Kahvalämmittimien sähkönkulutus

[scuuba]

En nyt pidä mahdottomana sitäkään että elementit tai se ohjainboksi ovat taattua Kiina-laatua, eli siis ensteks halvimmalla tehtyä kuraa joka ei oikeasti kestä olla isolla teholla koko aikaa.

Tiedä sitten miten se tehon säätö on tehty, olisi ehkä mahdollista modata sitä antamaan hiukan isompaa tehoa ulos (esmes alkuperäisen 40/20/10 sijasta 40/30/20 tjsp).

Jos modata haluaa, niin pistää syöttöjohtoihin lisää kiinatekniikkaa, esim tommosen:
http://cgi.ebay.com/12-40V-....5111803
Eli portaaton tehonsäätö, baut 10 euroo kuluineen, ei paha hinta.

 

[NinjaSamu]

Jos pyörässä on ohjaustanko niin kahvasuojat auttaa aika paljon myöskin. Enempi sitä lämpöä ilmaan haihtuu kuin kumin läpi tangon kautta.

 

[ismo]

Tuo säädin taitaa olla pwm tyyppinen, sen (lähdön)mittaaminen ei onnistu yleismittarilla. Taajuus voi ola mitä tahansa, jakson aika voi olla vaikka minuutteja, kun ei ole kytkentäkaavaa niin tutkiminen on hankalaa.
Kannattaa mitata akusta otettu virta yleismittarilla eri asennoissa, raportoida tänne ja sitten mietitään jatkoja. Spekulointi ilman mittauksia on aika turhaa. Kaasukahvan lämmitin on tyypilliseti pienempitehoinen kuin kytkinkahvan puoleinen koska kaasukahvassa on eristeena se muoviholkki. Olsiko ollut joku 15w oikealle ja 25w vasemmalle, tyypillisesti. Jos haluat varmistaa toiminnan niin etsi käsiisi joku elektroniikaa harrastava jolla on skooppi, sillä näkee sitten säätimen lähdön eri asennoissa kunnolla.

 

[L18]

Kyllä se yleismittarilla DC-asennossa onnistuu, 50% pulssisuhteella yleismittari näyttäisi 6V, 25% pulssisuhteella 3V jne jne...

 

[ismo]

Riippuu taajuudesta ja yleismittarista. Voi tulla järkeviä tuloksia mutta en laskisi sen varaan. Tietysti jos tuntee tuon nimenomaisen mallin toiminnan niin sitten voi oikeasti ehkä luottaa mittaustuloksiin. Itse kyllä kyllä luultavasti kaivaisin skoopin esiin ja katsoisin mitä oikeasti tapahtuu.

 

[L18]

Jos normaaleilla pwm-taajuuksilla(kilohertsejä) on tehty, niin kyllä sieltä jotain fiksua pitäisi näkyä.
Mutta näistähän ei toki ikinä tiedä miten on toteutettu, itse melkein antaisin ääneni sille että siellä säätimen sisällä on muutamia tehovastuksia...
Aloittaja vois avata säätimen ja tänne kuva?

 

[shyhander]

Jos normaaleilla pwm-taajuuksilla(kilohertsejä) on tehty, niin kyllä sieltä jotain fiksua pitäisi näkyä.
Mutta näistähän ei toki ikinä tiedä miten on toteutettu, itse melkein antaisin ääneni sille että siellä säätimen sisällä on muutamia tehovastuksia...
Aloittaja vois avata säätimen ja tänne kuva?  

Googlasin jossain vaiheessa "saito II warm progblem" tai jotain muuta vastaaaa sinneoäin, ja mielestäni jossain netin syövereissä olisi joku kirjoittanut jossain aiheesta, että... "säädin on itseasiassa ihan asiallinen, pulssi ...jotain semoista (???)" Jotenkin assosioin sen vastakohtaiseksi sille, että siellä olisi joku vastus-tyyppinen tehonsäätöratkaisu? Mut toi oli tosiaan ihan silmäilemällä luettua/ymmärrettyä...

Säädin on myös valettu johonkin hartsiin ja sitä ei saa auki sahaamatta, sen oon kattonu.

