-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Kaatuminen radalla syy ja seuraus
- Keskustelun aloittaja Moottoripyorailyn_tuki_ry
- Aloituspäivä
Kerran on tutustuttu Kemoran asfalttiin tarkemmin ja omaksi onneksi mutkassa oli valokuvaaja ja sieltähän sitä jälkeenpäin on voinut viisastella, että ainaki ajoasennossa ja nopeudessa olis ollut korjattavaa. Tosin myös se vähäinen sateen ropina myös teki radan yllättävän liukkaaksi
Noh, mutta josko sitä ensi kesänä pääsisi taas takomaan lisää kierroksia ja kokemusta.
kerran lowside alastarossa, yliyrittämistä, huono takaiskari(TL suzuki), ego lippa, luulee pysyvänsä toisen perässä, eikä aja omaa ajoaan.
muutamia ratapäiviä per kesä järjestäneenä kaatumiset tuntuvat keskittyvän pariin yleiseen syyhyn.
1.hillitön yliyrittäminen/ego lipat. ajetaan pyörällä joka on epävakaa, eikä tajuta, että menee yli taitojen tai pyörän säätöjen/renkaiden.
2.kokeilempa sateellakin, ei se voi olla liukasta.
3.aloittelijoiden säikähdykset/hartialukot ja ajot hiekalle ja kaadot sinne.
tuntuu, että kaatoja pystyy myös vähän estämään seuraamalla kuskeja/saarnaamalla vaaroista, ja siitä, että kesää on edessäkin yms. (tietysti tämä saarnaamisella kaatumisten estämisen todistaminen on täysin mahdotonta.)
tuntuu myös siltä, että moni radalla aloittelija hakee sitä vauhtiaan ja paikkaansa ratahierarkiassa, tämä johtaa yliyrittämiseen yms, moni voi pienen etsikkoaikansa jälkeen ruveta kasvattamaan vauhtiaan ja lopulta kaatua, mutta moni joka selviää läheltäpiti tilanteilla pääsee jonkinlaiseen tasapainoon itsensä kanssa, hyväksyy vauhtinsa, ja ehkä näkee niin monen muun kaatuvan, että rupeaa varovaiseksi, tajuaa, että viimeisellä puristuksella ei voita mitään harrastuksessa. joten rupeavat ajamaan omaa vauhtiaan, varovat aloittelijoita, käyttävät hyviä renkaita yms, ja muodostuvat ajossaan melko varmoiksi, yleensä nämä eivät kaadu, ellei radassa ole jotain vikaa, tai joku aja päälle. he eivät enää pelästy kaarteissa, eivät aja pihalle, eivät yliyritä, lämmittävät renkaansa jne. kyllä hekin voivat kaatua, mutta harvoin.
muutamia ratapäiviä per kesä järjestäneenä kaatumiset tuntuvat keskittyvän pariin yleiseen syyhyn.
1.hillitön yliyrittäminen/ego lipat. ajetaan pyörällä joka on epävakaa, eikä tajuta, että menee yli taitojen tai pyörän säätöjen/renkaiden.
2.kokeilempa sateellakin, ei se voi olla liukasta.
3.aloittelijoiden säikähdykset/hartialukot ja ajot hiekalle ja kaadot sinne.
tuntuu, että kaatoja pystyy myös vähän estämään seuraamalla kuskeja/saarnaamalla vaaroista, ja siitä, että kesää on edessäkin yms. (tietysti tämä saarnaamisella kaatumisten estämisen todistaminen on täysin mahdotonta.)
tuntuu myös siltä, että moni radalla aloittelija hakee sitä vauhtiaan ja paikkaansa ratahierarkiassa, tämä johtaa yliyrittämiseen yms, moni voi pienen etsikkoaikansa jälkeen ruveta kasvattamaan vauhtiaan ja lopulta kaatua, mutta moni joka selviää läheltäpiti tilanteilla pääsee jonkinlaiseen tasapainoon itsensä kanssa, hyväksyy vauhtinsa, ja ehkä näkee niin monen muun kaatuvan, että rupeaa varovaiseksi, tajuaa, että viimeisellä puristuksella ei voita mitään harrastuksessa. joten rupeavat ajamaan omaa vauhtiaan, varovat aloittelijoita, käyttävät hyviä renkaita yms, ja muodostuvat ajossaan melko varmoiksi, yleensä nämä eivät kaadu, ellei radassa ole jotain vikaa, tai joku aja päälle. he eivät enää pelästy kaarteissa, eivät aja pihalle, eivät yliyritä, lämmittävät renkaansa jne. kyllä hekin voivat kaatua, mutta harvoin.
