• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Inertiadyno

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja IlDuce
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Onkohan tällä palstalla kokemusta inertiadynon rakentamisesta ?

Alkoi aihe kiinnostamaan ja ensin haeskelin netistä kaavoja tms., kun on nuo tekniikan käsikirjät hävinnet vuosien varrella. Löytyihän niitä kaavojakin, mutta löysin oiken valmista softaa ja ohjeita: SportDevices ja seosmittarin ohjeethan löytyvät esim. täältä: seosmittari.

Varmaankiin kannattaa lähteä suunnittelussa siitä että tekee rullan, anturit ja softapuolen toimivaksi ja vasta sen jälkeen alkaa rungon teko.

Millaisia antureita projektiin tarvitaan ?

Järkeähän tässä ei ole  
withstupid.gif
, mutta onpahan jotain pohdiskeltavaa talvi-illoiksi.
 
Otappa yhteys Kemi MC kerhoon jos he vaikka antaisivat jotain tietoa, koska heillä on itse tehty penkki...
 
Kiitokset vinkeistä.

Tuo metallipuoli on jotenkin tuttua, tietokone(ita) löytyy, mutta on tuo automaatiopuoli vähän hämärän peitossa. Pitänee kysellä niiltä jotka ovat tehneet itse penkin. Eräs sanoi kaiken muun olleen helppoa ja halpaa, mutta ohjelma maksoi paljon. Ohjelmiakin siis löytyy.

Ajatelinkin siis rakentaa ensin tuon tietokonepuolen kuntoon antureineen ja jos se pelaa, niin sitten lähden etsiskelemään rullaa ja rakentamaan runkoa.

Tilakin pitäisi löytää rakennelmalle.

Jos tästä joskus tulee jotain niin eiköhän perästä kuulu.
 
Mites muuten jos pyörittäs suoraan sähkömoottoria tai generaattoria ja sitten mittais Kw mittarilla paljonko on tehoa. Sähkömoottorissa tapahtuva tehohäviö on helppo sitten huomioida lopullista tehoa laskiessa.

Vai olenko täysin hakoteillä tässä asiassa?
nixweiss.gif
 
Mites muuten jos pyörittäs suoraan sähkömoottoria tai generaattoria ja sitten mittais Kw mittarilla paljonko on tehoa. Sähkömoottorissa tapahtuva tehohäviö on helppo sitten huomioida lopullista tehoa laskiessa.

Vai olenko täysin hakoteillä tässä asiassa?  
nixweiss.gif
ITsellänikin josuks tuli mieleen, että sähkömoottorista saisi hyvällä ohjauksella rakennettua jarrudynonkin, nämä inertiadynot kun ovat ilmeisesti huonoja säätämiseen tasakaasuvastuksen puuttuessa. Homma helpottuu huomattavasti mikäli ei välttämättä tahdo tarkkoja teholukemia. Periaatteessahan säätöpenkiksi riittäisi esim. vakiomomentilla vastaan vääntävä sähkömoottori ja kunnollinen lambda-anturi. Jos haluaa hienostella niin sähkömoottorilla saisi tehtyä vaikkapa nopeuden mukaan muuttuvan vastusmomentin, jolla voisi jäljitellä ilmanvastusta.

Dynohommissa ei pidä muuten unohtaa kunnollista jäähdytyspuhallinta, ajoviima kun puuttuu tyystin penkissä ajettaessa.
 
Dynohommissa ei pidä muuten unohtaa kunnollista jäähdytyspuhallinta, ajoviima kun puuttuu tyystin penkissä ajettaessa.
Normaali mittausveto inertiadynolla ei rasita konetta enempää kuin täyskaasuvedätykset vapaalla, ehkä jopa vähemmän. Jos noita ajokertoja tulee useampi, lämmöt nousee ja laitteistossa pitää olla kunnon puhaltimet.
 
Eli moottori => generaattori pitäisi kytkeä verkkoon (ja verkossa pitää olla kuormitusta) mistä sitten mittaisi sähköisiä arvoja mitä sieltä tulee.

Yksi ongelma on ainakin tuossa generaattorissa on jo tuo koko, 200 hv mp kone vaatisi jo yli 150 kW genun, joka on aikas iso jo fyysisestikkin (ei nyt onglema sinänsä).

Toinen hankaluus on tuo sähkömoottorissa kuormituksen mukaan muuttuva cos fii, sekään ei sinänsä ole suuri ongelma jos kuorma on täysin resistiivistä ja mitataan esim. vastuksen ottamaa tehoa tuosta systeemistä. Tästä seuraa taas toinen ongelma, eli jos vastukseen syötetään 150 kW vaatii se jo aika isoja vastuksia ja jäähdytystä.