 

[hway]

Käytetty PWM:n taajuus riippuu aika paljolti käyttökohteesta. Jos säädetään LEDin kirkkautta, ovat >100Hz taajuudet perusteltuja, silmä mokoma kun näkee värinän helposti. Tällaiseen perusmittarin mittaus voi toimia.
Lämmittimeen taas sopiva jaksonpituus on luokkaa sekunti, ja tällöin taas yleismittari luultavasti näyttää aivan mitä sattuu.
Toki suurempi taajuuskin lämmittimessä toimii, mutta mitään etua siitä ei ole, sillä se lämmitettävä massa reagoi sen verran hitaasti ettei havaittavaa eroa ole. Haittaa sen sijaan voi tulla nousseina radiohäiriöinä (mikä tuskin perus harrasteprojektia haittaa

.

Tuollainen portaaton säätömokkula saattaisi olla varsin näppärä vekotin, olen pitkään suunnitellut oman (tee-se-itse) 100%/50% PWM-säätimen muuttamista portaattomaksi, mutta toistaiseksi laiskuus on vielä voittanut saavutettavat hyödyt

(ja jos nyt jotakuta kiinnostaa; oma viritelmäni on kolmiasentoinen kytkin jossa 100%-asento päästää sähkön suoraan läpi elementeille ja 50%-asento käynnistää 555:n joka katkoo tehotransistorin avulla elementtien sähköjä tuolla 50% dutycyclellä. Kytkennässä pulssin suhdetta säädetään kahdella vastuksella, joista toinen olisi varsin helppo vaihtaa tuohon portaattomaan säätövastukseen)

 

[L18]

Hmm, jos jakso tosiaan jotain sekunnin luokkaa on niin ei siitä silloin mitään yleismittarilla näe. Itse olen enemmän toteuttanut moottorien ohjauksia pwm:llä, nuo lämmittimet ei ole kovin tuttuja.

Portaattoman säädön lisäksi ujutat kahvaan johonkin pienen lämpöanturin, näkisi kahvojen oikean lämpötilan kokoajan.

 

[L18]

Jos normaaleilla pwm-taajuuksilla(kilohertsejä) on tehty, niin kyllä sieltä jotain fiksua pitäisi näkyä.
Mutta näistähän ei toki ikinä tiedä miten on toteutettu, itse melkein antaisin ääneni sille että siellä säätimen sisällä on muutamia tehovastuksia...
Aloittaja vois avata säätimen ja tänne kuva?  

Googlasin jossain vaiheessa "saito II warm progblem" tai jotain muuta vastaaaa sinneoäin, ja mielestäni jossain netin syövereissä olisi joku kirjoittanut jossain aiheesta, että... "säädin on itseasiassa ihan asiallinen, pulssi ...jotain semoista (???)" Jotenkin assosioin sen vastakohtaiseksi sille, että siellä olisi joku vastus-tyyppinen tehonsäätöratkaisu? Mut toi oli tosiaan ihan silmäilemällä luettua/ymmärrettyä...

Säädin on myös valettu johonkin hartsiin ja sitä ei saa auki sahaamatta, sen oon kattonu.

Joo, taisin löytää tuon saman sivun.
Siellä myös oli mitattu elementtien vastusarvot, ja saatu jotain 10 ohmin luokkaa. Tuolla vastuksella 12 voltilla ei saa kuin n. 15 wattia, ja kone käynnissäkin(vajaa 14v) alle 20w.
Ei näköjään ihan nuo mainostetut tehot pidä paikkaansa.

 

[Kotarikuski]

Käytetty PWM:n taajuus riippuu aika paljolti käyttökohteesta. Jos säädetään LEDin kirkkautta, ovat >100Hz taajuudet perusteltuja, silmä mokoma kun näkee värinän helposti. Tällaiseen perusmittarin mittaus voi toimia.
Lämmittimeen taas sopiva jaksonpituus on luokkaa sekunti, ja tällöin taas yleismittari luultavasti näyttää aivan mitä sattuu.
Toki suurempi taajuuskin lämmittimessä toimii, mutta mitään etua siitä ei ole, sillä se lämmitettävä massa reagoi sen verran hitaasti ettei havaittavaa eroa ole. Haittaa sen sijaan voi tulla nousseina radiohäiriöinä (mikä tuskin perus harrasteprojektia haittaa

.

