Kommentoidaan nyt tännekkin jotain ku on päässy jäämään kommentoimatta.
Meillähän tuo pelipaikalle lähtö pääsi pikkuisen viivästymään työesteiden takia, joten matkaan päästiin vasta 23:15. Menomatka sujui mukavasti paria sadekuuroa lukuunottamatta ja perille päästiin joskus vähän ennen kolmea yöllä.
Heti pelipaikalle päästyä tuli leirinpitäjä, Ave ja liuta muita orggilaisia vastaanottamaan leiriin. Ensitöinä oli heitellä reput talousrakennukseen ja lähteä metsästämään Aven järkkäämiä juomia, homma oli kuitenkin kussut pikkuisen koska oli ilmeisesti päässyt pukki kaalimaan vartijaksi, joten emännälle oli jäänyt vain yksi siideri.
Onneksi tuo "vahti" ei ollut perso oluelle, joten ei päässyt alkomahoolista kuitenkaan pulaa tulemaan.
Kun vihdoin ja viimein oli saanut kurkun kuivumisen lopetettua oli jo aikaa lähteä etsimään muita kaakkolaisia. Hommassa ei kauaa mennyt, sillä Ensimmäisellä kysynnällä selvisi että kaikki muut kaakkolaiset on jo sammunu.
Seuraavaksi oli ohjelmassa ryppäilyä ja teknoshitin kuuntelua tuonne aamu kuuteen asti ja jossain vaiheessa käytiin tekemässä muuttokin talousrakennuksesta kodan puolelle. Helvetin mukava oli nähdä orggilaisia, eikä hetkeäkään tarvinnut olla ilman juttuseuraa. Kuuden maissa kun teknoshitin soitto loppui, päädyin jonkun mökin terassille parin sällin ja yhden naispuoleisen kauemmin tuntemamme orggilaisen kanssa. Siinä turistiin mukavia ja juotiin kaljaa kunnes näiltäkin sankareilta ryyppäyskunto petti. Olin palkitusti koko saatanan leirin viimeinen hereilläolija.
Lauantai aamu alkoi aika ankeassa fiiliksessä, koska yö oli, tai siis kolme tuntia aamusta vietettyä puisella penkillä helvetin kylmässä kodassa, patjaksi olin hamunnut Calbon ajohousut ja peitoksi oman ja vaimoni ajotakit.
Aamun pelastus taisi olla se että vaimo toi kahvit suoraan petipaikalle, itse en kyllä tapauksesta mitään muista.
Siinä vaiheessa kun olin saanut silmiä raotettua sen verran että pystyin kävelemään törmäämättä mahdollisiin esteisiin, lontustin portin viereiseen telttakahvilaan aamulonkerolle.
Siellähän tämä pirteä kaakonkulman porukka olikin jo täysi vauhti päällä. Muutama tunti kuunneltiin siinä Suden seksikertomuksia ja perspano-ohjeita ja suunnistettiin mukavassa nuosukännissä seikkailemaan Parkanon ostoskeskittymään. Reissusta ei jäänyt käteen kuin paketti jotain metvursteja ja kokonainen ananas.
Shoppailun jälkeen joku ideo että ruokaakin pitäisi kupuun tunkea joten matka suunnistui viereiseen hesestoppiin, josta saatiinkin maukkaat härkäpaistit ja mielettömät pepperonit. Palvelua täytyy kyllä moittia koska tinkimisestä huolimatta ei saatu leluja aterian mukana. Epäilen suuresti että ruuassa täytyi olla jotain huumaavaa ainetta koska tässä vaiheessa päivää alkoi jo muisti pätkiä jonkun verran. Seuraavat muistikuvat onkin Lindan, Jipen ja Tomin saapuminen leiriin ja uuden nahkatakin ostaminen leirissä olleesta myyntikatoksesta. Alkuillasta päästiin perinteiseen sekasaunaan kylpemään ja katselemaan erään taiturin uimahyppynumeroita.
Jossain välissä keksittiin lähteä tarkastamaan paikallisten ravinteleiden tarjonta. Ikävä pettymys oli että koko paikkakunnalta löytyi yks ainoa räkälä ja siinäkin tarjoilu lopetettiin meidän seurueen osalta erittäinkin varhaisessa vaiheessa, kertakaikkisen paska paikka. Otin siintä suorimman linjan ovelle, ja join drinksun loppuun eteisessä "portsarin" pidellessä niskasta kiinni, niskaotekin kyllä hellitti kerran mulkaistuani kyseistä sankaria. Loppuillasta muisti pätkiikin jo sen verran ettei muistikuvia järettömästi ole, siitä olen kuitenkin varma että hauskaa meillä varmasti oli.
Sunnuntaina olikin jäljellä posliinirekan koeajo ja olon korjauduttua lähtö kotimatkalle. Oli onni että ensimmäiset 70 kilometriä satoi kaatamalla, niin ei tarvinnut sitten loppumatkasta jännittää että selviääkö reissusta kuivana, ei nimittäin selvitty.
Kokonaisuudessan mun mielestä reissu oli mukava, tuli nähtyä sekä vanhoja että uusia tuttuja paljon.
Luomastanne konseptista oli helppo jatkaa Motorg.Ry:n voimin homma loppuun saakka!