Kyllä tuon systeemin varmaankin jotenkin saisi toimimaan...
 
Jos ei ole tarvetta mitata varsinaisia teholukemia vaan esim. säätöjen vaikutusta niin sitten jokin tällainen voisi olla OK: Road Dyno
Eikä ole ihmeellinen rakennettava itsekään. Sitten vaan suurinpiirtein suoralle tien pätkälle vetoja. Tietty talvikeli rajoittaa hieman...

Affe
 
Tarkkaan ja toistettavaan tehonmittaukseen/muutoksien havainnoimiseen paras vaihtoehto on inertiadyno, edellyttäen että ohjelmistolla voidaan huomioida ympäristöolosuhteiden muutokset (ilman lämpötila, paine ja kosteus) jonkin tunnetun standardin mukaisesti. Toinen vaadittava piirre em. ominaisuuksien saavuttamiseksi on TARKKA rullan nopeuden mittaus. Ja kun vielä tiedetään rullan inertia, on loppu pelkkää matematiikkaa.
Tehokäyrän muodon ja huipputehon mittaamiseen paras on todellakin tuo tietyn inertian omaavan rullan kiihdyttäminen, koska tuo inertia ei ikinä muutu (eli kalibrointia ei tarvita).

Lisäksi pitää muistaa, että kun mitataan takapyörältä, niin silloin tosiaan mitataan vääntöä ja siitä laskettua tehoa takapyörältä. Kampiakseli- ja kytkintehot ovat pelkkää arvailua. Monet arvailevat näitä joillakin prosenteilla, mutta kyseessä on edelleen pelkkä arvailu.

Koska teho lasketaan loppujen lopuksi kierrosluvusta ja nopeudesta, pitää näiden mittaus olla tarkka, jos halutaan verrata absoluuttituloksia eri mopojen kesken. Moottoripyörän kierroslukumittari EI OLE yhtään sen luotettavampi mittari kuin nopeusmittarikaan, joten ainoa oikea tapa mitata kierrosluku on tehdä se sytytyspulssista suoraan samaan tiedonkeruuseen kuin kaikki muukin tehonmittaukseen tarvittava data.

Jarrupenkissä voiman mittaaminen tehdään esim. venymäliuska-anturilla tai painelähettimellä ja nuo komponentit vaativat ajoittaista kalibrointia. Lisäksi jarrupenkissä huipputehon mittaamiseen vaikuttaa ajotapa; eli jos esim. aloitat jarrutuksen, kun moottoripyörä on vielä kiihdyttävässä vaiheessa, mittaat samalla moottorin pyörivien osien, voimansiirron ja takapyörän omaavaa inertiavoimaa niin kauan, ennen kuin moottorin kierrosluku tasaantuu ja alkaa pudota.

Jarrupenkki taas on välttämätön moottoria säädettäessä, mutta esim. mekaaninen jarru inertiarullalla riittää kyllä tähän näissä "normaaleissa" pyöissä. Katuajon simulointi tasakaasuajoineen tarkoittaa alle 50hp tehon jarruttamista ja huipputehoille saa kyllä säädöt käyttämällä järkeä ja rullan inertiaa (edellyttäen, että ohjelmistossa on HYVÄT ja nopeat tiedonkeruuominaisuudet lambda-arvoille ja lämpötiloille). Mutta kuitenkin: paras penkki säätämiseen on hyvällä vesi- tai pyörrevirtajarrulla varustettu penkki, jolla saadaan säädöt 80%:sti kohdalleen. Loppu tehdään ajamalla ja keräämällä tietoa.

Lamda arvon mittaaminen onkin sitten toinen juttu. Lamda anturi (oli sitten perinteinen tai laajakaista) on hyvin herkkä lämpötilamuutoksille. (Nyt joku sanoo, että onhan niitä lämmitettäviä, mutta tuolla 18W vastuksella ei ole mitään merkitystä anturin oikean mittauslämpötilan saavuttamiseksi). Anturi pitää saada yli 300C lämpötilaan, jotta mittaus näyttäisi jotakuinkin luotettavaa tietoa. Lämpötilan tästä noustessa anturin mittaama lambda-arvo näyttää laihempaa, vaikka seos todellisuudessa pysyisi samana. Tätä anturin lämpötilaherkkyyttä ei voida kompensoida muuten kuin pakokaasun lämpötilamittaksella anturin välittömästä läheisyydestä. No, tämähän on sitä välimerkin väkisinmakaamista, koska tavallisen katumopon kannalta tuolla virheellä ei ole merkitystä. Asia erikseen on sitten muutakin kuin bensaa ja happea polttavat koneet.

