Inssin pelkoon lääkettä

[Ewie]

Itselle auttoi aikoinaan ekan pieleen menneen käsittelykokeen jälkeen kun ajattelin juuri ennen uutta inssiä että mikä kaikki mahdollinen voisi mennä pieleen. Sieluni silmin näin itseni mokaamassa ja kaatuilemassa inssin silmien alla. Kun oli kuvitellut kaiken mahdollisen surkeuden niin inssi menikin sitten täydellisesti kun ei tarvinnut enää mielukuvien jälkeen mokailla

 

[Thorgen]

Eiköhän se mielenvireys ole se paras apu. Sopivasti liikuntaa ja terveellinen ruokavalio varmistanevat sen, nimenomaan kun sitä on pohjustettu viikko pari ennen. Edellisenä päivänä kannattaa tehdä jotain joka ei uuvuta liikaa, mutta mikä pitää pois murehtimasta sitä ajokoetta.

Koita keskittyä vain siihen pyörään ja ota tehtävä kerrallaan. Jos jälkeenpäin pitäisi omaa käsittelykoetta analysoida, niin muistaakseni en kertaakaan päässäni hokenut mitään ajo-opettajan oppeja. En ajatellut kertaakaan onko katse korkealla tai mitään muutakaan "sääntöä". Moottoripyörällä ajaminen tapahtuu pikkuaivojen käskytyksellä. Ne eivät osallistu pätkääkään meidän tuntemaan "ajatteluun", joten turhaan niitä liialla murehtimisilla häiritset. Se on hieman kuin muutenkin pyörällä ajaminen. Ei se ole järkipeliä, vaan tunnetta siinä tarvitaan.

Onnea inssiin!

 

[Järkäle]

Hallitse hengitys, Stressitilanteessa syke nousee, ja rauhallisella hengityksellä + hengityksen pidättämisellä voi alentaa sykettä. Esim. pidätä hengitystä ja laske vaikka kahteenkymmeneen ja puhalla keuhkot tyhjäksi ja siitä sitten rauhallisesti ilmaa sisään. Muutamaan kertaan toistettuna voisi toimia.

Tätä voi kokeilla vaikka sykemittarilla (tai muuten mittaamalla sykkeen) kotioloissa miten hengityksen pidättäminen laskee sykettä. Tässäkin tietenkin järki mukana, tarkoitus ei ole vetää päätä siniseksi, eikä muutenkaan tavoitella sitä hapen loppumisen tunnetta, vaan alentaa sykettä rauhoittumalla.

 

[Fourstroke]

Toisaalta, odotinkin, että tällainen pakollinen "jos et pärjää inssissä ei sinusta ole tien päälle" - vastausta.

Se nyt onkin paskapuhetta joka ei pidä paikkaansa.

Itse sain kortin heti inssien lakon jälkeen. Käsittely meni ensimmäisellä, liikennekoe toisella. Ovela inssi johdatti motarilta erkanemiskaistaan joka levenee juuri ennen risteystä kahden kaistan levyiseksi noin metrin pituiselta matkalta. Tiessä ei mitään merkintöjä. Reputti sitten kun ryhmityin keskelle kääntyäkseni vasemmalle, vaikka pysähdyin ja käytin vilkkua sekä katsoin ettei kummastakaan suunnasta tule autoja. Kuulemma auto olisi voinut ryhmittyä viereeni ja kääntyä päälleni tai jotain. Paskanmakuhan siitä vähän jäi suuhun kun omasta mielestä huomautus olisi riittänyt kun muita virheitä ei tullut, varsinkin kun oli venaillut kortin saamista josta pelkkä ajokoe puuttui nelisen viikkoa, ja seuraavalla kerralla jännitti entistä enemmän. Mutta kyllä se sitten läpi meni, inssikin oli eri.

Ajellut siitä lähtien kunnes eilen vein pyörän huoltoon venttiilinvälyksien säätöön. Ei mitään ongelmia liikenteessä, muuta kuin että autot tuntuvat hitailta (1000cc 145hv FZR ekana pyöränä

) ja hermot tahtoo olla sen takia kireällä, ja muutama eteen kolmion takaa kääntynyt pakettiauto. Onneksi tunnen henkistä mielihyvää joka kerta kun saan painaa töötin pohjaan.