Tuollainen portaaton säätömokkula saattaisi olla varsin näppärä vekotin, olen pitkään suunnitellut oman (tee-se-itse) 100%/50% PWM-säätimen muuttamista portaattomaksi, mutta toistaiseksi laiskuus on vielä voittanut saavutettavat hyödyt

(ja jos nyt jotakuta kiinnostaa; oma viritelmäni on kolmiasentoinen kytkin jossa 100%-asento päästää sähkön suoraan läpi elementeille ja 50%-asento käynnistää 555:n joka katkoo tehotransistorin avulla elementtien sähköjä tuolla 50% dutycyclellä. Kytkennässä pulssin suhdetta säädetään kahdella vastuksella, joista toinen olisi varsin helppo vaihtaa tuohon portaattomaan säätövastukseen)

Sama systeemi käytössä täällä, Oxfordin säädin jouti ongelmajätteeksi. Toisessa pyörässä tosin rele&etuvastus, toisessa 555-pwm.

Paras olisi varmaan neliasentoinen säätö (off+3 tehoa), merkkiledeillä. En vaan löytänyt järkevän kokoista kiertokytkintä siihen hätään, löytyiskö vinkkejä?

Noi merkkiledit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi - ne näkee hämärissä, kahva lämpiää (tai jäähtyy) niin hitaasti ettei sitä jaksa kytätä. Laitoin punaisen ja vihreän ledin ja totesin että olisi pitänyt laittaa kaksi vihreää (molemmat=täysteho). Punainen ei näy päivällä.

 

[jaket]

mulla on sargentin satula jossa on lämmitys portaattomasti. siinä on pieni termostaatti säädin joka vilkuttaa, kai se jotenkin pätkii sähköä. viileellä säällä yllättävän mukava. kun ajattelee kuinka hanurista henkilöauto on ilman lämmitettyä penkkiä, niin entäs pyörä?

 

[hway]

Paras olisi varmaan neliasentoinen säätö (off+3 tehoa), merkkiledeillä. En vaan löytänyt järkevän kokoista kiertokytkintä siihen hätään, löytyiskö vinkkejä?

Tuskinpa tämä olisi paras. Tällöinkin aivan varmasti tarve löytyisi aina sieltä 2- ja 3-asentojen välistä, kumpikaan ei varmasti ole hyvä

Mutta jos tälle linjalle lähdetään, 2-kanavainen useampiasentoinen kytkin voisi olla näppärä (2-kanavainen ledejä varten). Farnellilta löytyy muutamia kuvaukseen sopivia, hintaa 10eur paikkeilla kappale. Aika kallista. En nyt siis viitsi lähteä sen enempää sitä vaihtoehtoa miettimään.

Pahoittelen jo alkuun, alla oletan lukijan olevan henkilö joka osaa noudattaa ohjeita mutta ei elektroniikasta ymmärrä muutoin juuri mitään, joten toteutusten kuvaukset ovat sen mukaisia.

Yksinkertaisin mahdollinen kytkentä on 555+portaaton säätövastus; tässä etuna on laaja säätöalue sekä hyvä jännitevaihtelujen sieto. Rakentaminen on suht helppo projekti, pari komponenttia verolevylle ja se oli siinä.

(no, okei, yksinkertaisin mahdollinen on on/off, mutta jätetään se nyt pois tästä... ja seuraavaksi tuo jo mainittu 100%/50%/off, mutta menee jo pilkun viilaukseksi jos nämä otetaan mukaan...)

Portaittainen kytkin+555+ledit ei sinänsä tuo tähän muuta etua kuin visuaalinen efekti; ovatkan ledit kivan näköisiä mutta eivät välttämättä kerro sen enempää kuin portaaton säätövastuskaan, se asteikko kun on näkyvissä tangossa yleensä. Ympäristöolojen (sade yms) sieto on sama kuin tuolla yksinkertaisemmalla, rakentaminen on taas yli tuplaten vaikeampaa kuin tuolla ensiksi mainitulla kytkennällä (johdotukset, vastukset, ledit... näitä tarvitaan useammat jokaista)

2-kanavainen portaaton vastus tuohon liitettynä voi sopivasti viriteltynä antaa yhdelläkin ledillä varsin hyvin tietoa (0-asennolla pimeä, siitä vihreäksi, osanssiksi, punaiseksi..), säätö vain menee vaikeaksi. Kivan näköinen toki.

