Ellet ja siitäkin huolimatta että ennakoivaa kurssia olet ajatellut käydä, noi alkukilsat kannattaa ilman muuta ajella ihan ilman matkustajaa. Niinkuin joku jo tais sanoakin, isompikin mopo muttuu koko lailla toiseksi ajoominaisuuksiltaan sen nätinkin matkustajan myötä...
Ja niitä porukkareissujakin kannattaa alkuunsa välttää, koska jostain kumman syystä sen etummaisen pilotin takarenkaan hävitessä näköpiiristä, tämän takanatulijan suhteellisuudentaju pakkaa kaikkoamaan lähes jokaiselta tuoreelta motoristilta...( ja koeneemmilta ilman muuta...=)
Ajele siis mopollasi niin paljon kuin suinkin ehdit ja voit, koska mikään ei korvaa perskohtaisen kokemuksen tuomaa varmuutta ajoturvallisuudella ja sille nautinnollekin. Poikkea kyykylläkin joskus myös sille hyväpintaiselle soratielle. Ei sekään niin kauheeta oo kun vois luulla. Sitäkin taitoa joskus väjäämättä tarvitsee, niin että ei mene ihan paniikkiin jos etusen alla pyörii pieniä irtokiviä ja pysätäkkin oikeen pitäisi....
Niitä samoja kiviähän löytyy just keväisin vähän joka risteyksestä, vaikka alla muuten olisikin pikeä.
Eiköhän ne suurimmat vaikeudet kokemattomamalle motoristille ole se tahaton kurvien leveäksi ajo, ja uskallus painaa sitä etujarrupaakia sinne naturaali-abs rajoille asti. Niitä molempia voi suht turvallisesti harjoitella myös siviilissä, kun löytää semmoisen sopivan tienpätkän lähistöltä. Nuo peltoaukeiden keskellä kulkevat sivutiet lienevät parhaimpia siihen tarkoitukseen. Ei suurempaa huolta vaikka se kanttaus ei pysy kokonaan omalla kaistalla kun näkyvyys vaan riittävän on hyvä sinne eteenpäin. Ja ne risteykset voi sitten kuvitella sen ja sen aurausmerkin kohdalle, mihin muka pitäsi näppeästi pysätä.....Ja eiku reenaamaan. Kyllä se punakanpönäkkä isäntä sieltä kohta juoksee pellon poikki...sanomaan koska aikavaraus tälle moottoriradalle on tältä päivältä päättynyt...