Imusuppilon vaikutus huipputehoon

[Attitude]

Ilmansuodinta kun putsailin niin tuli siinä samalla vilkaistua myös ilmanputsarikotelon sisällä olevia "imusuppiloita", jotka ovat kiinni ruiskurungon takaosassa.
Mittasin että imusuppilon alaosan pituus on 22mm ja yläosa 54mm, joten keskimääräinen pituus olisi sellaset 38mm, eli suppilo on muodoltaa kuin vinoon leikattu putki, koska "suppilon" halkaisija ei juurikaan suurene loppupäätä kohden. Ruiskurungon pituus on 100mm (ovat vaakatasossa) ja ruiskut ovat kooltaan 36mm.

Nyt sitten kysymys kuuluu että mikähän noin yleisesti mahtaa olla imusuppilon optimipituus kun ne ovat ilmanputsarikotelon sisällä ja haetaan huipputehoa, ja pitääköhän suppilon olla muodoltaan kuinka kartiomainen  

Tää koko juttu tuli mieleen siitä kun uudessä R1:ssähän on säätyvät imutorvet, joiden avulla pitäisi saada maksimiteho koko kierrosalueella  

 

[Kyytsis]

Eikös karkea peukalokeskelläkättäsääntö ole, että mitä lyhyempi torvi, niin sitä enemmän huipputehoa ja mitä pidempi torvi niin sitä enemmän alavääntöä.

 

[Tylyttäjä]

Eikös karkea peukalokeskelläkättäsääntö ole, että mitä lyhyempi torvi, niin sitä enemmän huipputehoa ja mitä pidempi torvi niin sitä enemmän alavääntöä.

Juu, just noin karkeasti ajateltuna..

Eli mitään optimimittaa on paha mennä sanomaan, riippuu laitteesta ja mitä haluaa.

 

[Attitude]

Eikös karkea peukalokeskelläkättäsääntö ole, että mitä lyhyempi torvi, niin sitä enemmän huipputehoa ja mitä pidempi torvi niin sitä enemmän alavääntöä.

Juu, just noin karkeasti ajateltuna..

Eli mitään optimimittaa on paha mennä sanomaan, riippuu laitteesta ja mitä haluaa.

Näinhän se kyllä menee, mutta jostain on jäänyt mieleen sellainen juttu että maksimi virtausten kannalta tarvisi olla kuitenkin jonkinlainen torvi (että virtaukset ehtii oieta tms), eli jos ei ole mitään, niin ei sekään olisi hyvä juttu

Ja tosiaankin ihan puhdas huipputehon kasvatus olisi tavoiteena...

 

[Teuwo]

No noin karkeasti ottaen ois haluttavaa että se imuputken pituus passaillaan siten että imuputki - pytty yhdistelmän Helmholz taajuus on semmoinen että kohdekierrosluvun imuventtiilin aukioloaikana tapahtuu 3/4 värähdystä.

Silloin imuventtiilillä on paras paikallinen ilmanpaine sen sulkeutuessa ja parhaan toivon mukaan imuilmaa on mennyt vielä sisään nousevaa mäntää vastaan. (Missään mopossa ei varmaan ole niin lutsuja nokkia että imusulkeutuisi ennen alakuolokohtaa.)

Asiaa voi hahmottaa siten että ajattelee imupuolen resonanssit sinikäyränä.

Kun imuvena aukeaa lähtee siitä harvennusaalto kohti ilmanputsarikoteloa. Kun aalto tapaa putken suun se vaihtaa merkkiä (- => + siis siitä tulee tihennysaalto ~paineaalto) ja suuntaa yhden piin (siis puoli kieppaa.) Eli putsarikotelolta lähtee paineaalto kohti sylinteriä.

Harvennusaalto on sen painetta kuvaavan sinikäyrän ensimmäinen puoliaalto, x-akselin alapuolinen osa ja tihennysaalto on se toinen puoliaalto, X-akselin yläpuolinen osa. Haluttava asia olisi että imuputken pituus on passattu niin että imuvenan sulkeutuessa ollaa jälkimmäisen puoliaallon puolessa välissä ts. 3/4 kohdalla koko sinikäyrästä.