Lisätäänpä vielä:
4. Vedän rohkeasti bahnalle jokkisautojen jälkeen heti pölyn laskeuduttua; jos siellä on hiekkaa, soraa tai jäähdytinnestessä, näen ne kyllä ajoissa
Jaahas ja uusi tilastomerkintä tälle päivälle....Mikähän siihen tällä kertaa olisi ollut syynä? No ajo alkoi tuntua pikkuhiljaa ihan mukavalta taas pitkän tauon jälkeen ja ajatukset siirtyivät siihen, että pitäisiköhän nostaa vauhti pikkuhiljaa lähemmäs ns. "omaa tasoa". No ei sitä iloa montaa kurvia riittänyt, kun noutaja sitten tuli, jarrulla liian syvälle kurviin ja etunen alta...
Tällä kertaa selvittiin onneksi katkenneella jalkatapilla, pleksillä, katteiden paikkauksella ja muulla pikkusälällä - miehellä ei kärsinyt kuin ego.
Jukan pitäis kyllä tulla meikäläisen oppiin, niin alkaisi tälläkin saralla tulosta tulemaan
Tällä kertaa selvittiin onneksi katkenneella jalkatapilla, pleksillä, katteiden paikkauksella ja muulla pikkusälällä - miehellä ei kärsinyt kuin ego.
Jukan pitäis kyllä tulla meikäläisen oppiin, niin alkaisi tälläkin saralla tulosta tulemaan
Älä, älä manaa. Huomenna olisi kauden ensimmäinen ratapäivä edessä, 465.s kautta aikain. Pyörästä puuttuvat vielä ohjausiskari (vakio on, mutta sillä voi heittää tavia) sekä kaatumasuojat, joten juuri huomenna ei haluaisi tehdä neitsytkaatoaan, etenkin kun ollaan vierailevana tähteenä muita neuvomassa ja vielä Ahvenistolla. Toisaalta huomenna en ole treenaamassa kilpailuja varten vaan enempi opetuspuolen tehtävissä, joten vakuutukset normaaliehdoin voimassa, mutta pystyssä olisi tavoite pysyä.Jukan pitäis kyllä tulla meikäläisen oppiin, niin alkaisi tälläkin saralla tulosta tulemaan
Alastarolla sitten parin viikon päästä omaa kovaa ensimmäistä kertaa kokeilemaan EAK:n jälkeen.
Olisin muuten tullut itsekin tänään Alastarolle (oletan, että olit siellä etkä Botnialla), mutta nuo puuttuvat osat estivät ratailut.
Jukka
Kyllä se Kopran ohje vain tuntuu toimivan. Vappupäivänä oltiin Alastarossa ajamassa ja kun vauhti oli mummo-luokkaa, ni meinasi Lemminkäisessä luistaa keula alta. Sunnuntaina oli jo vauhti paremmin kohdallaan ja alkoi keulasta pitoa löytymään.
Eli riittävän kovaa mutkaan, jarrulla sisään ja painoa eturenkaalle, ni pitoa on niin että päätä huimaa.
Johtopäätös: osa kaadoista johtuukin riittämättömästä tilannenopeudesta?
Eli riittävän kovaa mutkaan, jarrulla sisään ja painoa eturenkaalle, ni pitoa on niin että päätä huimaa.
Johtopäätös: osa kaadoista johtuukin riittämättömästä tilannenopeudesta?
Kyllä, Ahvenistolla viime toukokuussa.
Syy (vai oliko se seuraus...): hartialukko
Busalle ei vahinkoja (nätisti nurmihiekalle), eikä rataegokhan kärsiny. Sitä kun ei ole.
Johtopäätös: osa kaadoista johtuukin riittämättömästä tilannenopeudesta?
Pidetään mielessä
-L
Jos vauhti todellakin oli mummoluokkaa, niin kyllähän siinä sulla renkaat jäähtyy niin paljon että pitoa todellakin häipyy.Kyllä se Kopran ohje vain tuntuu toimivan. Vappupäivänä oltiin Alastarossa ajamassa ja kun vauhti oli mummo-luokkaa, ni meinasi Lemminkäisessä luistaa keula alta. Sunnuntaina oli jo vauhti paremmin kohdallaan ja alkoi keulasta pitoa löytymään.
