-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
- Liittynyt
- 5.8.2005
- Sijainti
- Pohjois-Savo
Kaksipyöräisiä on ollut pihoissa ja tallissa pyörimässä aina koska melkein koko perhe ajaa enemmän tai vähemmän. Olisikin varmaan ollut oudompaa jos en olisi pyörän selkään missään vaiheessa päätynyt. Teininä oli alla reippaasti viritetty skootteri, kevarivaihe jäi kuitenkin jotenkin välistä. Ajoin 19-vuotiaana sitten rajoitetun A:n ja sompailin pari kesää kolmepuolikkaalla Yammun XT:llä (tosi perinteinen tyttömopo
), nyt jalkojen välissä kesäheilan virkaa toimittaa 750 GSX-F. Heti rahatilanteen salliessa uudeksi armaaksi tulenee joku sopivan ärhäkän oloinen kusiaiskyykky.
Sitä odotellessa
.
Mopopoika olisin ollut, jos vain vanhemmat olisivat sen sallineet.. Ikuisesti on sisällä palanut kaipuu kaksipyöräisen (moottorikäyttöisen) ajoneuvon sarviin. Vaan ei auttanut pikkumiehen itku, mökötys eikä uhkailu - mopoa ei näkynyt eikä kuulunut.
Nyt, ajokortin jo vuosia omistaneena, oli aika laittaa pennoset jonoon, huomata se auttamatta liian lyhyeksi ja marssia autokoulun kautta pankkiin. Tai, kuten kavereille asian ilmaisen, Ostin nahkahousut ja niihin sopivan moottoripyörän
Tekniikasta kokemusta on kertynyt sen verran, että vaihteet menevät paikalleen ja tiedän mitä kaasukahvan käännöstä pitäisi seurata. Vaan kai sitä joutuu "väkisinkin" opettelemaan juttuja, onhan tässä lähiviikkoina aikomuksena vaihtaa uuteen pyörään putket. Pitäähän moottoripyörän nyt kuulostaakin moottoripyörältä. Ja laitettiinhan sitä nuorempana räpätin pyykkipojalla kiinni fillariinkin
Summa summarum - mopopoika syntymästä asti, nyt vasta mopo alle.
Nyt, ajokortin jo vuosia omistaneena, oli aika laittaa pennoset jonoon, huomata se auttamatta liian lyhyeksi ja marssia autokoulun kautta pankkiin. Tai, kuten kavereille asian ilmaisen, Ostin nahkahousut ja niihin sopivan moottoripyörän
Tekniikasta kokemusta on kertynyt sen verran, että vaihteet menevät paikalleen ja tiedän mitä kaasukahvan käännöstä pitäisi seurata. Vaan kai sitä joutuu "väkisinkin" opettelemaan juttuja, onhan tässä lähiviikkoina aikomuksena vaihtaa uuteen pyörään putket. Pitäähän moottoripyörän nyt kuulostaakin moottoripyörältä. Ja laitettiinhan sitä nuorempana räpätin pyykkipojalla kiinni fillariinkin
Summa summarum - mopopoika syntymästä asti, nyt vasta mopo alle.
- Liittynyt
- 9.2.2006
9 vuotiaana sain ensimmäisen pappamopon joka vaihtui Honda monkeyhin kun täytin 14v. Sitten 15 vuotiaana ostin ensimmäisen piikin, joka vaihtui vielä kertaalleen vähän uudempaan piikkiin.
Sitten kun sain B-kortin ja auton alle tuli parin vuoden tauko moottoripyöräilyyn, kunnes 20vuotiaana tuli auto vaihdettua Rkutoseen ja viime kesänä -> Rykköseen.
Pienellä mopolla on aloitettu siis..
Sitten kun sain B-kortin ja auton alle tuli parin vuoden tauko moottoripyöräilyyn, kunnes 20vuotiaana tuli auto vaihdettua Rkutoseen ja viime kesänä -> Rykköseen.
Pienellä mopolla on aloitettu siis..