Huono juttu on toki se että moottorin pyöriessä eri vauhtia on se imuvenan aukioloaikakin erisuuri => olisi haluttavaa että imuputken pituus muuttuisi.

No muutamassa harvassa uudemmassa mopossa muuttuukin, joskin binäärisesti.

Muutoin on tyytyminen siihen että putken pituus valitaan jotain kiinteää kierroslukua silmälläpitäen, oli se sitten max. vääntö, max. teho tai jotain siltä väliltä.

Edit: Siitä torven muodosta. Joku paremmin virtaustekniikkansa muistava voi tarkentaa mutta elän uskossa että jonkinsortin exponentiaalitorvi on ideaali fluidin paineen muuttamiseksi liikkeeksi.

 

[Pahus]

No noin karkeasti ottaen ois haluttavaa että se imuputken pituus passaillaan siten että imuputki - pytty yhdistelmän Helmholz taajuus on semmoinen että kohdekierrosluvun imuventtiilin aukioloaikana tapahtuu 3/4 värähdystä.

Silloin imuventtiilillä on paras paikallinen ilmanpaine sen sulkeutuessa ja parhaan toivon mukaan imuilmaa on mennyt vielä sisään nousevaa mäntää vastaan. (Missään mopossa ei varmaan ole niin lutsuja nokkia että imusulkeutuisi ennen alakuolokohtaa.)

Asiaa voi hahmottaa siten että ajattelee imupuolen resonanssit sinikäyränä.

Kun imuvena aukeaa lähtee siitä harvennusaalto kohti ilmanputsarikoteloa. Kun aalto tapaa putken suun se vaihtaa merkkiä (- => + siis siitä tulee tihennysaalto ~paineaalto) ja suuntaa yhden piin (siis puoli kieppaa.) Eli putsarikotelolta lähtee paineaalto kohti sylinteriä.

Harvennusaalto on sen painetta kuvaavan sinikäyrän ensimmäinen puoliaalto, x-akselin alapuolinen osa ja tihennysaalto on se toinen puoliaalto, X-akselin yläpuolinen osa. Haluttava asia olisi että imuputken pituus on passattu niin että imuvenan sulkeutuessa ollaa jälkimmäisen puoliaallon puolessa välissä ts. 3/4 kohdalla koko sinikäyrästä.

Huono juttu on toki se että moottorin pyöriessä eri vauhtia on se imuvenan aukioloaikakin erisuuri => olisi haluttavaa että imuputken pituus muuttuisi.

No muutamassa harvassa uudemmassa mopossa muuttuukin, joskin binäärisesti.

Muutoin on tyytyminen siihen että putken pituus valitaan jotain kiinteää kierroslukua silmälläpitäen, oli se sitten max. vääntö, max. teho tai jotain siltä väliltä.

Edit: Siitä torven muodosta. Joku paremmin virtaustekniikkansa muistava voi tarkentaa mutta elän uskossa että jonkinsortin exponentiaalitorvi on ideaali fluidin paineen muuttamiseksi liikkeeksi.

Voiko asiaa tuon paremmin enää kirjoittamalla ilmaista.

 

[Attitude]

No noin karkeasti ottaen ois haluttavaa että se imuputken pituus passaillaan siten että imuputki - pytty yhdistelmän Helmholz taajuus on semmoinen että kohdekierrosluvun imuventtiilin aukioloaikana tapahtuu 3/4 värähdystä.

Silloin imuventtiilillä on paras paikallinen ilmanpaine sen sulkeutuessa ja parhaan toivon mukaan imuilmaa on mennyt vielä sisään nousevaa mäntää vastaan. (Missään mopossa ei varmaan ole niin lutsuja nokkia että imusulkeutuisi ennen alakuolokohtaa.)

Asiaa voi hahmottaa siten että ajattelee imupuolen resonanssit sinikäyränä.