Puhallintehoa pitää jäähdytystä varten olla niin paljon, että kone pysyy samassa lämpötilassa, kuin normaalissa ajossakin (huomaa, että ilmaa pitää virrata muuallekin kuin pelkästään jäähdyttimeen)


Minulla itselläni on juuri penkkiprojekti kesken. Rupesin rakentamaan sitä mielenkiinnosta, kun ensin opettelin tekemään ja säätämään Ducatien ruiskun ja sytytyksen ohjaukset itse.
Ohjelmiston ja tiedonkeruun ostin tuolta sport devices:ltä. Teetin tiedonkeruuelektroniikkaan sen verran muutosta, että saan samanaikaisesti kerättyä kaksi lambdatietoa (Ducatien molemmat sylinterit. Anturit voivat olla tavallisia tai laajakaista-antureita) ja K-tyypin termoelementillä pakokaasun lämpötilan. Nopeuden mittaus max. 16kHz (minulla 130 pulssia/rullan kierros). Moottorin kierrosluvun mittaus tulpanjohdosta. Rullan sain viime viikolla koneistuksesta (halkaisija 450mm, pituus 1300mm), inertia n. 18 (en ole laskenut vielä tarkkaa, koska en ole saanut jarrua). Teetin pitkän rullan, jotta siinä pääse ajamaan myös mönkijät ja mikroautot. Teetin myös karhennukset pyörien kohdille.
Tässä tällainen nopea kannanotto, mutta laittelen kuvia ja tarinaa kotisivuilleni kunhan ehdin ja projekti etenee.
 
Dynohommissa ei pidä muuten unohtaa kunnollista jäähdytyspuhallinta, ajoviima kun puuttuu tyystin penkissä ajettaessa.
Normaali mittausveto inertiadynolla ei rasita konetta enempää kuin täyskaasuvedätykset vapaalla, ehkä jopa vähemmän. Jos noita ajokertoja tulee useampi, lämmöt nousee ja laitteistossa pitää olla kunnon puhaltimet.
Kyllä se rasittaa suunnilleen saman verran kuin täyskaasukiihdytys suurimmalla vaihteella 3000rpm:stä. Tosin suuremmissa nopeuksissa vaikuttava ilmanvastus puuttuu.
Rullan inertian pitää olla riittävän suuri mitattavan pyörän tehoon nähden, jotta kiihdytysaika saadaan yli kymmenen sekunnin. Näin saadaan kiihdytysaikaista tietoa talteen enemmän (pitää olla tarkka tiedonkeruu rullan nopeudesta -> enemmän näytepisteitä) analysointia varten.
 
Noinhan se aivan tarkasti menee.

Tarkoitin lähinnä sitä että yksi mittaus kestää kuitenkin suhteellisen vähän, tuo mainitsemasi 10 s, eli lämmöt eivät siinä nouse vaarallisen korkealle. Saa tässä tarkkana olla.

Jos sitten joudutaan ajamaan useampi testi ja säätelemään samalla, kone varmasti lämpenee tuon ajoviimajäähdytyksen puuttuessa.
Ilman puhallusta jää myös huomioimatta tehon lisääntyminen ajonopeuden funktiona.
 
Lisäksi pitää muistaa, että kun mitataan takapyörältä, niin silloin tosiaan mitataan vääntöä ja siitä laskettua tehoa takapyörältä. Kampiakseli- ja kytkintehot ovat pelkkää arvailua. Monet arvailevat näitä joillakin prosenteilla, mutta kyseessä on edelleen pelkkä arvailu.
No eikös sen voimansiirron häviön saa selvitettyä sillä dynolla. Pyöritetään rullaa tietyllä nopeudella painetaan kytkin pohjaan ja mitataan rullan hidastuvuus ja sitten vain verrataan sitä pelkän rullan hidastuvuuteen samasta nopeudesta.
 