Joskus ihan juniorina tuli ajettua mopolla jokunen kerta jonkun takapihalla ykkösellä.. sit 15-16v tuli kevari taloon ja sillä opettelin ja otin A1 kortin. Tänä kesänä ostin ensimmäisen 'ison' moottoripyörän! Mut kai se vaan on geeneissä se moottoripyöräily
Ota ihmeessä vain se A kortti, ei siitä haittaa ole ainakaan.. päin vastoin
- Liittynyt
- 15.4.2004
- Sijainti
- Espoo
Mopoa ei oo ikinä ollut, mutta kun 16 täytti niin kevarista lähti liikkeelle
Nyt taisi kolahtaa
Mopo 15-kesäisenä ja auto 18-kesäisenä, vuonna -86. Seuraava kontakti moottoroituihin 2-pyöräisiin vasta 32-kesäisenä, 50cc cityskode vuonna 2000. Kestikö tuota nyt 2v kun eräänä kauniina päivänä tämä ukko paineli Tuusmotoriin ihan vain katselemaan, niin sieltäpä tungettiin puoliväkisin Kawa ZR-7:n puikot käteen ja passitettiin koeajolle. Jannu joka ei koskaan käynnissä olevan yli 50cc päällä ole edes istunut saati että vaihteiden kanssa olisi ropannut
Siinä 10-vuotiaana mopo alle, 15 kesäsenä ostin ekoilla kesätyörahoilla piikkisen krossin, 16-vuotiaana se vaihtu piikkikorttiin ja NSR:än, 18-vuotiaana taisi mennä yksi talvi ilman pyörää kunnes pääsiäsen korvilla ostin Kawan GPZ600R:n. Sillä mentiin tähän kevääseen asti, ja nyt löytyy tallista GPZ:n lisäksi Z750 kawa. Eli pienestä on harrastus lähteny.
ei ikinä ole mopoja koitettu täällä, mun nuoruudessa ne oli niin epäkiinnostavia, eikä olis ollu rahaakaan.
aikuisena suoraan heinolle, ja 650 suzuki alle, olihan se aluksi aika"jännää", kun oli siis vanhan ajan AB-kortti ilman erillistä pyöräkoulutusta
ekat vuodet pyörä vaihtu moneen kertaan ennen ku sopiva löyty, mutta aina sille vanhalle löyty ostaja.et ei kun kauppaan vaan!
aikuisena suoraan heinolle, ja 650 suzuki alle, olihan se aluksi aika"jännää", kun oli siis vanhan ajan AB-kortti ilman erillistä pyöräkoulutusta
ekat vuodet pyörä vaihtu moneen kertaan ennen ku sopiva löyty, mutta aina sille vanhalle löyty ostaja.et ei kun kauppaan vaan!
- Liittynyt
- 24.5.2007
- Sijainti
- Haukipudas
Ajamaan oppii aikuisenakin ja vaikka oppimiskyky ei olisikaan enää teinin tasolla, niin asenne ja motivaatio oikeasti kehittää itseään voi helposti olla aikuisella jopa terveemmälläkin tolalla?
Aikuisen ainakin pitäisi ymmärtää riskit teiniä paremmin, mutta jostain syystä moottoripyörä kykenee sumentamaan näennäisesti tasapainoisen aikuisen käsityskyvyn täysin. Ekalla reissulla *EI* käännetä tuppia nurin edes pienellä pyörällä. Luotatko peilistä näkyvän kaverin arvostelukykyyn?
Alkuinvestointi on kieltämättä iso, ja kertomasi mukaan sinun kannattaa painottaa varaamaasi budjettia kunnon ajovarusteisiin, koska haluat käydä pidemmälläkin. Nakkikioskia kierrettäessä ajovarusteet ovat tärkeitä turvallisuuden vuoksi, mutta matkailusta menee maku jos jossain päin kehoa on märkää ja kylmää.
Hyvä (aloittelija)pyörä on ikuisuuskysymys, koska sellaisia on paljon, mutta oikean valitakseen pitäisi tietää mistä itse tykkää ja pitäisi osata valita omille mitoille ja käytölle sopiva. Mistä sen voi tietää mistä tykkää, kun ei ole koskaan kokeillut?