Kannattaa vaan ottaa semmonen asenne että jos ei mene läpi niin sitten ei mene, eiköhän sitä kaikki parhaansa kuitenkin yritä ja siitä on turha rankaista itseään jos ei onnistu. Kyllä se joku kerta läpi menee. Onnea yritykseen ja rauhassa vaan.

 

[Tiukuting]

Tiedän aika tarkkaan miltä aloittajasta tuntuu..olen itse myös taipuvainen saamaan paniikkikohtauksia, ja niin ennen käsittelyä ja inssiä oksennus lensi, mutta mulla auttaa yleensä se, että antaa itsensä sen yhden kerran oksentaa (joo, kuulostaa aika karulta, mutta sillä selviän).
Otin ennen kokeita 2 x 75 min ajokerrat ihan vain saadakseni rutiinia, ja ilmeisesti se auttoi, koska niin käsittely kuin inssi meni ekalla läpi. Tein myös ihan kävellen tehtäviä, esim pujottelun tein ihan kävellen MONTA kertaa ja hain ne kiintopisteet, joihin katseen kohdistamalla sen pyöränkin saa käännettyä mukaan. Sitä ei koskaan voi terottaa tarpeeksi, että se pyörä tosiaan kääntyy katseen mukana ihan siinä sivussa.
Ja minä ihan vain ajelin ja tein ne lisätunnit käsittelytehtäviä. Välillä ope leikki inssiä, mutta suurimman osan ajasta ope vain katseli ja antoi ohjeita. Tutustuin ja tutkin pyörää: mitä se tekee kun mä teen näin tai noin, pyöritin ja pelleilin. Kun sain sen tietyn "ystävyyden" rakennettua pyörän kanssa, niin päästessäni pyörän päälle mut valtas tietty rauha sen paniikin sekaan..

sori pitkä eepos, mutta tsemppiä, sä osaat kyllä. Ja sä tiedät sen.

 

[Muukka]

Jos tämän ylität, niin sit unohda koko homma.

Ei muuta ku tsemppiä seuraavaan, kolmaskerta toden sanoo.

 

[boxeriukko]

Ole oma ittes ja ajat vaan sääntöjen mukaan, älä kato siihen takanatulevaan inssiin vaan tee omat johtopäätökset niin varmaan toimii!!

 

[BonAqua]

Jotenki arvelen että sulla on menny nimenomaan ne pujottelut vituiks. Siinä auttaa semmonen pikkujuttu kuin pyörän kallistaminen. Itsekin inssissä ajoin siten että pyörä oli pystyssä ja tanko mahd. vinossa ja rajoittajaanhan se toppas ja sitä kautta jalka maahan. Onneksi inssi anto uuden mahdollisuuden ja läpäsin testin. Nyt myöhemmin oppinu kääntämään pyörän melkein omalla kaistalla kun rohkeesti kaataa pyörän vinoon ja itse yrittää yläkropalla tasapainottaa toiseen suuntaan. Pyörä kääntyy melkein paikallaan.

 

[Siili]

Ota esimerkkiä yleisurheilijoista, jotka parhaimman suorituksen saamiseksi läpsivät pienen kiukun itseensä. Siten jännitys jää kätevästi kakkoseksi. Siihen miten itseään pitäisi rankaista en ota kantaa.

Saman vaikutuksen saa sillä että tosiaan tempaisee parikymmentä kertaa tutun kyykkyyn-ylös-hyppy rutiinin tai etunojapunnerruksia. Sen jälkeen elimistössä on valmiiksi syke ja adrenaliini korkealla joten jännittäminen ei aiheuta enään muutoksia elimistön toimintaan vaan voi keskittyä täysillä suoritukseen eikä oman kehon tuntemuksiin.

 

[mjtee]

Huoh. Mikä avuksi kun käsittelykoe aiheuttaa lievän paniikkihäiriön?