Lisäksi pitää muistaa, että kun mitataan takapyörältä, niin silloin tosiaan mitataan vääntöä ja siitä laskettua tehoa takapyörältä. Kampiakseli- ja kytkintehot ovat pelkkää arvailua. Monet arvailevat näitä joillakin prosenteilla, mutta kyseessä on edelleen pelkkä arvailu.
No eikös sen voimansiirron häviön saa selvitettyä sillä dynolla. Pyöritetään rullaa tietyllä nopeudella painetaan kytkin pohjaan ja mitataan rullan hidastuvuus ja sitten vain verrataan sitä pelkän rullan hidastuvuuteen samasta nopeudesta.
Ei saa tarkasti.. Voimansiirto kun vastustaa enemmän kun siihen kohdistuu voimaa. Tuolla tavalla saadaan kyllä vapaasti rullaavan voimansiirron vastus, mutta se on aika paljon pienempi kuin että siihen kohdistuu vaikka yli 150hp teho.
 
Lisäksi pitää muistaa, että kun mitataan takapyörältä, niin silloin tosiaan mitataan vääntöä ja siitä laskettua tehoa takapyörältä. Kampiakseli- ja kytkintehot ovat pelkkää arvailua. Monet arvailevat näitä joillakin prosenteilla, mutta kyseessä on edelleen pelkkä arvailu.
No eikös sen voimansiirron häviön saa selvitettyä sillä dynolla. Pyöritetään rullaa tietyllä nopeudella painetaan kytkin pohjaan ja mitataan rullan hidastuvuus ja sitten vain verrataan sitä pelkän rullan hidastuvuuteen samasta nopeudesta.
clip No eikös sen voimansiirron häviön saa selvitettyä sillä dynolla. Pyöritetään rullaa tietyllä nopeudella painetaan kytkin pohjaan ja mitataan rullan hidastuvuus ja sitten vain verrataan sitä pelkän rullan hidastuvuuteen samasta nopeudesta. clip

Millä meinasit pyörittää rullaa että saat kehänopeudeksi järkevän alkuvauhdin, josta saat rullan oman hidastuvuuden  mitattua? Käsipelliä?
 
Monissa dyno-ohjelmistoissa (myös omassani) on ominaisuus, joka mittaa tuota hidastuvuutta heti, kun tehoveto lopetetaan. En aio tuota kuitenkaan käyttää, koska tuo tilanne kytkin pohjassa tai moottorijarrutuksella ei vastaa suurinta tehoa tuotettaessa aiheutettua voimansiirron "tehohäviötä".

Kun moottoria kiihdytyksessä kuormitetaan kiihtyvällä vauhdilla, pureutuvat ensiövedon ja vaihteiston rattaat toisiaan vasten tehon nousun suhteen suuremmalla voimalla. Mitä suuremmaksi tehon tuotto (vast. moottorin kuormitus) kasvaa, sitä suuremmalla voimalla voimansiirrossa teräs painaa terästä, puristaen voitelevaa öljykalvoa pintojen välistä pois. Ja koska rattaat ovat pyöreitä, aiheutetaan samalla hampaiden kesken myös hankausta. Samoin suurempi rasitus aiheuttaa suurempaa häviötä myös toisiovälityksessä.
Eli jos ajatellaan mitata rullan hidastuvuutta (suuren hitausmomentin omaavalla rullalla saisikin odotella kauan) kytkin pohjassa, niin tuossa tilanteessa rattaat vain iloisesti rallattelevat hyvin voideltuina "tyhjäkäynnillä".
Jos taas ajatellaan mitata hidastuvutta moottorijarrutuksella, niin ymmärtänette, ettei moottorijarrutuksen voimansiirtoon aiheuttama kuormitus vastaa esim. sadan hevosvoiman aiheuttamaa kuormitusta.

Kuten tiedätte, niin jatkuva vedättely ja keulittelu kuluttaa voimansiirtoa helvetin paljon enemmän kuin 80km/h pintakaasulla matka-ajo loivaan alamäkeen. Tämän näkee jo öljyropun magneettiin tarttuvasta metallimujun määrästä
 
Monissa dyno-ohjelmistoissa (myös omassani) on ominaisuus, joka mittaa tuota hidastuvuutta heti, kun tehoveto lopetetaan. En aio tuota kuitenkaan käyttää, koska tuo tilanne kytkin pohjassa tai moottorijarrutuksella ei vastaa suurinta tehoa tuotettaessa aiheutettua voimansiirron "tehohäviötä".