Itselleni kävi juuri niin, että ekan mopon piti (minulle) luonnollisesti olla yksi- tai kaksisylinterinen täysnaku. Sellainen perinteisen moottoripyörän näköinen. Kaksi kesää myöhemmin se vaihtui paljon enemmän minun tyyliseeni nelikkoon. Huipputehosta viis, mutta alavääntöä niin paljon kuin löytyy, kiitos, nam. Ja ehdottomasti katettuna
Nykyinen täysin muoviin kääritty iso nelikko tuntuu juuri minulle tehdyltä. Niin se mieli muuttuu.
Se on hyvä alku, että olet miettinyt missä haluat ajaa, koska tämä ohjaa pyörän valintaa hyvin voimakkaasti. Keskikokoinen yksi- tai kaksisylinterinen matkaenduro on lajityyppi, johon halunnet tutustua lähemmin, koska se tarjoaa:
- helpon ajettavuuden aloittelijallekin
- sopivin varustein halvempi kaataa kuin muoviluoti
- toimii kuormakamelina
- vähän sylintereitä + tukeva perustekniikka on halpa huoltaa
- "päällyste päättyy" -merkki ei merkitse seikkailun loppua. Päinvastoin.
- halvempi vakuuttaa kuin muoviin kääritty tehotykki
Honda Africa twin, Suzuki V-strom, Kawasaki KLE, Yamaha XT,...
Tottakai kannaattaa kokeilla, jos kerran himoja moottoripyöräilyä kohtaan ollut jo pari vuotta! Tietenkin, jos talous ei mene aivan kuralle. (Tosin kyllä itsekin saa lähes kokoajan miettiä, että riittää rahat kaikkeen pyöräilyyn liittyvään, kun on tuota perhettäkin siunaantunut.)
Ja jos innostus loppuu, niin voihan sen pyörän aina myydä. Rahaahan siinä menee, mutta kyllä sitä itellä elämiseen menee muutenkin, kuin moottoripyörän kautta! Myös eräällä kaverillanikin on jo pari vuotta ollut haaveena ajaa kortti ja hommata pyörä. Eikä hänelläkään ole kokemusta kaksipyöräisistä, kuin polkupyörästä... Rahasta ei olisi kiinni, mutta kun ei vaan saa aikaiseksi, ehkä joskus sitten saa katua.
Ja jos innostus loppuu, niin voihan sen pyörän aina myydä. Rahaahan siinä menee, mutta kyllä sitä itellä elämiseen menee muutenkin, kuin moottoripyörän kautta! Myös eräällä kaverillanikin on jo pari vuotta ollut haaveena ajaa kortti ja hommata pyörä. Eikä hänelläkään ole kokemusta kaksipyöräisistä, kuin polkupyörästä... Rahasta ei olisi kiinni, mutta kun ei vaan saa aikaiseksi, ehkä joskus sitten saa katua.
Näin moponaisena vastailen...
Kiinnostusta pyöriin on ollut pienestä lähtien, joten kortin ajoin heti 15-kesäisenä, eli yli 10 vuotta sitten. Kiinnostus kasvoi ajan kanssa, mutta omaan pyörään ei ikinä ollut varaa, joten asia siirtyi ja siirtyi.
Viime vuonna sitten päätin, että tämä pyörän haikailu saa riittää. Hankin tutun tutun kautta tietoa pyöristä ja sitten yhdessä marssimme pyöräkauppaan. Sopiva pyörä löytyi muutaman etsinnan jälkeen ja kaupat tehtiin. Kaveri koeajoi pyörän, itse vain osasin katsoa sen ulkoista olemusta
ja ajoi sen myös kotiin liikkeestä.
