Kurapyöräilijöiltä lainattua:"Autoihin ja pyöriin käytetään samoja jäähdytinnesteitä.
Ensin varoitus: etanoli eli etyleeniglykoli on myrkyllistä. Kotieläimet tykkäävät tulla latkimaan sitä (on makeaa), joten älä jätä lammikoita tai avoimia astioita tallin lattialle. Äläkä jätä lasten ulottuville.
Melkein kaikki jäähdytinnesteet ovat etyleeniglykolipohjaisia. Jos purkissa lukee 1,2-etaanidioli, se tarkoittaa ihan samaa. (Toinen vaihtoehto on propyleeniglykoli, joka on myrkyttömämpää ja myös biohajoaa nopeammin kuin etyleeniglykoli.)
Jäähdytinnesteitä on lisäaineistuksensa perusteella kolmea eri laatua:
- lisäaineistus on epäorgaanista (inorganic additive technology, IAT)
- lisäaineistus on orgaanista (organic additive technology, OAT)
- tai näiden yhdistelmä, välimalli (hybrid organic additive technology, HOAT). Näitä on esiintynyt OAT:n kehitysvaiheen aikana.
Perinteisissä IAT-tyyppisissä nesteissä korroosionesto perustuu silikaatteihin, jotka muodostavat suojaavan kalvon koko jäähdytysjärjestelmän pinnoille (myös kumiletkuihin yms.).
IAT-nesteiden silikaatit siirtyvät nesteestä pinnoille melko nopeasti. Nesteen silikaattipitoisuus saattaa pudota viidesosaan 15-20000 km aikana. Nykyisten IAT-nesteiden silikaattipitoisuus on paljon pienempi kuin aikanaan (noin 250 ppm eli 0,25%).
Pinnoitteen paksuuntuessa siitä saattaa irrota palasia, jotka tukkivat ahtaita kanavia jäähdyttimessä. Irronneet palaset saattavat myös mennä (pumpun) akselin ja tiivisteen väliin ja aiheuttaa kulumista, joka johtaa vuotoon. Talvisäilytyksen aikana (tai kotilossa kesällä lämmityslaitteen kanavissa) kun ei ole virtausta, silikaatit saattavat muodostaa kumimaista ainetta, joka sitten aikanaan liikkeelle lähtiessään tukkii kanavia. IAT-nesteitä silti käytetään yhä, koska ne toimivat hyvin moottoreissa, joissa niitä on suunniteltu käytettäväksi.
Irronneen pinnoitteen tilalle ei muodostu uutta suojaavaa pintaa, jos silikaatit ovat kuluneet nesteestä. Tämän vuoksi neste tulisi vaihtaa parin vuoden välein.
Uudemmissa silikaatittomissa OAT-tyyppisissä nesteissä lisäaineet eivät muodosta yhtenäistä pinnoitetta, vaan reagoivat alkavien hapettumien kanssa muuttaen ne suojaavaksi pinnoitteeksi paikallisesti. OAT-tyyppisten nesteiden kestoikä on noin viisi vuotta.
IAT- ja OAT-nesteitä ei tule sekoittaa keskenään. Neljänneksen (25%) nestemäärästä voi vielä turvallisesti korvata erityyppisellä nesteellä, mutta ei enempää. Seos muuttuu ruskeaksi ja aiheuttaa korroosiota ja voi hyytelöityä (puuroutua).
Valitettavasti väri ei kerro luotettavasti, mikä neste on kyseessä. Perusaine on väritöntä, ja valmistajat lisäävät väriaineet. Kun OAT-nesteet tulivat markkinoille punaisina, jotkut valmistajat alkoivat myydä perinteisiä silikaattipitoisia nesteitä punaiseksi värjättynä saadakseen paremman hinnan! Nykyään jotkut valmistajat värjäävät nesteen esim. keltaiseksi ja sanovat, että saa sekoittaa minkä nesteen kanssa vain!
Lyhyesti: Huuhtele järjestelmä vedellä ja käytä silikaatitonta nestettä (lue purkin kyljestä) 50/50-sekoitussuhteessa veteen. Veden tulee olla tislattua vettä (akkuvettä), koska raanavesi sisältää joskus rautaa ja jopa klooria, jotka molemmat aiheuttavat korroosiota ainakin isoina pitoisuuksina. Ja magnesiumia ja ainakin kalkkia. (OT: Meillä ainakin kahvinkeitin tukkeentuu pilalle tosi äkkiä vaikka tekisi happohuuhtelujakin. Moccamaster on ainoa joka kestää.) Kalkki kerrostuu moottorin kuumimmille pinnoille ja haittaa lämmön siirtymistä. Sitten se lohkeilee irti ja kulkeutuu tukkimaan ahtaita kanavia.
Kaupan valmiiksi sekoitetuissa jäähdytinnesteissä on käytetty tislattua vettä.
Pidä järjestelmä täynnä. Jäähdytinnestehöyry on tosi aggressiivista ja aiheuttaa korroosiota, joten älä aja järjestelmä vajaana. Lisäksi vajaa neste kiehuu helposti paikallisesti moottorin sammutuksen jälkeen.
Uusia laitteita asennettaessa (uusi jäähdytin tai pumppu tms.) kannattaa huomata, että ne tulevat järjestelmään ilman suojaavaa pinnoitetta, joten vanhaa jäähdytinnestettä ei kannata laittaa takaisin.
Jäähdytinneste on hävitettävä ongelmajätteenä.
(Muistattehan myös, että "myös selvästi öljyyn tahriutuneet sanomalehdet, trasselit sun muut ovat ongelmajätettä ja kuuluvat ongelmajätekeräykseen, samoin öljyä sisältävät iskunvaimentimet".)
Ja muuten, kaikki tämä pätee myös kotiloihin..."
Ja linkki edelliseen
http://www.matkaendurot.net/forum/viewtopic.php?p=64703
Toki glykolia kannattaa yleisesti laittaa mutta omassa turbossa liikutaan niin lähellä nakutusrajaa korkeasta puristussuhteesta johtuen että olen pelännyt glykolin joutumista öljynkiertoon mahdollisen kannentiivisteen rikkoontumisen takia eli pelkkä vesi öljyn joukossa ei ole niin tuhoisaa kuin glykoli. 
