Kyllä mä sen tiedän, täysin kallellaan olevassa mopossa ei mahda mitään jos etusta lukitsee eli kun mennään täysin kylellään täysiä niin ollaan täysin vaiston varassa, mutta ajattelin että tältä puolelta löytys sentään joku joka uskaltaa sanoa että lihaksien jäykistäminen on yksi osa mp:n hallintaa mikä teoria nykyään halutaan hylätä heti alkuunsa.
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Kakspyöräisen ajon teoriaa
- Keskustelun aloittaja naukkis
- Aloituspäivä
Lihaksien jäykistäminen on aika rajusti sanottu. Puupökkelö pyörän päällä ei auta jos tilanne tulee - nopeat, varmat ja hallitut liikkeet auttavat kyllä.
Moottoripyörän hallintaan kun ei auta mikään taikakonsti tyyliin "jäykistä itsesi", vaan hallintaa pitää harjoitella. Pikkuhiljaa esimerkiksi radalla ajaen nostetaan vauhtia ja opetellaan jarrutustekniikkaa sekä pyörän hallintaa kaarreajossa. Kun tarpeeksi harjoitellaan niin taitotaso nousee ja normaalissa liikenteessä pyörä hallitaan tilanteessa kuin tilanteessa.
Ilman kaatumisia pystyy hyvinkin harjoittelemaan ja tulemaan oikein taitavaksi kuljettajaksi. Tietän muutaman eritäin paljon radalla ajaneen kuljettajan, joilla ei kaatumisia juuri ole.
Radalla ajamisesta on tehty ihan päteviä kirjoja. Esimerkiksi Keith Coden Twist of the wrist on ihan uskottava opus. Näitä oppeja voi sitten soveltaa käytännössä itse harjoittelemalla.
Mielestäni eturenkaan lukitseminen ja soralla ajo on hyvää harjoitusta, mutta soralle lähtisin kyllä ennemmin endurolla kuin katupyörällä. Tämä jo ihan siksi, että katupeli ei vaan sovi soralle.
Miksi ihmeessä haluat tuoda julki ratafoorumissa mielipiteesi, että mielestäsi lihaksien jäykistäminen on osa mp:n hallintaa? Lihaksia joudutaan kyllä käyttämään moottoripyörän ohjaamiseen, mutta töitä ne tekevät kokoajan eivätkä kyllä jäykisty pökkelöksi. Jos jäykistyisivät kun tulee tilanne päälle, niin radalta kerättäisiin paljon enemmän romukasoja pois...
kattokaapas miten A. West hoitaa tilanteen märällä viime WSS Silverstone kisassa, kun pariin kertaan pelit vähän lipeää pääsuoran päässä. Voi saatana hidastettuna kun näyttivät, jumalauta hienonnäköistä touhua. Käy tennari jo suht korkealla. Ja ihan samallalailla kaksi kertaa, ei oikeastaan mitään hazardia ilmassa, puhdasta hallintaa.
Tai sit olin vaan liian kännissä kun katsoin
Edit: ei liity enää aiheeseen, mutta rata-ajoon kuitenkin....
No kuten sanoin niin mää en pahemmin tiedä radalla ajosta mutta jos lähdetään vaikka siitä että jarruttaa mutkaan myöhään sisään eli apeksiin asti hidastetaan etujarrulla pyörän perä on käytännössä irti ja mopon hallinta ei onnistu rentona pyörän päällä makoillen vaan kroppa pitää olla jäykkä jotta irtonaista perää saa ohjattua. Kyseisessä tilanteessa sitten takajarrulla ohjailu on ihan luonnollinen jatkumo ajoon. Mutta kaipa täällä ratakonkarit tietää paremmin miten sitä pyörää hallitaan....
Niin ja kerran aiheeseen päästiin niin tähänhän voi pistää sen faktan että kukaan ei voi olla rentona pyörän päällä etusella jarruttaessaan mutkassa koska pyörä kampeaa pystyyn, kroppa pitää jäykistää jotta pyörän saa pidettyä ajolinjalla. Jäykkänä ajamisen suurin haitta taas on että tien epätasaisuudet eivät pääse ohjausta liikuttamaan jolloin jousituksen liikkeet ohjaavat pyörää ja pyörän tarpeeton ohjailu voi murtaa pidon. Tiukassa jarrutuksessa pyörän paino on kuitenkin melkein kokonaan etusella joten takasen pidon irtoaminen ei oikeastaan haittaa mitään, kuskihan on jo valmiiksi jäykkänä joten pyörän hallinta luistossa onnistuu helposti, asiaan vaikuttaa myös se että takaselle kohdistuva painon ollessa vähäinen myös sen kitkavoimat ovat pieniä.
Niin ja kun tää on ratafoorumi niin mä toivon että joku on edes kokeillut jarruttamista pyörä kallellaan.....