Edellisestä ajokerrasta oli siis kulunut yli 10 v. ja sekin kevarilla, joten pyörän päälle en heti uskaltautunut. Otin autokoulusta kertaustunnin, ja yllätyin kuinka äkkiä kaikki palautui mieleen. Tästä rohkaistuneena aloitin harjoittelun omalla pyörällä. Ja vaikka kokoluokkakin muuttui kevarista 600:een, niin hyvin on kaikki mennyt.
Rahallisesti alussa pelkkiin varusteisiin sai kyllä sievoisen summan kulumaan ja samoin vakuutukset ovat mukavaa luokkaa, mutta pyörä kukkuu hyvin joten ainoastaan bensaan menee tällä hetkellä rahaa. Tosiasiassa ennen ajoin kaikki matkat autolla, nyt pääosin pyörällä. Pyörä kuluttaa lähes puolet vähemmän kuin mun auto, joten säästöä syntyy..
Joten ei muuta kuin rohkeasti hommaan mukaan.
Äläkä heti lannistu jos ei kaikki mene kuin elokuvissa. Kun hieman aikaa kuluu niin etpä pyörästä halua luopua.. Ja jos niin käy ettei nappaa niin pyörän saat sata-varmana myytyä eteenpäin, mutta ajovarusteiden kanssa voi olla tekemistä. Mutta eipä heti kannata ostella niitä kaikkein kalleimpia varusteita, vaan halvemmillakin harrastus lähtee käyntiin.
Ei muuta kuin
Kiinnostusta pyöriin on ollut pienestä lähtien, joten kortin ajoin heti 15-kesäisenä, eli yli 10 vuotta sitten. Kiinnostus kasvoi ajan kanssa, mutta omaan pyörään ei ikinä ollut varaa, joten asia siirtyi ja siirtyi.
Viime vuonna sitten päätin, että tämä pyörän haikailu saa riittää. Hankin tutun tutun kautta tietoa pyöristä ja sitten yhdessä marssimme pyöräkauppaan. Sopiva pyörä löytyi muutaman etsinnan jälkeen ja kaupat tehtiin. Kaveri koeajoi pyörän, itse vain osasin katsoa sen ulkoista olemusta
Edellisestä ajokerrasta oli siis kulunut yli 10 v. ja sekin kevarilla, joten pyörän päälle en heti uskaltautunut. Otin autokoulusta kertaustunnin, ja yllätyin kuinka äkkiä kaikki palautui mieleen. Tästä rohkaistuneena aloitin harjoittelun omalla pyörällä. Ja vaikka kokoluokkakin muuttui kevarista 600:een, niin hyvin on kaikki mennyt.
Rahallisesti alussa pelkkiin varusteisiin sai kyllä sievoisen summan kulumaan ja samoin vakuutukset ovat mukavaa luokkaa, mutta pyörä kukkuu hyvin joten ainoastaan bensaan menee tällä hetkellä rahaa. Tosiasiassa ennen ajoin kaikki matkat autolla, nyt pääosin pyörällä. Pyörä kuluttaa lähes puolet vähemmän kuin mun auto, joten säästöä syntyy..
Joten ei muuta kuin rohkeasti hommaan mukaan.
Ei muuta kuin
Tismalleen näin. Paitsi että sukupuoli on eri..Mopopoika olisin ollut, jos vain vanhemmat olisivat sen sallineet.. Ikuisesti on sisällä palanut kaipuu kaksipyöräisen (moottorikäyttöisen) ajoneuvon sarviin. Vaan ei auttanut pikkumiehen itku, mökötys eikä uhkailu - mopoa ei näkynyt eikä kuulunut.
Nyt, ajokortin jo vuosia omistaneena, oli aika laittaa pennoset jonoon, huomata se auttamatta liian lyhyeksi ja marssia autokoulun kautta pankkiin. Tai, kuten kavereille asian ilmaisen, Ostin nahkahousut ja niihin sopivan moottoripyörän
Tekniikasta kokemusta on kertynyt sen verran, että vaihteet menevät paikalleen ja tiedän mitä kaasukahvan käännöstä pitäisi seurata. Vaan kai sitä joutuu "väkisinkin" opettelemaan juttuja, onhan tässä lähiviikkoina aikomuksena vaihtaa uuteen pyörään putket. Pitäähän moottoripyörän nyt kuulostaakin moottoripyörältä. Ja laitettiinhan sitä nuorempana räpätin pyykkipojalla kiinni fillariinkin
Summa summarum - mopopoika syntymästä asti, nyt vasta mopo alle.
