Laitetaan nyt muutama kysymys, joihin pitäisi saada vastaus katsastuksia valmistelevilta päättäjiltä, jotta motoristit ja muutkin veronmaksajat voisivat ymmärtää mihin turhuuksiin verovaroja ollaan hukkaamassa:
1. Mistä löytyvät ne katsastajat, jotka tuntevat kaikkien merkkien eri mallit ja niiden ominaisuudet, jotta voi suorittaa ammattitaitoiset ja objektiiviset katsastukset. Ei taida löytyä yhtään sellaista korjaamoakaan koko Suomesta, jolla olisi niin laajan ammattitaidon omaavia mekaanikkoja. Jollei ammattitaitoa ole, kuka kustantaa koulutuksen?
2. Kuka maksaa kaikki laitteet, jotka katsastamisen suorittamiseen tarvitaan? Samat laitteet, joita käytetään autojen katsastamiseen, eivät sovellu mp:ien katsastamiseen - ainakaan ilman muutoksia. Ottaen huomioon suuret investointikustannukset, asiakasmaksut (=katsastusmaksut) eivät kata niitä vuosiin. Siispä veronmaksajatko maksavat tuonkin lystin taas kerran?
3. Trafin ajoneuvorekisteriin täytyy tehdä muutoksia, jotta katsastusten suorittaminen saadaan rekisteröityä. Muutos ohjelmistoihin on suuri investointi, vaikka muutos olisi teknisesti katsoen pieni. Kuka sen maksaa? Olisikohan kenties veronmaksajat?
4. Katsastamista varten tarvitaan valtava määrä tietoa, joka kattaa kunkin pyörämerkin ja -mallin tekniset yksityiskohdat ja kaikki tieto täytyy tallentaa Trafin järjestelmiin. Kuka tekee sen työn ja mitä se maksaa? Valmistajat tuskin toimittavat materiaalit myöskään ilmaiseksi. Kuka ne kulut maksavat?
5. Suomen tasavallan hallituksella on käynnissä ns norminpurkutalkoot. Onko mp-katsastusten käyttöönotto norminpurkua?
6. Kun veronmaksajien varoja käytetään huomattavia määriä johonkin tarkoitukseen, tulee olla vankat ja totuuspohjaiset perusteet, joilla varojen käyttö voidaan hyväksyä. Mitkä perusteet ovat mp-katsastusten tapauksessa? Onko tilastollista tai tieteellistä näyttöä mp-katsastusten merkittävästä vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen?
7. Suomen katsastusyrityksistä vain pieni osa - toimipaikkojen lukumäärän mukaan laskettuna - on suomalaisia yrityksiä. Kun pääosa katsastuksista suoritetaan kuitenkin ulkomaisten yritysten toimipaikoilla - ja tuotot menevät niin muodoin ulkomaille - mp-katsastukset voidaan siten katsoa tuottavan voittoa ulkomaisille yrityksille veronmaksajien varoin. Onko se Suomen kansantalouden kannalta hyväksyttävää?
8. Koska byrokratian lisääntyminen (mm. monimutkainen ja monivaiheinen sekä kallis mp-ajokortin hankkiminen, mp-katsastus, mahdollinen mp-vero) ja käyttökulujen kasvu karsii väistämättä mp-harrastusta, valtion saamat tulot vähenevät myös väistämättä - kuten tilastoista voi havaita. Jos investoidaan huomattavia summia verovaroja hankkeeseen, jonka tuottonäkymät ovat heikot tai jopa suorastaan negatiiviset, onko se järkevää talouspolitiikkaa? Eritoten, kun vankkoja näyttöjä liikenneturvallisuuden paranemisesta ei ole missään esitetty.
9. Onko tehty vertailevaa tutkimusta niiden maiden, joissa mp-katsastukset ovat käytössä, mp-kaluston kunnon ja suomalaisen mp-kaluston kunnon vertailemiseksi? Mikäli suomalainen mp-kalusto osoittautuisi selvästi huonokuntoisemmaksl kuin muissa maissa, katsastaminen voisi olla perusteltua.
10. Keski- ja Etelä-Euroopan maissa mp:llä voi ajaa läpi vuoden sääolosuhteiden vuoksi. Suomessa ajaminen on teoriassa mahdollista niillä mp:illä, joihin on saatavilla talvirenkaat, joita käyttämällä talviajo on mahdollista. Pääosa (todennäköisesti noin 95%) mp:ien käyttäjistä eivät kuitenkaan aja pyörillään talvikuukausina, vaikka osalla olisikin tekniset mahdollisuudet siihen. Siksi mahdolliset mp-katsastukset asettaisivat suomalaiset mp-käyttäjät eriarvoiseen asemaan kuin Keski- ja Etelä-Eurooppalaiset mp-käyttäjät, koska käyttökauden PAKOLLISET kulut olisivat suuremmat Suomessa. Onko EU:n ja Suomen tavoitteena asettaa mp:iä käyttävät kansalaisensa eriarvoiseen asemaan keskenään?
11. Kun autojen katsastamista on tarkoitus harventaa, vaikka autojen kunto on keskimäärin selvästi heikompi kuin mp:ien, miten voidaan samanaikaisesti valmistella mp:ien katsastamista, vaikka niiden ajomäärät ovat huomattavasti vähäisemmät kuin autoilla ja kuten edellä mainittu, mp:illä ei pääsääntöisesti ajeta talvella, minkä vuoksi tiesuolauksen sekä kylmien ja märkien olosuhteiden vaikutus ei kohdistu mp:iin samalla tavoin kuin autoihin?
12. Osa mp-käyttäjistä ajaa vanhoilla esim 50 vuotta sitten käyttöönotetuilla mp:illä. Onko Trafilla tietoa niiden tai vielä vanhempien mp:ien vaatimustenmukaisuudesta? Vaadittiinko esim v 1947 käyttöönotettuihin mp:iin peili tai jarruvalo? Entä mikä oli samana vuonna suurin sallittu pakoäänien dB-arvo?
13. Jos Trafilla ei ole jonkin mp:n teknisiä tietoja eikä mp:n vamistajaa tai maahantuojaa ole ollut enää vuosikymmeniin, mistä tiedot on tarkoitus saada? Keksitäänkö ne itse, vai aletaanko penkoa museoita? Mp:n käyttäjähän ei tietenkään voi itse määritellä niitä, vaan valvovalla viranomaisella täytyy olla tarvittavat tiedot. Kuka kustantaa tietojen selvittämisen?
Vastauksia odotellen. En ajatellut pidättää hengitystä...
moni asia muttuu turvaliseksi kunhan on maksanut lupamaksun veron tms