Kun imuvena aukeaa lähtee siitä harvennusaalto kohti ilmanputsarikoteloa. Kun aalto tapaa putken suun se vaihtaa merkkiä (- => + siis siitä tulee tihennysaalto ~paineaalto) ja suuntaa yhden piin (siis puoli kieppaa.) Eli putsarikotelolta lähtee paineaalto kohti sylinteriä.

Harvennusaalto on sen painetta kuvaavan sinikäyrän ensimmäinen puoliaalto, x-akselin alapuolinen osa ja tihennysaalto on se toinen puoliaalto, X-akselin yläpuolinen osa. Haluttava asia olisi että imuputken pituus on passattu niin että imuvenan sulkeutuessa ollaa jälkimmäisen puoliaallon puolessa välissä ts. 3/4 kohdalla koko sinikäyrästä.

Huono juttu on toki se että moottorin pyöriessä eri vauhtia on se imuvenan aukioloaikakin erisuuri => olisi haluttavaa että imuputken pituus muuttuisi.

No muutamassa harvassa uudemmassa mopossa muuttuukin, joskin binäärisesti.

Muutoin on tyytyminen siihen että putken pituus valitaan jotain kiinteää kierroslukua silmälläpitäen, oli se sitten max. vääntö, max. teho tai jotain siltä väliltä.

Edit: Siitä torven muodosta. Joku paremmin virtaustekniikkansa muistava voi tarkentaa mutta elän uskossa että jonkinsortin exponentiaalitorvi on ideaali fluidin paineen muuttamiseksi liikkeeksi.

Dodi, nyt on teoria osuus tiedossa mutta käytännön toteutus taitaa mennä ihan kokeiluperiaatteella...

 

[Tylyttäjä]

No noin karkeasti ottaen ois haluttavaa että se imuputken pituus passaillaan siten että imuputki - pytty yhdistelmän Helmholz taajuus on semmoinen että kohdekierrosluvun imuventtiilin aukioloaikana tapahtuu 3/4 värähdystä.

Silloin imuventtiilillä on paras paikallinen ilmanpaine sen sulkeutuessa ja parhaan toivon mukaan imuilmaa on mennyt vielä sisään nousevaa mäntää vastaan. (Missään mopossa ei varmaan ole niin lutsuja nokkia että imusulkeutuisi ennen alakuolokohtaa.)

Asiaa voi hahmottaa siten että ajattelee imupuolen resonanssit sinikäyränä.

Kun imuvena aukeaa lähtee siitä harvennusaalto kohti ilmanputsarikoteloa. Kun aalto tapaa putken suun se vaihtaa merkkiä (- => + siis siitä tulee tihennysaalto ~paineaalto) ja suuntaa yhden piin (siis puoli kieppaa.) Eli putsarikotelolta lähtee paineaalto kohti sylinteriä.

Harvennusaalto on sen painetta kuvaavan sinikäyrän ensimmäinen puoliaalto, x-akselin alapuolinen osa ja tihennysaalto on se toinen puoliaalto, X-akselin yläpuolinen osa. Haluttava asia olisi että imuputken pituus on passattu niin että imuvenan sulkeutuessa ollaa jälkimmäisen puoliaallon puolessa välissä ts. 3/4 kohdalla koko sinikäyrästä.

Huono juttu on toki se että moottorin pyöriessä eri vauhtia on se imuvenan aukioloaikakin erisuuri => olisi haluttavaa että imuputken pituus muuttuisi.

No muutamassa harvassa uudemmassa mopossa muuttuukin, joskin binäärisesti.

Muutoin on tyytyminen siihen että putken pituus valitaan jotain kiinteää kierroslukua silmälläpitäen, oli se sitten max. vääntö, max. teho tai jotain siltä väliltä.

Edit: Siitä torven muodosta. Joku paremmin virtaustekniikkansa muistava voi tarkentaa mutta elän uskossa että jonkinsortin exponentiaalitorvi on ideaali fluidin paineen muuttamiseksi liikkeeksi.

