Tulipa selviteltyä tätä TankSlapper-asiaa. Tilasin heiltä satsin, ja kun tavara oli postilaatikossa, käppäilin slapperit kainalossa täällä aiemmin mainittuun Taperoll-firmaan ja kysyin, mitä tavaraa tämä on.
Selvisi, että Suomen 3M selvittää parhaillaan, onko TankSlapper-kalvo heidän tekemäänsä. Jos on, saattaa maahantuonti käynnistyä. Tämä ei kuitenkaan ole meidän kannalta oleellista, sillä 3M tekee tätä kalvoa toiselle "valmistajalle", Gerberille, joka myy sitä omalla nimellään. Kalvoa löytyy metritavarana mm. täältä:
AcgProCut
Ritaniemenkatu 9
15240 Lahti
P. 03-730 7477
Kun sanot liikkeessä taikasanat "Gerber Static Cling Vinyl", niin saat TankSlapper-kalvoa hintaan 10 e/metri, rullan nettoleveys on 347 mm. Yhdestä metrin pätkästä saa siis leikeltyä koko pyörän kattavat suojat ja kriittisille osille vielä varapalat. Väri on joko kirkas tai valkoinen.
Erään toisen alan liikkeen pyörittäjän kanssa tuli haasteltua näistä asioista, ja 30 vuoden kokemuksellaan oli "yllättäen" hieman skeptisempi tuon staattisen kalvon paikallaanpysymisen suhteen kuin mitä TankSlapperin sivuilta voi lukea. Hänen mielestään kunnon liimapinta olisi varmempi, mutta ei tietysti voinut varmaksi sanoa juuri moottoripyöräkäytön osalta. Jos teippi alkaa irvistämään ja ennättää keräämään pölyä, ei kiinnittäminen enää onnistu. Tärkeää on siis pitää kalvon reunat kaukana hankauskohdista. Kysyin sitten, mikä hänen mielestään olisi parasta tavaraa, mutta mitään yksiselitteistä vastausta ei kuulemma ole. Hyvä paikallaanpysyminen, huomaamattomuus, helppo asennettavuus ja hankauksenkesto ovat kuulemma ristiriitaisia tavoitteita, mutta "mikä tahansa liimapintainen kalvo" voisi hänen mukaansa olla paras kompromissi.
Sain staattisen kalvon kylkiäisiksi mukaan joitakin näytepaloja, ns. lattiateippiä ja kirkasta kontaktimuovia, ja kun kotoa löytyy erilaisia kokeiluja varten hankittu mällätyn 6R:n tankki, niin eipä muuta kuin testaamaan. Laitoin liimapintaiset kalvot toiselle puolelle ja staattisen kalvon toiselle. Staattisen asennus on helppoa, reilusti vettä väliin eikä epäonnistumisen vaaraa juuri ole. Veden tarkoituksena on välttää ilman joutuminen kalvon ja tankin väliin, vesikuplat on helppo kuljettaa kalvon alta pois. Kalvon paikallaanpysymisen kannalta vedellä ei ole merkitystä, tarttuminen perustuu staattiseen sähköön. Olohuoneolosuhteissa paikallaanpysyminen vaikuttaa hyvälle, eikä kalvo näy enää parin metrin päästä. Hmmm... vaikuttaa perin lupaavalle.
Kalvon valmistajan esite neuvoo, että asennus mieluiten huonelämpötilassa olevalle putipuhtaalle pinnalle. Kalvon säilyvyys on kuulemma rajallista, puhuvat puolesta vuodesta, asennus ennen tätä. Pese myös kädet huolella ennen kalvon asennusta. Muuten käy niin, että likaisilla sormilla tärvelty reuna jää irvistämään ja seuraavassa pesussa kalvo irtoaa.
Liimapintaisen kalvon kanssa oli hieman vaikeampaa. Ensimmäinen asennus epäonnistui, tai niin ainakin tässä vaiheessa luulin. Pieniä kuplia jäi melko paljon. Niin hullulta kuin se alkuun ehkä kuulostaakin, niin reilu veden käyttö on tässäkin tärkeää. Vettä pitää läträtä sekä kalvon liimapinnalle että tankin pintaan niin paljon kuin suinkin mahdollista, mielellään pumppupullosta ja koko asennuksen ajan. Kun kalvo asetetaan vesikalvon päälle, ilmakuplat pakenevat lähes välittömästi, ja niiden sijaan muodostuvat vesikuplat saadaan kuljetettua helposti pois ennen kuin liima tarttuu. Myös kalvon asentoa voi alkuun hieman passata. Aikaa vesikuplien poistoon on muutaman minuutin verran. Veden tarkoitus on siis sama kuin staattisen kalvon kanssa, eli välttää ilmakuplat.
Päivän pari levättyään kontaktimuovi näyttää jopa paremmalle kuin staattinen kalvo, kontaktimuovi oli tässä tapauksessa hieman ohuempaa kuin staattinen kalvo. Vesikuplat haihtuvat kalvon läpi ja jäljelle jää täysin tasainen ja kirkas pinta, jota ei ainakaan uutena voi havaita, ellei ihan tosissaan ryhdy tsiigailemaan. Kaikkia pieniä vesikuplia ei siis kannata hinkata pois. Keskity vain sen kokoisiin, jotka saat kohtuuvaivalla poistettua. Halkaisijaltaan suunnilleen millin-parin kokoiset vesikuplat häipyvät itsekseen jättämättä ruttua kalvoon.
Kuplien poistamiseen kannattaa käyttää molemmissa tapauksissa jotain tasaista lastaa, esim. leivonta-astian nuolijaa tai jonkinlaista rullaa, jolloin kalvoon ei tule hankausjälkiä. Liimakalvo on onnistuessaan huomaamaton. Jos tähän ryhdyt, niin osta kalvoa niin paljon, että voit harjoitella asennusta ainakin kerran.
Lattiateippi on muuten sama stoori, mutta tavara on himmeän läpikuultavaa ja näkyy varsinkin tummalla pinnalla selvästi. Teippi on paksumpaa kuin perus kontaktimuovi ja siinä on röpelöpinta. Jos paras kesto on tärkeää, mutta joku musta "hiilikuituteippi" menee jo yli, niin sitten tätä kannattaa harkita. Myös mattamaalipinnassa tämä saattaisi toimia.
Yhteenvetona, staattinen kalvo (kuten TankSlapper) on helppo asentaa ja ilmeisesti pysyy kiinni, kun taas liimapintainen kontaktimuovi on hieman työläämpi asentaa mutta näyttää vähintään yhtä hyvälle ja pysyy taatusti kiinni. TankSlapper ei siis ole ainoa vaihtoehto kun hyvännäköistä suojausta halutaan, asennustekniikka ratkaisee. Molempien kalvotyyppien asennuksessa kannattaa käyttää reilusti vettä.
Edit: Expan Oy lakkasi olemasta.