-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Infrapunalämpömittari
- Keskustelun aloittaja shyhander
- Aloituspäivä
IR-mittari näyttää oikein vain, jos mitattavan pinnan emissiviteetti (= pinnan "lämpösäteilevyys") on tunnettu ja asetettu mittariin. Monet materiaalit ovat emissiviteetiltään 0,9 kieppeillä, mutta esim kaikki metallit poikkeavat tuosta lukemasta reilusti.
Metallinkin lämpötilasta saa arvion, kun laittaa metallin pintaan esim teippiä ja mittaa teippauksen kohdalta.
Eri materiaalien emissiviteettiarvoja löytyy hakusanalla "emissivity".
Metallinkin lämpötilasta saa arvion, kun laittaa metallin pintaan esim teippiä ja mittaa teippauksen kohdalta.
Eri materiaalien emissiviteettiarvoja löytyy hakusanalla "emissivity".
Emissiivisyyserot ovat eri materiaalien välillä niin suuret, että asteen kymmenyksistä ei ole kyse. Etenkin metalleista IR:llä ei ota selvää. Lähinnä yritin tuoda esiin sitä, että IR:llä kun eri materiaaleja mittaa kotona, niin lukema vaihtelee suuresti vaikka lämpötila ei niin vaihtelisikaan. Ettei tulisi tehtyä vääriä johtopäätöksiä...
Pakokäyrien erot saa kyllä helpommin selville ruikkimalla vettä.
Pakokäyrien erot saa kyllä helpommin selville ruikkimalla vettä.
kane80
jepsan
Vaikea sanoa mikä olisi noista halvoista hyvä, itse hankin Tarkkarista ja ketuttaa tuo lämpötilan "epätarkuus" pienen käytön jälkeenshyhander sanoi:Mitä suosittelisitte? Tai onko noilla mitään eroa mitä myydään biltema-motonet-clasohlsson-jne. Tekis mieli ostaa, vois tökkiä sillä kaikkee päin ja kattoo kuinka kuumia ne on?
Eli siis kun mittaan lattioiden lämpöä eri huoneissa, pienen käytön jälkeen arvot ovat ihan eri, kuin mitä ne oli pari minuuttia aikaisemmin.
RiderOnTheStorm
MotOrg ry jäsen
Isojen lämpötilaerojen mittaaminen samasta materiaalista pitäisi onnistua helposti. Absoluuttiarvot voi mennä isosti metsään tuon heijastuvuuden takia. Ainakin omassa pyörässä pakosarjat on niin himmeet, ettei ne mitään heijasta. Kun halutaan tarkkuutta hommaan niin kalibrointi oikean lämpömittarin kanssa auttaa. Ja siinä kohdassa alkaa menemään tieteen puolelle.
http://www.reliableplant.com/Read/14134/emissivity-underst-difference-between-apparent,-actual-ir-temps
Vilkaiskaa linkistä sivun puolen välin tienoilta Figure 3 . Kuvassa on uunissa lämmitetty teräslätkä, jonka toinen puolisko on maalattu mustaksi ja toinen puoli on maalaamatta.
Figure IR3 näyttää lämpökamerakuvan kuumasta lätkästä; siitä käy ilmi metallien alhaisen emissiviteetin ja mattamustan maalin lähes 1 olevan emissiviteetin vaikutus IR:llä tehtävään lämpötilamittaukseen. Lätkän molemmat puolet ovat siis yhtä kuumia.
Samasta syystä ilmajäähdytteinen sylinteri monesti maalataan mattamustaksi: se säteilee moottorin lämpöä tehokkaasti pois.
Lisätään vielä nyt se, että pakokäyrien tapauksessa mitattava pintamateriaali ei ole teräs vaan ruoste, jonka emissiviteetti on selvästi puhdasta terästä korkeampi ja siten mittaustulos IR:llä on lähempänä totuutta.
Vilkaiskaa linkistä sivun puolen välin tienoilta Figure 3 . Kuvassa on uunissa lämmitetty teräslätkä, jonka toinen puolisko on maalattu mustaksi ja toinen puoli on maalaamatta.
Figure IR3 näyttää lämpökamerakuvan kuumasta lätkästä; siitä käy ilmi metallien alhaisen emissiviteetin ja mattamustan maalin lähes 1 olevan emissiviteetin vaikutus IR:llä tehtävään lämpötilamittaukseen. Lätkän molemmat puolet ovat siis yhtä kuumia.
Samasta syystä ilmajäähdytteinen sylinteri monesti maalataan mattamustaksi: se säteilee moottorin lämpöä tehokkaasti pois.
Lisätään vielä nyt se, että pakokäyrien tapauksessa mitattava pintamateriaali ei ole teräs vaan ruoste, jonka emissiviteetti on selvästi puhdasta terästä korkeampi ja siten mittaustulos IR:llä on lähempänä totuutta.
