Tarkkaan ja toistettavaan tehonmittaukseen/muutoksien havainnoimiseen paras vaihtoehto on inertiadyno, edellyttäen että ohjelmistolla voidaan huomioida ympäristöolosuhteiden muutokset (ilman lämpötila, paine ja kosteus) jonkin tunnetun standardin mukaisesti. Toinen vaadittava piirre em. ominaisuuksien saavuttamiseksi on TARKKA rullan nopeuden mittaus. Ja kun vielä tiedetään rullan inertia, on loppu pelkkää matematiikkaa.
Tehokäyrän muodon ja huipputehon mittaamiseen paras on todellakin tuo tietyn inertian omaavan rullan kiihdyttäminen, koska tuo inertia ei ikinä muutu (eli kalibrointia ei tarvita).
Lisäksi pitää muistaa, että kun mitataan takapyörältä, niin silloin tosiaan mitataan vääntöä ja siitä laskettua tehoa takapyörältä. Kampiakseli- ja kytkintehot ovat pelkkää arvailua. Monet arvailevat näitä joillakin prosenteilla, mutta kyseessä on edelleen pelkkä arvailu.
Koska teho lasketaan loppujen lopuksi kierrosluvusta ja nopeudesta, pitää näiden mittaus olla tarkka, jos halutaan verrata absoluuttituloksia eri mopojen kesken. Moottoripyörän kierroslukumittari EI OLE yhtään sen luotettavampi mittari kuin nopeusmittarikaan, joten ainoa oikea tapa mitata kierrosluku on tehdä se sytytyspulssista suoraan samaan tiedonkeruuseen kuin kaikki muukin tehonmittaukseen tarvittava data.
Jarrupenkissä voiman mittaaminen tehdään esim. venymäliuska-anturilla tai painelähettimellä ja nuo komponentit vaativat ajoittaista kalibrointia. Lisäksi jarrupenkissä huipputehon mittaamiseen vaikuttaa ajotapa; eli jos esim. aloitat jarrutuksen, kun moottoripyörä on vielä kiihdyttävässä vaiheessa, mittaat samalla moottorin pyörivien osien, voimansiirron ja takapyörän omaavaa inertiavoimaa niin kauan, ennen kuin moottorin kierrosluku tasaantuu ja alkaa pudota.
Jarrupenkki taas on välttämätön moottoria säädettäessä, mutta esim. mekaaninen jarru inertiarullalla riittää kyllä tähän näissä "normaaleissa" pyöissä. Katuajon simulointi tasakaasuajoineen tarkoittaa alle 50hp tehon jarruttamista ja huipputehoille saa kyllä säädöt käyttämällä järkeä ja rullan inertiaa (edellyttäen, että ohjelmistossa on HYVÄT ja nopeat tiedonkeruuominaisuudet lambda-arvoille ja lämpötiloille). Mutta kuitenkin: paras penkki säätämiseen on hyvällä vesi- tai pyörrevirtajarrulla varustettu penkki, jolla saadaan säädöt 80%:sti kohdalleen. Loppu tehdään ajamalla ja keräämällä tietoa.
Lamda arvon mittaaminen onkin sitten toinen juttu. Lamda anturi (oli sitten perinteinen tai laajakaista) on hyvin herkkä lämpötilamuutoksille. (Nyt joku sanoo, että onhan niitä lämmitettäviä, mutta tuolla 18W vastuksella ei ole mitään merkitystä anturin oikean mittauslämpötilan saavuttamiseksi). Anturi pitää saada yli 300C lämpötilaan, jotta mittaus näyttäisi jotakuinkin luotettavaa tietoa. Lämpötilan tästä noustessa anturin mittaama lambda-arvo näyttää laihempaa, vaikka seos todellisuudessa pysyisi samana. Tätä anturin lämpötilaherkkyyttä ei voida kompensoida muuten kuin pakokaasun lämpötilamittaksella anturin välittömästä läheisyydestä. No, tämähän on sitä välimerkin väkisinmakaamista, koska tavallisen katumopon kannalta tuolla virheellä ei ole merkitystä. Asia erikseen on sitten muutakin kuin bensaa ja happea polttavat koneet.
Puhallintehoa pitää jäähdytystä varten olla niin paljon, että kone pysyy samassa lämpötilassa, kuin normaalissa ajossakin (huomaa, että ilmaa pitää virrata muuallekin kuin pelkästään jäähdyttimeen)
Minulla itselläni on juuri penkkiprojekti kesken. Rupesin rakentamaan sitä mielenkiinnosta, kun ensin opettelin tekemään ja säätämään Ducatien ruiskun ja sytytyksen ohjaukset itse.
Ohjelmiston ja tiedonkeruun ostin tuolta sport devices:ltä. Teetin tiedonkeruuelektroniikkaan sen verran muutosta, että saan samanaikaisesti kerättyä kaksi lambdatietoa (Ducatien molemmat sylinterit. Anturit voivat olla tavallisia tai laajakaista-antureita) ja K-tyypin termoelementillä pakokaasun lämpötilan. Nopeuden mittaus max. 16kHz (minulla 130 pulssia/rullan kierros). Moottorin kierrosluvun mittaus tulpanjohdosta. Rullan sain viime viikolla koneistuksesta (halkaisija 450mm, pituus 1300mm), inertia n. 18 (en ole laskenut vielä tarkkaa, koska en ole saanut jarrua). Teetin pitkän rullan, jotta siinä pääse ajamaan myös mönkijät ja mikroautot. Teetin myös karhennukset pyörien kohdille.
Tässä tällainen nopea kannanotto, mutta laittelen kuvia ja tarinaa kotisivuilleni kunhan ehdin ja projekti etenee.
, mutta onpahan jotain pohdiskeltavaa talvi-illoiksi.