Dodi, nyt on teoria osuus tiedossa mutta käytännön toteutus taitaa mennä ihan kokeiluperiaatteella...

Aika usein näihin kyykkyihin laitellaan pikkasen lyhyemmät, jos haetaan maksimitehoa yläkierroksilla. Esim Yoshi myy niitä GSX-R malleihin eri mitoilla, sen mukaan mitä haluaa:
http://yoshimura-shop.netmove.co.jp/ap....&d=3310

Sitten K5-K7 malleihin olis mielenkiintoinen suppilo:
http://yoshimura-shop.netmove.co.jp/ap....e&d=146

 

[Hapa]

No noin karkeasti ottaen ois haluttavaa että se imuputken pituus passaillaan siten että imuputki - pytty yhdistelmän Helmholz taajuus on semmoinen että kohdekierrosluvun imuventtiilin aukioloaikana tapahtuu 3/4 värähdystä.

Silloin imuventtiilillä on paras paikallinen ilmanpaine sen sulkeutuessa ja parhaan toivon mukaan imuilmaa on mennyt vielä sisään nousevaa mäntää vastaan. (Missään mopossa ei varmaan ole niin lutsuja nokkia että imusulkeutuisi ennen alakuolokohtaa.)

Asiaa voi hahmottaa siten että ajattelee imupuolen resonanssit sinikäyränä.

Kun imuvena aukeaa lähtee siitä harvennusaalto kohti ilmanputsarikoteloa. Kun aalto tapaa putken suun se vaihtaa merkkiä (- => + siis siitä tulee tihennysaalto ~paineaalto) ja suuntaa yhden piin (siis puoli kieppaa.) Eli putsarikotelolta lähtee paineaalto kohti sylinteriä.

Harvennusaalto on sen painetta kuvaavan sinikäyrän ensimmäinen puoliaalto, x-akselin alapuolinen osa ja tihennysaalto on se toinen puoliaalto, X-akselin yläpuolinen osa. Haluttava asia olisi että imuputken pituus on passattu niin että imuvenan sulkeutuessa ollaa jälkimmäisen puoliaallon puolessa välissä ts. 3/4 kohdalla koko sinikäyrästä.

Huono juttu on toki se että moottorin pyöriessä eri vauhtia on se imuvenan aukioloaikakin erisuuri => olisi haluttavaa että imuputken pituus muuttuisi.

No muutamassa harvassa uudemmassa mopossa muuttuukin, joskin binäärisesti.

Muutoin on tyytyminen siihen että putken pituus valitaan jotain kiinteää kierroslukua silmälläpitäen, oli se sitten max. vääntö, max. teho tai jotain siltä väliltä.

Edit: Siitä torven muodosta. Joku paremmin virtaustekniikkansa muistava voi tarkentaa mutta elän uskossa että jonkinsortin exponentiaalitorvi on ideaali fluidin paineen muuttamiseksi liikkeeksi.

Voiko asiaa tuon paremmin enää kirjoittamalla ilmaista.  

Tuli jo parikin insinöörivitsiä mieleen tekstiä lukiessa!

 

[jaket]

Kun imuvena aukeaa lähtee siitä harvennusaalto kohti ilmanputsarikoteloa. Kun aalto tapaa putken suun se vaihtaa merkkiä (- => + siis siitä tulee tihennysaalto ~paineaalto) ja suuntaa yhden piin (siis puoli kieppaa.) Eli putsarikotelolta lähtee paineaalto kohti sylinteriä.

tärkeää on myös sen imutorven muotoilu, eli suu ei ole hyvä olla teräväreunainen, koska se aiheuttaa turbulenssia yms. eli vähän kuin bassorefleksiputkessa, se pää pitää olla säteinen reunoiltaan. Esim TLS suzukissa ei ole juuri ollenkaan pyöristystä imuboxin puolella, kun taas TLR suzukissa on lyhyet peltiset tötteröt jotka pehmentävät putken alut. olipa aikoinaan tuolla TLzone sivuilla joku pultannut TLS malliin ne TLR:n suppilot ja mitannut dynossa, ero oli pieni,mutta sen verran, että viiva oli toisen päällä dynossa. ehkä heppa?

joissain pyörissä ne orggikset on niin pitkät, että ovat melko lähellä ilmaboxin kantta. se voi ahdistaa, lyhyemmillä päät on vapaampina.