Viimeksi muokattu:
Kuten ennenkin on ollut puhetta, niin mittari ei mittaa lämpötilaa vaan pinnasta lähtevän ir-säteilyn määrää ja sitäkin hyvin pieneltä alueelta. Säteily voi olla peräisin kappaleesta tai se voi olla heijastunut lampusta, mittamiehestä tai mistä tahansa.
Täysin turha vehje (noin keskimäärin). Lämpökameralla saa jo aika hyvän lukeman, koska siinä heijastumat erottuvat ja emissiivisyyden voi myös tarvittaessa mitata. Pintalämpömittarillakin saa melko tarkasti jos mittari itsessään ei vaikuta lämpötilaan (eli ei toimi eristeenä tai johteena joka muuttaa tulosta).
Täysin turha vehje (noin keskimäärin). Lämpökameralla saa jo aika hyvän lukeman, koska siinä heijastumat erottuvat ja emissiivisyyden voi myös tarvittaessa mitata. Pintalämpömittarillakin saa melko tarkasti jos mittari itsessään ei vaikuta lämpötilaan (eli ei toimi eristeenä tai johteena joka muuttaa tulosta).
Yleensä viimeinen niitti joka laittaa mittauksen vituiksi on se, että mittaaja luulee mittaavansa lasertäplän kohdan lämpötilaa. Mittarin keilan leveys on aina huomattavasti suurempi kuin merkkipisteen koko ja tältä alueelta mitataan keskimääräinen säteily. Jos siis mittaa pientä kuumaa kohtaa vähänkään kauempaa, on mitattavalla alueella myös taustaa, mikä alentaa lukemaa.
Mikeyx sanoi:
Kyllähän tolla IR-mittarilla saman materiaalin lämpötilaeron saa selville vaikka absoluuttiset arvot heittäisivätkin. Eli siinä mielessä tuolla emissiivisyydellä ei ole väliä. Sitten jos halutaan mitata absoluuttisia arvoja suhteellisten erojen sijaan, pitää tuo emissiivisyys ottaa huomioon kuten kerroitkin. Esim. käyntihäröisen sylinterin löytäminen onnistuu helposti kiiltävästäkin pakosarjasta, mutta sen selvittäminen onko pakosarja yli vai alle 500 astetta onkin vähän hankalampi jobi.
Joo.. Se voi olla ettei tuolla tule tarpeeksi käyttöä siinä tarkoituksessa missä se toimii. Varmaan sopivan haaleesta koneesta saa selville kun kastelee pakokäyrät ja kattoo että kuivuuko joku hitaammin kuin toinen. Kylmän koneen suhteen oikein tiedä, kun sitten pitäis käyttää ryypyllä ja se hiukan sotkee tota seoskuviota… Tietty asiaa voinee pähkäillä jollain ihan kontaktin ottavalla mittarillakin, mahdoinko sellasia nähdäkin jossain. 
Nitrous sanoi:
Asia ei ole noin. Jos vaikkapa metallin emissiviteetti on 0.10, niin sadan asteen lämpötilaero näkyy ainoastaan n. 10 asteen erona. Eli lämpötilaerotkin näkyvät aivan väärin.
Mutta asia korjautuu, jos metallin pinnoittaa maalilla tai teipillä. Kappaleen ulommaisimman kerroksen ominaisuus on ratkaiseva.
Joku ajatushäiriö tuli halvan mittarin kanssa ja noin minäkin aattelin mitata ja mittasinkin.shyhander sanoi:
Käyrät paukkui ja napsui kuumuuttaan mittausvaiheessa ja mittari näytti 60°C.
"No eipä noi kuumat ole", oli joku ajatushärö siinä ja tökkäsin sormen putkeen. Oli kuumempi, huomattavasti, ja poltti.
Mittarin irvikuvan maksimi lämpötilan näyttö loppui tuohon kuuteenkymmeneen
Ainakin mittaria hommatessa on syytä katsoa mittausalue, että on tarpeeksi laaja.
Kotarikuski
Betatestaaja
diktaattori sanoi:Joku ajatushäiriö tuli halvan mittarin kanssa ja noin minäkin aattelin mitata ja mittasinkin.
Käyrät paukkui ja napsui kuumuuttaan mittausvaiheessa ja mittari näytti 60°C.
"No eipä noi kuumat ole", oli joku ajatushärö siinä ja tökkäsin sormen putkeen. Oli kuumempi, huomattavasti, ja poltti.
Mittarin irvikuvan maksimi lämpötilan näyttö loppui tuohon kuuteenkymmeneen
Ainakin mittaria hommatessa on syytä katsoa mittausalue, että on tarpeeksi laaja.
Hyvä pointti. Ainakin pariinsataan olis hyvä ulottua, varaaja hormi yms. Mutta 60 astettakin riittää kyllä palovammaan (käyrät ovat varmaan olleet jokusen sata astetta).
http://mittarit.net/trifitek/?290,ir-lampomittari-kameratoiminnolla-dt-9860
Maksaahan noi, mutta maksaa se moni muukin.
Maksaahan noi, mutta maksaa se moni muukin.