyksessä.
Ne vedetään yleensä kahdella tai kolmella kiristyksellä lopulliseen momenttiin, kiristyskaavion mukaisesti. Eli esim ensin puoleen väliin haluttua lopullista momenttia, ja kaavion kertomassa järjestyksessä. Sen jälkeen lopulliseen momenttiin ja taas kaavion mukaisessa järjestyksessä.
Service Manual on syytä olla käsillä jo rupee itte kantta irrottelemaan. Rannemomentilla ja mutulla se on saletisti kiero, eikä pidä...
hop hop...
Nyt kuulkaas palataan takaisin perusasioihin. Eli metallilla on tietyt fysikaaliset ominaisuudet, joita käytetään hyväksi pulttiliitoksia tehdessä. Eli jos pysytään metallin myötöalueella, niin silloin liitos avatessa, myös pultti palautuu takaisin metallin ominaiselle alueelle, eli venymät poistuu. Mutta kun mennään metallin myötöalueen yli, kuten nykyisin tehdään nimenomaan kansipulttien kohdalla, niin ne muuttuu kertakäyttöisiksi. Miksi näin sitten tehdään? Juurikin siitä syystä että ei tulisi venymää rasituksen alaisena ja aiheutuisi vuotoja. Helpoin konsti todeta pultin käyttöalue on tarkistella kansi"pahvia". Eli jos on massapahvi, niin silloin putit kiristetään venäymäalueelle. Tämän alueen aikana pultit myötäävät käytössä ja kansipahvi turpoaa ja kutistuu käytön aikana. Mutta jos on metallinen tiiviste, kuten ilmeisesti kaikissa moottoreissa on nykyisin käytössä, korkean puristussuhteen takia, niin silloin pultit kiristetään myötöalueen yli, johtuen metallisesta tiivisteestä. tiiviste ei enään jousta käytön mukaan, vaan tiiviys perustuu liikkumattomuuteen. Tässä tapauksessa kun pultista häviää jännitys, tapahtuu metallissa raerajaliikettä (dislokaatio), joka heikentää metallin ominaisuuksia. Näitä pultteja uudelleen käytettäessä käyttö on täysin omalla vastuulla. Jos ne kirstää uudestaan, ja mennään vähän yli sille asetetun momentin, niin saattaa kuulua naps, ja pultti on poikki. Ei ehkä kiristäessä, mutta kun täräytät koneen käyntiin niin...
Näin lyhykäisyydessään.
Nyt kuulkaas palataan takaisin perusasioihin. Eli metallilla on tietyt fysikaaliset ominaisuudet, joita käytetään hyväksi pulttiliitoksia tehdessä. Eli jos pysytään metallin myötöalueella, niin silloin liitos avatessa, myös pultti palautuu takaisin metallin ominaiselle alueelle, eli venymät poistuu. Mutta kun mennään metallin myötöalueen yli, kuten nykyisin tehdään nimenomaan kansipulttien kohdalla, niin ne muuttuu kertakäyttöisiksi. Miksi näin sitten tehdään? Juurikin siitä syystä että ei tulisi venymää rasituksen alaisena ja aiheutuisi vuotoja. Helpoin konsti todeta pultin käyttöalue on tarkistella kansi"pahvia". Eli jos on massapahvi, niin silloin putit kiristetään venäymäalueelle. Tämän alueen aikana pultit myötäävät käytössä ja kansipahvi turpoaa ja kutistuu käytön aikana. Mutta jos on metallinen tiiviste, kuten ilmeisesti kaikissa moottoreissa on nykyisin käytössä, korkean puristussuhteen takia, niin silloin pultit kiristetään myötöalueen yli, johtuen metallisesta tiivisteestä. tiiviste ei enään jousta käytön mukaan, vaan tiiviys perustuu liikkumattomuuteen. Tässä tapauksessa kun pultista häviää jännitys, tapahtuu metallissa raerajaliikettä (dislokaatio), joka heikentää metallin ominaisuuksia. Näitä pultteja uudelleen käytettäessä käyttö on täysin omalla vastuulla. Jos ne kirstää uudestaan, ja mennään vähän yli sille asetetun momentin, niin saattaa kuulua naps, ja pultti on poikki. Ei ehkä kiristäessä, mutta kun täräytät koneen käyntiin niin...
Näin lyhykäisyydessään.
Tässä samoilla linjoilla, kirityksessä oltava tarkka, kannen saa piloille muuten helposti. Noista pulteista, niin kyllä ne vaihtaa kannataa, kiristysohjeet esille ni homma toimii.
osaan mopoja suositellaan ensihuollossa kannen uudelleenkiristys. lonkalta heitettynä ainakin ilmajäähy gs500 suizassa ja varmaan muissakin.
vesikoneen jos joutuu uudelleenkiristämään niin ei hyvä
Palataan vaan perusasioihin. Pilkkua kun aletaan..
Myödössä ollaan myötörajan ja murtorajan välissä eli plastisella alueella, jossa syntyy pysyviä venymiä. Ennen myötörajaa ollaan ns kimmoisella-/elastisella-/lineaarisella alueella.
En edelleenkään ymmärrä miksi kansipulteissa mentäisiin myötörajan yli. Plastisella alueella pienempi kuormituksen lisäys aiheuttaa enemmän lisävenymää kuin saman suuruinen lisäys elastisella alueella. Ja vaikka myötöraja olisikin ylitetty, käyttäytyy materiaali sen jälkeen rajan alapuolella aivan kuten rajaa ei olisi ylitettykään. Eli kuormitusta vähentäessä venymä vähenee kimmoviivaa pitkin.
Pikkasen lujuusoppia.
Toinen asia sitten on kuinka paljon moottorin käynnin aiheuttama kuorma lisää kansipulttien kuormaa.
Ruuville esikiristyksen jälkeisen kuorman aiheuttaman lisäjännityksen idea kalvolla 22.
Noin lyhykäisyydessäsi olit hieman metsässä niin termien kuin asiankin suhteen.
Niin ruuviinhan ei kohdistu venyttävää voimaa (esikiristyksen lisäksi) ennenkuin kuin kappaleita (tässä tapauksessa kantta) erotetaan esikiristystä ylittävällä voimalla. Eli jos ruuvia kiristetään niin kauan että sen venymä menee plastiselle alueelle on kait se esikiristysvoimakin suurempi.toisaalta taas jos syntyy liian suuria voimia niin se on samantien entinen, eikä sitä myöskään kannata enää käyttää uudelleen.
Onnistuinpa selittämään ton sekavasti, enkä edes tiedä oliko järkeilyssäni mitään järkeä,mutta se suotakoon anteeksi, olen nauttinut jo muutaman perjantaioluen.
Onnistuinpa selittämään ton sekavasti, enkä edes tiedä oliko järkeilyssäni mitään järkeä,mutta se suotakoon anteeksi, olen nauttinut jo muutaman perjantaioluen.
ainaki ite oon nähny 12.9 kierretankoo rautakaupasta, jossei muuten niin sitten metalliliikkeeseen menee niin sieltä ainakin alkaa löytymään...Tässä varmaankin tarkoitetaan vahvemmalla pultilla vetomurtolujuudeltaan kestävämpiä pultteja, eikä fyysisiltä mitoiltaan isompia.
Ei taida ihan joka rautakaupasta löytyä esim. 12,9 kierretankoa?Enpä ole koskaan tullut mieleenkään kysyä.