Kun moottoria kiihdytyksessä kuormitetaan kiihtyvällä vauhdilla, pureutuvat ensiövedon ja vaihteiston rattaat toisiaan vasten tehon nousun suhteen suuremmalla voimalla. Mitä suuremmaksi tehon tuotto (vast. moottorin kuormitus) kasvaa, sitä suuremmalla voimalla voimansiirrossa teräs painaa terästä, puristaen voitelevaa öljykalvoa pintojen välistä pois. Ja koska rattaat ovat pyöreitä, aiheutetaan samalla hampaiden kesken myös hankausta. Samoin suurempi rasitus aiheuttaa suurempaa häviötä myös toisiovälityksessä.
Eli jos ajatellaan mitata rullan hidastuvuutta (suuren hitausmomentin omaavalla rullalla saisikin odotella kauan) kytkin pohjassa, niin tuossa tilanteessa rattaat vain iloisesti rallattelevat hyvin voideltuina "tyhjäkäynnillä".
Jos taas ajatellaan mitata hidastuvutta moottorijarrutuksella, niin ymmärtänette, ettei moottorijarrutuksen voimansiirtoon aiheuttama kuormitus vastaa esim. sadan hevosvoiman aiheuttamaa kuormitusta.

Kuten tiedätte, niin jatkuva vedättely ja keulittelu kuluttaa voimansiirtoa helvetin paljon enemmän kuin 80km/h pintakaasulla matka-ajo loivaan alamäkeen. Tämän näkee jo öljyropun magneettiin tarttuvasta metallimujun määrästä
asiaa...joo tuo tehon mittaus ja varsinkin tehojen ja väännön laskeminen kampuralle on mielenkiintoinen asia...ja aika vaikea...kytkimeltä vois tetty yrittää mitata, teoriassa, jos kytkinkruunusta, laturista saisi jotenkin suoraan otettua tehon ulos..käytännössä kuitenkin aika mahdotonta.

toinen lähestyminen olisi tietty JOS pystytään mittaamaan sylinterin paine ja tätä kautta laskeman mikä on mäntään tehty työ/teho ja mikä sitten on takarenkaalta saatu teho ulos...toisaalta luulempa että tuo sylinterin paineen mittaamisesta laskettu kokonaishäviö olisi vain sivutuote ja huomio kiinnittyisi ihan muihin asioihin JOS sylinterin painetta alettaisiin mittaamaan...

Olet kirjoittanut hyvää juttua dynosta, mukava lukea kerrankin muuta kuin mutua, vatua tai v*tua! pistäthän raporttia ja kokemuksia kun saat dynosi laulamaan!

mutu=musta tuntuu
vatu=vaimosta tuntuu
v*tu=viranomaisesta tuntuu

mikähän on dynosi kustannusarvio?
 
Valmistajien ilmoittama kampiakseliteho on yleensä valmistajien ilmoittama luku, joka on peräisin suunnittelupöydältä. Käytännössä tuo sama asia mitataan kytkimeltä (on mahdollista ja melko yleistäkin jarruperiaatteella), jolloin kampiakselin ja mittauspaikan välillä ei ole kuin ensiöveto (esim. ducatissa ensiövetoratas kampiakselilla pyörittää suoraan ratasta, jossa on kytkimen ulkokruunu kiinni). Tämä kytkimeltä mittaus siksi, koska kampiakseliin on yleensä mahdotonta (moottoripyörissä) liittää kuormaa/jarrua tavalla joka kestäisi rasituksen.
Mittaus kytkimeltä taas on helppo totetuttaa. Välittäähän kytkimen ulkokruunu kytkinlevyjen sakaroiden välityksellä voiman normaalistikin. "Adapterin" voisi tehdä vaikka vanhoista massalevyistä (helppoa kuivalla kytkimellä varustetuissa mopoissa).

Hinta...

...kai siihen muutama tonni ja jonkin verran aikaa opiskeluineen on mennyt, kun se on valmis kaikkine emmeineen...
 
Millaisia antureita projektiin tarvitaan ?


Omassa penkissäni käytän opto haarukkaa, kokeilin myös hall ic:tä, mutta tarkempaan mittaukseen pääsi optolla.

Rullan nopeutta on päästävä mittaamaan vähintään 1us tarkkuudella, silloin saa mittapisteitä käyrään riittävästi ja keskiarvoistuskin on kohtuudessa.

Ekvivalentti massaa ei ole syytä ylimitoittaa pitemmän mittausajan toivossa, tärkeämpää on ajanoton tarkkuus.


Säätöjen kannalta sopiva kuormitus on sama kuin täyskaasu kiihdytyksessä tienpäälläkin olisi.

Hinta...

5000-7000 vanhaa mummoa siihen meni, telan ja turkkilevyjen osuus oli suurin kustannuserä, mekaniikan, elektroniikan ja ohjelman tein itse.
 
Back
Ylös