 

[Teuwo]

http://www.moottoripyora.org/iB_html/non-cgi/emoticons/biggrin.gif[/img]

Kerro ihmeessä!
Mie ko en oo ingenieur ni ei ne miuta haittaa.

Jos ovat hauskoja niin ei varmaan haittais vaikka oisinkin.

Se eksponentiaalitorvi on siis tosiaan läppärungon päästä lähes suora putki, helkutin ison pyöristyssäteen takia ja putsarikotelon päästä taas pyöristyy mukavasti säteen pienentyessä.

Sen putsarikotelon kannen ja imuputkien pään liian vähäisen raon tulin huomanneeksi kun virittelin johonkin kotiloon vuonna nolla Weber DMTLään jonkin sinällään riittävän K&N suodatinelementin omatekoisten päätylevyjen väliin.
Muuten hyvä mutta kaasarin kanteen valetut imukaulat nousi turha liki suodattimen kantta ja sen kyllä huomasi dynollakin.

Homma hoitui korkeammalla suodatinelementillä ja pitemmillä vaarnaruuveilla. Samalla iteroin ja testasin jotta jos pitää huolen että putkien ja kannen väliin jäävän virtausikkunan pinta on kurkkujen virtauspinta + vähän varmuuslukua niin hyvin pelaa.

Eikä edes harmittanut kun opinkin jotain ja siirsin vielä pienemmän K&N mikroautoon että se ei imenyt kaikkea basaa pelkällä imuäänenvaimenninkipolla, joten ei mennyt sekään haaskiin.

Dual stack imutorvia teki joku brittifirma tarvikkeena useampaankin japsiin. Mielenkiintoista on sinällään että se Yamahan muuttuva imutorvihan on toisessa asennossaa tavallaan juuri tuommoinen. (Siis kun servo nostaa sen jatkopalan irti läppärungosta tulevasta torvesta.)

 

[Attitude]

Voishan lyhyempiä torvia kokeilla - tosin ei taida persedynon tarkkuus riittää näihin mittauksiin

 

[Proffa]

No noin karkeasti ottaen ois haluttavaa että se imuputken pituus passaillaan siten että imuputki - pytty yhdistelmän Helmholz taajuus on semmoinen että kohdekierrosluvun imuventtiilin aukioloaikana tapahtuu 3/4 värähdystä.

Silloin imuventtiilillä on paras paikallinen ilmanpaine sen sulkeutuessa ja parhaan toivon mukaan imuilmaa on mennyt vielä sisään nousevaa mäntää vastaan. (Missään mopossa ei varmaan ole niin lutsuja nokkia että imusulkeutuisi ennen alakuolokohtaa.)

Asiaa voi hahmottaa siten että ajattelee imupuolen resonanssit sinikäyränä.

Kun imuvena aukeaa lähtee siitä harvennusaalto kohti ilmanputsarikoteloa. Kun aalto tapaa putken suun se vaihtaa merkkiä (- => + siis siitä tulee tihennysaalto ~paineaalto) ja suuntaa yhden piin (siis puoli kieppaa.) Eli putsarikotelolta lähtee paineaalto kohti sylinteriä.

Harvennusaalto on sen painetta kuvaavan sinikäyrän ensimmäinen puoliaalto, x-akselin alapuolinen osa ja tihennysaalto on se toinen puoliaalto, X-akselin yläpuolinen osa. Haluttava asia olisi että imuputken pituus on passattu niin että imuvenan sulkeutuessa ollaa jälkimmäisen puoliaallon puolessa välissä ts. 3/4 kohdalla koko sinikäyrästä.