- Liittynyt
- 11.1.2006
- Sijainti
- Ihan Pihalla
Oma "rätkärokotus" on saatu joskus kuuskytluvun puolivälissä vaahtosammuttajan kokosena isukin Jaavan tankin päällä. Sillä sitä mentiin kolmepäällä koko perhe.
Ensimmäiset omat ajokokemukset poljinmallin papalla kun alko jala ylttään polkimille ja kädet stongaan. Persaus ei kyllä vielä noussu penkille moneen suveen.
Sitten seurasi kaikenmaailman nelosspiidejä ja sportteja epälukuinen määrä, enemmän tahi vähemmän onnistuneilla virityksillä. Kuustoistasena piikki ärdee ja naapurin pojan kanssa kimpassa yyzeta monttuhommiin. Nuoren miehen pyöräilyuran huippuna toimi kolmepuokki kakstahtijammu, mut sitten rupes tuleen kouluja ja velkaa ja asunnonhankintaa ja vaimo ja jokakeväistä pyöräkuumetta reilun parinkymmenen vuoden ajaksi.
Takasin pyöräkantaa siirryttiin toissasuvena ja nys olis tarkoitus jatkaa niinkauan kuin jalka pyörän yli nousee, tai eeuu kieltää koko lystin.
Ensimmäiset omat ajokokemukset poljinmallin papalla kun alko jala ylttään polkimille ja kädet stongaan. Persaus ei kyllä vielä noussu penkille moneen suveen.
Sitten seurasi kaikenmaailman nelosspiidejä ja sportteja epälukuinen määrä, enemmän tahi vähemmän onnistuneilla virityksillä. Kuustoistasena piikki ärdee ja naapurin pojan kanssa kimpassa yyzeta monttuhommiin. Nuoren miehen pyöräilyuran huippuna toimi kolmepuokki kakstahtijammu, mut sitten rupes tuleen kouluja ja velkaa ja asunnonhankintaa ja vaimo ja jokakeväistä pyöräkuumetta reilun parinkymmenen vuoden ajaksi.
Takasin pyöräkantaa siirryttiin toissasuvena ja nys olis tarkoitus jatkaa niinkauan kuin jalka pyörän yli nousee, tai eeuu kieltää koko lystin.
G
Guest
Guest
Ekologisesti ajatteleva ehkä, mutta myös suhteellisuudentajuinen. Yksi elämä ja sitä rataa... Luulisin että moottoripyöräilyssä viehättää jokin sama kuin lentokoneesta hyppäämisessä tai erämaassa kulkemisessa. Vapaus? Hallinta? Virheiden tekemisen rankaisevuus?
Kiitos vastauksista. Kovin olivat kannustavia. Yritän tehdä asioille käytännössä jotain ja kaivaa tämän ketjun esiin sitten, kun jotain on tapahtunut. Talouspuolihan suurin este on, mutta se lienee järjestettävissä.
- Liittynyt
- 29.12.2006
- Sijainti
- Mariefors
Tunturi "Pappa" vm. 62 vuonna 1982 ,Honda XL 125 R, Kawasaki Z650, Honda CM 400 T,Honda NTV 650 Revere, Triumph Thunderbird 900. Ekologista puolta en ole niinkään ajatellut, mutta koska pyörä kuluttaa keskimäärin vähemmän kuin auto ja sillä ajellaan Suomessa vain puoli vuotta (yleensä), niin kyllä se ekologisesti ajatellen on parempi. Ja kyllä luonto on lähempänä motoristia: mikään ei voita tuoreen sianpaskan hajua pellolla aurinkoisena aamuna ohi ajaessa, kotilossa siitä harvemmin pääsee nauttimaan