Paniikkihäiriö (tai siihen verrattavat voimakkaat adrenaliinipiikit ) kestävät yleensä vain hetken. Minuutin, ehkä viisi, mutta harvemmin kymmentä minuuttia. Keksi keino saada se aikaan ennen käsittelykoetta. On varsin epätodennäköistä, että saisit toista hyvin pian perään.

 

[NMu]

Minulla oli viimeinen ajotunti ajoitettu niin, että inssi alkoi heti suoraan sen tunnin jälkeen. Kun ei tarvinnut mennä kylmiltään inssiin, vaan oli päässyt vetämään ajotunnilla kaikki tehtävät läpi juuri ennen inssiä, niin ei jännityskään kerennyt siinä päästä niin pinnalle.

 

[scuuba]

Ota retkituoli mukaan, ja mee sinne käsittelykoepaikan laidalle, ja sit istut siinä, ja tuijotat sitä käsittelykoealuetta, ja ressaat, ja ressaat, ja ressaat, niin kauan että rupee vituttaan.
Sit tuoli kainaloon, ja poiss.
Se siitä.

 

[hra1150]

Toisaalta, odotinkin, että tällainen pakollinen "jos et pärjää inssissä ei sinusta ole tien päälle" - vastausta.

Se nyt onkin paskapuhetta joka ei pidä paikkaansa.

40-0 kahdeksassa metrissä pitää hallita. Pyörä pitää saada kääntymään ajoradan leveydellä.

Mikä tässä on lavastusta tai paskapuhetta? Jos Anfiska haltsaa pyöränsä, hän myös ajaa inssin läpi. Jos ei, niin lisää harkkaa. Missä ongelma? Varmaan mun asenteessa.

 

[velijussi]

40-0 kahdeksassa metrissä pitää hallita. Pyörä pitää saada kääntymään ajoradan leveydellä.

Mikä tässä on lavastusta tai paskapuhetta? Jos Anfiska haltsaa pyöränsä, hän myös ajaa inssin läpi. Jos ei, niin lisää harkkaa. Missä ongelma? Varmaan mun asenteessa.

Kysehän oli siitä, että harjoitukset kyllä häneltä onnistuvat, mutta inssitilanteen jännitys heikentää suoritusta. Eli toimenpiteet sinäänsä ovat kyllä hallussa.

Tarjoamasi lääkkeet kyllä toimivat oli sitten taidonpuute tai jännitys kyseessä. Osaamistaso vain harjoituksella niin korkealle, että homma menee läpi vaikka silmät kiinni.

Itse treenasin aikanaan customilla tuon pujottelun ja pidin sitä todella vaikeana, kunnes kokeilin sitä ensimmäisen kerran ajokoulun peruspyörällä. Kylläpä taipui todella helposti radalla kun oli ensin kankealla laitteella harjoitellut.

Ai niin, yksi juttu tuli mieleen. Pyydä ennen suoritusten aloitusta että voit ajella vapaasti minuutin verran, avaa kummasti oloa ja siinä ehtii hetken rentoutua ilman paineita pyörän päällä. Itse en kysynyt, mutta ajelin kaikessa rauhassa mutkan kautta tuolle suorituspaikalle. Toimi minulle.

 

[roggo]

Itse stressaan monia vastaavia asioita aina ennen tilanteita. Esim ennen molempia, auto- sekä pyöräkokeita, en nukkunut pariin yöhön melkein yhtään. Päässä vaan kävin läpi pujottelua, pään kääntöä että näkee pyöräilijät, kytkin tuntuman; eli siis ihan kaiken. Sit vikana yönä nukuin hyvin molemmilla kerroilla.

Auton kokeessa sammutin auton heti kun pääsin Aleksis Kiven kadulle ja mietin vaan että jaahas, hengitin syvään ja eteenpäin. Loppu menikin ihan hyvin.

Pyöräkokeessa meinasin kaataa pyörän heti talutuksen jälkeen ENNEN kuin pääsin edes suoran hidasajon tolpille.