Huono juttu on toki se että moottorin pyöriessä eri vauhtia on se imuvenan aukioloaikakin erisuuri => olisi haluttavaa että imuputken pituus muuttuisi.

No muutamassa harvassa uudemmassa mopossa muuttuukin, joskin binäärisesti.

Muutoin on tyytyminen siihen että putken pituus valitaan jotain kiinteää kierroslukua silmälläpitäen, oli se sitten max. vääntö, max. teho tai jotain siltä väliltä.

Edit: Siitä torven muodosta. Joku paremmin virtaustekniikkansa muistava voi tarkentaa mutta elän uskossa että jonkinsortin exponentiaalitorvi on ideaali fluidin paineen muuttamiseksi liikkeeksi.

Ei ole ihme ettei oma mopo mihinkään kulje kun mullahan on selkeästi 534 m kilohertsejä liikaa asbestiaallonharjalla ja tietäähän sen, että silloin akupunktio ottaa säteilystä kolme tetrasykäystä, jolloin diagonaalirummutus murskaa optimikierukan alueella 6´ negronia.

Tuloksena 500hp mutta kun siitä saa käyttöön vaan 3 ni ei hyvin mene!!

Ei vaan hienonkuulonen kirjoitus ja varmaan tottakin. Ite tajus sanan "ja"

 

[hra1150]

No noin karkeasti ottaen ois haluttavaa että se imuputken pituus passaillaan siten että imuputki - pytty yhdistelmän Helmholz taajuus on semmoinen että kohdekierrosluvun imuventtiilin aukioloaikana tapahtuu 3/4 värähdystä.

Silloin imuventtiilillä on paras paikallinen ilmanpaine sen sulkeutuessa ja parhaan toivon mukaan imuilmaa on mennyt vielä sisään nousevaa mäntää vastaan. (Missään mopossa ei varmaan ole niin lutsuja nokkia että imusulkeutuisi ennen alakuolokohtaa.)

Asiaa voi hahmottaa siten että ajattelee imupuolen resonanssit sinikäyränä.

Kun imuvena aukeaa lähtee siitä harvennusaalto kohti ilmanputsarikoteloa. Kun aalto tapaa putken suun se vaihtaa merkkiä (- => + siis siitä tulee tihennysaalto ~paineaalto) ja suuntaa yhden piin (siis puoli kieppaa.) Eli putsarikotelolta lähtee paineaalto kohti sylinteriä.

Harvennusaalto on sen painetta kuvaavan sinikäyrän ensimmäinen puoliaalto, x-akselin alapuolinen osa ja tihennysaalto on se toinen puoliaalto, X-akselin yläpuolinen osa. Haluttava asia olisi että imuputken pituus on passattu niin että imuvenan sulkeutuessa ollaa jälkimmäisen puoliaallon puolessa välissä ts. 3/4 kohdalla koko sinikäyrästä.

Huono juttu on toki se että moottorin pyöriessä eri vauhtia on se imuvenan aukioloaikakin erisuuri => olisi haluttavaa että imuputken pituus muuttuisi.

No muutamassa harvassa uudemmassa mopossa muuttuukin, joskin binäärisesti.

Muutoin on tyytyminen siihen että putken pituus valitaan jotain kiinteää kierroslukua silmälläpitäen, oli se sitten max. vääntö, max. teho tai jotain siltä väliltä.

Edit: Siitä torven muodosta. Joku paremmin virtaustekniikkansa muistava voi tarkentaa mutta elän uskossa että jonkinsortin exponentiaalitorvi on ideaali fluidin paineen muuttamiseksi liikkeeksi.

Voiko asiaa tuon paremmin enää kirjoittamalla ilmaista.

Tuli jo parikin insinöörivitsiä mieleen tekstiä lukiessa!

Juu, on sen verran rivoa teekstiä, että ei sitä punastumatta lue. Ja sitten vielä väitetään, että koolla ei ole merkitystä. Pitänee vaan yrittää ajatella imupuolen resonanssit sinikäyränä...