Jos tähän liitetään joku sopiva mikroprosessori (esim joku halpa 8-bittinen PIC), ratkaisun mahdollisuudet taas laajenevat rajusti (jokaisen osa-alueen puolesta). Valitettavasti taas samalla kytkennän herkkyys ympäristöoloille huononee, ja sen suojaksi täytyy rakentaa varsin kallista elektronikkkaa etteivät ne kuuluisat käyttösavut karkaa heti saman tien...

 

[jaket]

tuossa penkinlämppärissä on kyllä huomannut sen, että ilman portaatonta säädintä se olisi aina väärä, koska eri ulkolämpötiloissa tarvitsee erilaisen säädön. varmasti sama kahvoissa.

 

[AimoPamaus]

Heitämpä taas tämän hyväksi todetun vekottimen jota saa valmiina.
http://www.enduro-stammtisch.de/module/ghz-suomi.htm

Perustuu juuri 555 piirillä hakattavaan PWM säätöön eli on oikeasti portaaton.


Veikkaan että aloittajan lämppärit on Saitot, vastaavasti hajonneita tullut vastaan useita. Kannattaa vaihtaa koko säädin.

 

[C-A-D]

Tuollaisiakin löytyy muailmalta muutamalla kympillä.

http://www.enduro-stammtisch.de/module/ghz-e.htm

Itellä ollut noita useampikin lämpöliivin ja kahvalämppäreiden säätäjänä. Perustuu siis sähkön pätkintään. Pätkimisen taajuutta voi säätää potikalla. Kun pistää merkkivalon rinnalle näkee valon vilkkumisen taajuudesta visuaalisesti kuinka paljon/usein sitä liiviä/lämppäriä syötetään.

 

[AimoPamaus]

C-A-D: Satuitko vilkaisemaan edellistä viestiä ennen vastaustasi?

 

[CEBARIXX]

Kahvalämmitin edellyttää eristystä stongan ja lämmitinelementin väliin. Mikäli sitä ei ole, lämpö siirtyy stongaa pitkin harakoille. Omassa aikaisemmassa XX:ssä oli jälkiasennetut lämppärit, joissa heikko teho. Eristys väliin ja sen jälkeen alkoivat myös kahvakumitkin lämpiämään.

 

[shyhander]

Ajelin nyt sitten kokeeksi start-asennossa sen puolisen tuntia tai päälle. Oli sellainen mukava hyvin lämmin tunne koko ajan. Taas tuli yhdessä vaiheessa semmoinen olo tai tunne että tehot katoaa... meni melkein haaleanlämpöiseen asti, sitten taas alkoi tuntua lämpimältä. Parkkiksella kun pysäytin pyörän ja otin hanskat ja kypärän pois, niin käteen kahvat tuntui melkoisen kuumanlämpimiltä, sillälailla että oli ikäänkuin juuri siinä rajalla, että onko jopa liian kuuma kädelle vai ei. Melkein vois kuvitella että kun menee alle kymmenen asteen, niin sais olla kuumemmatkin, tai että on sitten ihan leppoisa lämpöapu paksuille hanskoille (rukka atlas). Mut kyllä nuo tosiaan paljaaseen käteen aika lämpimilta tuntu. Mut onhans e kylmällä kelillä kun tanko alkaa kanssa jäähtymään, niin käsillehän se tulee. Auttaa tuo ainakjin siihen.

 

[kane80]

Kahvalämmitin edellyttää eristystä stongan ja lämmitinelementin väliin. Mikäli sitä ei ole, lämpö siirtyy stongaa pitkin harakoille. Omassa aikaisemmassa XX:ssä oli jälkiasennetut lämppärit, joissa heikko teho. Eristys väliin ja sen jälkeen alkoivat myös kahvakumitkin lämpiämään.

Toi homma vaan ei onnistu näissä vehkeissä, joissa se elementti on valmiiksi tupessa. Mulla ainakin tupin sisus on kovaa muovia, eli ei anna periksi jos sinne väliin yrittää eristyksiä laittaa. Ja sama homma ylipäätään, ei lämpene tarpeeksi. (Allright:n Dicet)