Lupailin tuolla 'vastaohjaus'-keskustelussa esittää kuvatuksen, josta näkee rengaskoon vaikutuksen kallistuskulmaan, joka tarvitaan tietyn kokoisen ympyrän ajamiseen tietyllä nopeudella. Juttu (laaja artikkeli) on saksaa, mutta selitän muutaman tärkeimmän jutun noista kuvista.
Ympyrän koko on 46m (halkaisija) ja ajonopeus 50km/h. Jotta suorassa jököttävä kuski voisi ajaa rinkiä, täytyy pyörän keskiakselin (keltainen katkoviiva), jossa painopistekin (mustavalkoinen ympyrä) sijaitsee, olla 40,5 asteen kulmassa maahan nähden teoreettisessa tilanteessa, jossa renkaan leveys on olematon ja se siis nojaa maahan keskikohdaltaan (tukipiste renkaan keskellä).
No niin, näissä kuvissa on esitetty tilanne todellisilla takarenkaan leveyksillä 130, 180 ja 240, mikä vaikuttaa maassa olevan tukipisteen sijaintiin. Lisäksi mukaan on otettu oletettu painopisteen sijainti (korkeussuunnassa) kullakin pyörätyypillä. Tukipisteen ja painopisteen kautta kulkevan linjan (musta katkoviiva) tulee muodostaa yllä mainittu 40,5 asteen kulma kaikissa tapauksissa, jotta ajaminen olisi mahdollista.
Kapealla renkaalla ja korkean painopisteen pyörällä (piikki) tarvitaankin siirtyneen tukipisteen vuoksi 45 asteen kallistus. Välimallilla (kusiainen) tarvitaan 47 astetta. Customilla 53 astetta, mikä on mahdotonta, eli pitää ajaa hiljempaa.
Noiden kuvien perusteella voi hyvin päätellä, mitä eri korkeudella sijaitseva painopiste ja vastaavasti erilainen renkaanleveys vaikuttaisi. Jos kunkin pyörän painopistettä laskettaisiin edelleen, tarvittaisiin lisää kallistusta. Nostaminen vähentäisi kallistusta. Ja renkaan leventäminen lisää kallistustarvetta, kaventaminen pienentää.
Esimerkkejä raja-arvoista muutamalla pyörällä tuossa 46m rinkulassa:
YZF-R1 58km/h 53astetta
Speed triple 55 51
FJR1300 50 46
V-rodA 46 44
VTX1800 40 38
Kaksi ekaa saavuttivat pitorajan, loput saivat maakosketuksen rungon jostain kohdasta.
Ja se KUVA
Armoton kina alkakoon...nyty!
Ympyrän koko on 46m (halkaisija) ja ajonopeus 50km/h. Jotta suorassa jököttävä kuski voisi ajaa rinkiä, täytyy pyörän keskiakselin (keltainen katkoviiva), jossa painopistekin (mustavalkoinen ympyrä) sijaitsee, olla 40,5 asteen kulmassa maahan nähden teoreettisessa tilanteessa, jossa renkaan leveys on olematon ja se siis nojaa maahan keskikohdaltaan (tukipiste renkaan keskellä).
No niin, näissä kuvissa on esitetty tilanne todellisilla takarenkaan leveyksillä 130, 180 ja 240, mikä vaikuttaa maassa olevan tukipisteen sijaintiin. Lisäksi mukaan on otettu oletettu painopisteen sijainti (korkeussuunnassa) kullakin pyörätyypillä. Tukipisteen ja painopisteen kautta kulkevan linjan (musta katkoviiva) tulee muodostaa yllä mainittu 40,5 asteen kulma kaikissa tapauksissa, jotta ajaminen olisi mahdollista.
Kapealla renkaalla ja korkean painopisteen pyörällä (piikki) tarvitaankin siirtyneen tukipisteen vuoksi 45 asteen kallistus. Välimallilla (kusiainen) tarvitaan 47 astetta. Customilla 53 astetta, mikä on mahdotonta, eli pitää ajaa hiljempaa.
Noiden kuvien perusteella voi hyvin päätellä, mitä eri korkeudella sijaitseva painopiste ja vastaavasti erilainen renkaanleveys vaikuttaisi. Jos kunkin pyörän painopistettä laskettaisiin edelleen, tarvittaisiin lisää kallistusta. Nostaminen vähentäisi kallistusta. Ja renkaan leventäminen lisää kallistustarvetta, kaventaminen pienentää.
Esimerkkejä raja-arvoista muutamalla pyörällä tuossa 46m rinkulassa:
YZF-R1 58km/h 53astetta
Speed triple 55 51
FJR1300 50 46
V-rodA 46 44
VTX1800 40 38
Kaksi ekaa saavuttivat pitorajan, loput saivat maakosketuksen rungon jostain kohdasta.
Ja se KUVA
Armoton kina alkakoon...nyty!