Niin ja kerran mutkajarrutukseen päästiin niin kai tähän voi pistää sen ohjeen mutkajarrutukseenkin, eli pyörän ollessa täysin kallellaan ja tarvii jarruttaa homma hoidetaan niin että annetaan pyörän nousta pystympään jarrutuksen alkuvaiheessa jotta paino ehtii siirtyä eteen jonka jälkeen väännetään voimalla pyörä takaisin ajolinjalle. Mun mielestä tuokin pitäisi kuulua ihan mp:n perusopetukseen mutta ainakin tähän asti palaute moisen mainintaan on ollut enemmän kuin vähän negatiivista. Eli mutkajarrutuksen alkuvaiheessa tarttee ohjausta rentouttaa jotta etusen pitoa ei ylitettäisi ja itse jarrutuksessa ajolinjan pitäminen vaatii jäykkää ohjaamista, takajarru ei kyseisessa tilanteessa ole hidastusta vaan korkeintaa ohjaamista varten.
Niin ja aika oleellista on tietää milloin pitää jarruttaa mutkassa eli kallistuvarojen käydessä vähiin jo ennen mutkan apeksia.
Niin ja aika oleellista on tietää milloin pitää jarruttaa mutkassa eli kallistuvarojen käydessä vähiin jo ennen mutkan apeksia.
Niin ja jos joku on joskus ajanut vanhalla pyörällä eli vaikka tollasella 80-luvun alkupuolen GSX:llä on varmaan huomannut että vekotin soutaa julmetusti nopeissa mutkissa. Vika ei varsinaisesti ole pyörän vaan noissa vanhoissa vehkeissä hyrrävoimat ja ohjausgeometria tekee pyörästä aliohjaavan eli nopeaa mutkaa ei voi ainakaan pystyssä ajaa rentona koska pyörä kampeaa ylös. Nykypyörät pääsääntöisesti yliohjaavat eli niissä voi pitää halutessaan ohjauksen rentona pyörä kallellaankin.
En ehdi ihan jokaiseen kohtaan vastata tässä, mutta:
- Kroppaa käytetään pyörän ohjaukseen, mutta liian jäykkänä se ei voi olla. Ei liian löysänäkään. Pyörää hallitaan aika paljon omaa painopistettä liikuttamalla; jarrutettaessa mutkaan pyörää käännetään kropalla, apexissa paino ohjataan etupyörälle, avauksessa nostetaan pyörää jalkojen välissä ja painoa siirretään takapyörälle.
- Kun jarrutetaan apexiin, niin kyllä takarengas on tiiviisti tiessä. Se laskeutuu kun pyörä on alkaa vahvemmin kääntymään. Etupää on se joka silloin luistelee.
-Pyörän geometria tulisi radalla säätää sellaiseksi, että se käyttäytyy jarrulla varsin neutraalisti. Tarpeen mukaan joko hieman nousee pystyyn tai kaatuu alemmas jarrutettaessa. Se että pyörä pyrkii pystyyn on lähinnä katusäätöjen ongelma. Pyörä menee aika hermostuneeksi epätasaisella alustalla jos sen säätää jarrussa balanssiin. Siksi katusäädöt ovat tuolla turvallisella puolella.
- Sama pätee myös avaukseen ja mutka-ajoon. Geometrian säätämisellä pyritään tekemään pyörästä vikuroimaton ajettava.
- Kroppaa käytetään pyörän ohjaukseen, mutta liian jäykkänä se ei voi olla. Ei liian löysänäkään. Pyörää hallitaan aika paljon omaa painopistettä liikuttamalla; jarrutettaessa mutkaan pyörää käännetään kropalla, apexissa paino ohjataan etupyörälle, avauksessa nostetaan pyörää jalkojen välissä ja painoa siirretään takapyörälle.
- Kun jarrutetaan apexiin, niin kyllä takarengas on tiiviisti tiessä. Se laskeutuu kun pyörä on alkaa vahvemmin kääntymään. Etupää on se joka silloin luistelee.
-Pyörän geometria tulisi radalla säätää sellaiseksi, että se käyttäytyy jarrulla varsin neutraalisti. Tarpeen mukaan joko hieman nousee pystyyn tai kaatuu alemmas jarrutettaessa. Se että pyörä pyrkii pystyyn on lähinnä katusäätöjen ongelma. Pyörä menee aika hermostuneeksi epätasaisella alustalla jos sen säätää jarrussa balanssiin. Siksi katusäädöt ovat tuolla turvallisella puolella.
- Sama pätee myös avaukseen ja mutka-ajoon. Geometrian säätämisellä pyritään tekemään pyörästä vikuroimaton ajettava.
Kansa kaipaa todisteita: Naukkis, missä on se video siitä kun jarrutetaan etunen lukossa lähes pysähdyksiin asti?
Mä olen varmaa sata kertaa kokeillu jarruttaa etujarru lukossa normaalipolkupyörällä enkä ole siinä kertaakan onnistunut. Voi se olla sekunnin lukossa muttei paljon pidempään.
En jaksanut lukea muita höpötyksiä...
Mä olen varmaa sata kertaa kokeillu jarruttaa etujarru lukossa normaalipolkupyörällä enkä ole siinä kertaakan onnistunut. Voi se olla sekunnin lukossa muttei paljon pidempään.
En jaksanut lukea muita höpötyksiä...