Sit sama hengitys syvään ja keskittyy vaan yhteen juttuun. Käsittelykokeessa kaikki ekalla ja ajokoe ilman melkein mitään kommentteja.

 

[Adve]

Väärä asenne elämässä

Joitakin asioita pitää kunnioittaa (esim.EI mennä potkimaan karhua persuksiin),mutta mitään pelättävää ei tarvis/pitäis elämän aikana olla,ainoastaan voitettavaa

Ei muuta kun sinne vaan ja "voitto" kotiin,kyll se siitä kunhan jättää turhat hermoilut pois ja tekee sen mitä tarvitaan!

 

[freely]

Hieman "off topic" mutta aikanaan itse kun menin ensimmäiseen inssiajoon kevarilla, niin jotakuinkin mikään ei onnistunut...

Käsittelykoe katsastuaseman pihalla meni ihan ok ja läpi mutta kun lähdettiin liikenteeseen, niin kaikki meni pieleen mm. kiihdytin keltaisiin ja jätin perässä ajavan inssin autollaan valoihin seisomaan. kypäräpuhelimesta kuului hieman tylyyn sävyyn käsky odottaa seuraavalla bussipysäkillä. Samoin joka ainoa ryhmitys, kaistanvaihto jne... meni täysin metsään.

No voi arvata, että konttorin pihalla inssi ei ollut ihan tyytyväinen suoritukseen. Kysyi olenko yhtään tietoinen mitä esim. ryhmitys tarkoittaa

Kun koko natiaisaika tuli enskoilla ja crosseilla pyörittyä pitkin peltoja ja metsiä, niin menin inssiin asenteella; kyllä minä osaan pyörää ajaa -asenteella. No käsittelykoe todistikin sen, eli heittämällä läpi...mutta, mutta ei silloin tullut mieleen, että pyörän käskyttämisen lisäksi täytyisi hieman liikennesäännöistäkin jotain tietää, eikä kurvata kuin pellolla joka kadunkulma oikaisten

Eli ei mennyt putkeen vaikka en jännittänyt silloin yhtään, vaan menin täynnä itsevarmuutta inssiin...

Ehkä pieni jännitys on vain hyvästä...onnea!

 

[Anfiska]

Kiitos kaikille ymmärryksestä! Minulla ei ole autokoulun ulkopuolista mahdollisuutta harjoitella, joten pakko luottaa ylimääräisiin ajotunteihin. Näin syksyllä inssiajat vielä ovat kiven alla, joten joudun odottelemaan tovin tuota maagista kolmatta yritystä. Tosin tällä ajalla luulisi saavansa pääkoppaan sellaisen ketutuksen (syksy kuluu alta pois...) ettei ehdi jännittämään. Toisaalta pelottaa vielä enemmän: mitä jos nytkin tärisen kokeen pilalle?

Mutta mutta... raportoin tuloksista kun niitä on esitellä.

 

[baader]

Tuli itekin vedettyä käsittelykoe ekalla kerralla puihin, ihan pelkkään jännitykseen. En saanu yhtään tehtävää läpi.

Treeneissä oli kaikki sujunu kunnolla eikä kakkosyrittämällä ollu mitään ongelmia läpimenossa, en tainnut tehdä ainuttakaan virhettä.

Työstressi oli mulla varmaan suurin syy, kakkoskerralla oli vähän helpompi viikko alla.

 

[HarriS]

Toisaalta pelottaa vielä enemmän: mitä jos nytkin tärisen kokeen pilalle?

Tätä ajatusta neuvoisin välttämään tietoisesti. Ajattele vaikka suoraan tähän lajiin liittyen tosiasia, että jos katsot esteeseen, todennäköisesti osut siihen. Eikä kannata muutenkaan suurentaa asiaa mielessään, jolloin se tietysti tuntuu vaikeammaltakin. Tämä tietysti on ehkä jo tahtomattamme tapahtunut pitkän viestiketjun takia.

Pointtina kuitenkin, että mieti mieluummin mitä kivaa teet sitten kun olet ensin käväissyt ajamassa yhden inssin pois päiväjärjestyksestä