Eli riittävän kovaa mutkaan, jarrulla sisään ja painoa eturenkaalle, ni pitoa on niin että päätä huimaa.
Johtopäätös: osa kaadoista johtuukin riittämättömästä tilannenopeudesta?
Eli sinänsä joo pitää ihan paikkansa; jos on tottunut ajamaan kovalla tilannenopeudella, ja mopo/alusta/renkaat säädetty sille, niin silloin pitokin löytyy koska renkaat pysyy lämpösenä.
20.5 alastaro orgin ratapäivät, mutkassa pääsuoralle tultaessa liian tiukka linja sisälle(likaista), kakkosella liian kova avaus-> perä alta.
Syitä useita, alusta uusi, ajoasento uusi(löytyi hyvän oloinen=liikaa luottamusta), pikakaasu asennettu y.m. y.m.
Syitä useita, alusta uusi, ajoasento uusi(löytyi hyvän oloinen=liikaa luottamusta), pikakaasu asennettu y.m. y.m.
Kolmas ratapäivä ja lipat alastarolla. Harmittaa ku ei kerenny ajaan ku 10 kierrosta ja sit lemminkäinen korjas mut talteen. Just ku alko oleen hyvä tatsi päällä ni pitihän se vetää turvalleen, etunen alta..kai..meni koko episodi niin nopeesti. Kaippa siihen tultiin pikkasen liian kovaa tai jotain, jalkatappi kyllä raapas maahan just hetki ennen könyämistä. Säädötkin ihan päin persettä ja aika säälittävät 1:30. Pyörä otti vähän hittii mut ei pahasti, huomenna korjaamolle. Oikeestaan ihan hyvä, että kaaduin ni on sekin hoidettu alta pois. Äkkiä uudestaan ja jos sitten pysyis vaikka pystyssa ens kerralla.
Arvailuahan tämä on mutta kyllä tapin tms. ottaminen maahan edesauttaa kummasti lippojen syntymistä. Korjaa ajoasentoa niin ei tartte pyörää kallistaa niin paljoa ja tsekkaa, että painumat kohdillaan - jommassa kummassa tai molemmissa veikkaisin olevan syy. Ihan hyvä vauhti, jos kolmas ratapäivä kaikenkaikkiaan ja 1.30 pintaan ajelit...tosin ei silloin vielä ainakaan kyykyllä tapit pitäisi maata laahata...
Streethawk
Repsol
Voiko oikeesti näiden jälkeen sanoa, että on ollut kaatumatta radalla? Eikö se ole aika saivartelua puhua kaatumattomuudesta, kun todellisuudessa on kuitekin useamman kerran tullut kaato? Kyllähän radalla puhutaan aina kaadosta, kun joku vetää ulos jäi se pyörä pystyyn tai ei.
Kyllä kaato ja ulosajo ovat eri asiat myös radalla. Ei Jukka saa pyöräänsä radalla nurin. Ei vaikka on saanut siihen apuakin
Joo, kyllä se ulosajo on aina kaato. Esim. jos käy kanttarilla, se on kaato. Esim. Rossi kaatuu kisan aikana yleensä n. 50 kertaa, joskus useammin. Kaadoksi lasketaan myös se, että saa ns. silmää baarissa tai joku kehuu hienoa mikki hiiri -narua kaulassa.Kyllä kaato ja ulosajo ovat eri asiat myös radalla. Ei Jukka saa pyöräänsä radalla nurin. Ei vaikka on saanut siihen apuakin. Se on käytävä kaatamassa gridissä miesvoimin jo ennen lähtöä. Lähdön jälkeen se on sitten taas myöhäistä. Pitäisi oikeastaan kokeilla pysyykö se Jukan pyörä pystyssä ihan itsekseenkin. Pukit taitaa olla pelkkää silmän lumetta...
Eilen oli 500.s ratapäivä, jonka jälkeen kaadettiin. Arto kaatoi, minä kaadoin ja nyt on tukka kipeä. Tänään venytellään.
Eli totuus on se, että olen kaatanut tuhansia kertoja. Välillä kurkkuun, välillä nurmikolle ja muutaman kerran varikollakin on kaadettu mm. oma ruho polkupyörällä. Katumattomuuteni on totta, kaatumattomuuteni vain LEGENDaa.
Jukka