 

[jniska]

No noin karkeasti ottaen ois haluttavaa että se imuputken pituus passaillaan siten että imuputki - pytty yhdistelmän Helmholz taajuus on semmoinen että kohdekierrosluvun imuventtiilin aukioloaikana tapahtuu 3/4 värähdystä.

Silloin imuventtiilillä on paras paikallinen ilmanpaine sen sulkeutuessa ja parhaan toivon mukaan imuilmaa on mennyt vielä sisään nousevaa mäntää vastaan. (Missään mopossa ei varmaan ole niin lutsuja nokkia että imusulkeutuisi ennen alakuolokohtaa.)

Asiaa voi hahmottaa siten että ajattelee imupuolen resonanssit sinikäyränä.

Kun imuvena aukeaa lähtee siitä harvennusaalto kohti ilmanputsarikoteloa. Kun aalto tapaa putken suun se vaihtaa merkkiä (- => + siis siitä tulee tihennysaalto ~paineaalto) ja suuntaa yhden piin (siis puoli kieppaa.) Eli putsarikotelolta lähtee paineaalto kohti sylinteriä.

Harvennusaalto on sen painetta kuvaavan sinikäyrän ensimmäinen puoliaalto, x-akselin alapuolinen osa ja tihennysaalto on se toinen puoliaalto, X-akselin yläpuolinen osa. Haluttava asia olisi että imuputken pituus on passattu niin että imuvenan sulkeutuessa ollaa jälkimmäisen puoliaallon puolessa välissä ts. 3/4 kohdalla koko sinikäyrästä.

Huono juttu on toki se että moottorin pyöriessä eri vauhtia on se imuvenan aukioloaikakin erisuuri => olisi haluttavaa että imuputken pituus muuttuisi.

No muutamassa harvassa uudemmassa mopossa muuttuukin, joskin binäärisesti.

Muutoin on tyytyminen siihen että putken pituus valitaan jotain kiinteää kierroslukua silmälläpitäen, oli se sitten max. vääntö, max. teho tai jotain siltä väliltä.

Edit: Siitä torven muodosta. Joku paremmin virtaustekniikkansa muistava voi tarkentaa mutta elän uskossa että jonkinsortin exponentiaalitorvi on ideaali fluidin paineen muuttamiseksi liikkeeksi.

Dodi, nyt on teoria osuus tiedossa mutta käytännön toteutus taitaa mennä ihan kokeiluperiaatteella...

Aika usein näihin kyykkyihin laitellaan pikkasen lyhyemmät, jos haetaan maksimitehoa yläkierroksilla. Esim Yoshi myy niitä GSX-R malleihin eri mitoilla, sen mukaan mitä haluaa:
http://yoshimura-shop.netmove.co.jp/ap....&d=3310

Sitten K5-K7 malleihin olis mielenkiintoinen suppilo:
http://yoshimura-shop.netmove.co.jp/ap....e&d=146

Tylyttäjän kandeis perustaa joku virifirma tms.
Asiantuntemusta löytyy joka lähtöön. Ja aina.

 

[Tylyttäjä]

No noin karkeasti ottaen ois haluttavaa että se imuputken pituus passaillaan siten että imuputki - pytty yhdistelmän Helmholz taajuus on semmoinen että kohdekierrosluvun imuventtiilin aukioloaikana tapahtuu 3/4 värähdystä.

Silloin imuventtiilillä on paras paikallinen ilmanpaine sen sulkeutuessa ja parhaan toivon mukaan imuilmaa on mennyt vielä sisään nousevaa mäntää vastaan. (Missään mopossa ei varmaan ole niin lutsuja nokkia että imusulkeutuisi ennen alakuolokohtaa.)

Asiaa voi hahmottaa siten että ajattelee imupuolen resonanssit sinikäyränä.

Kun imuvena aukeaa lähtee siitä harvennusaalto kohti ilmanputsarikoteloa. Kun aalto tapaa putken suun se vaihtaa merkkiä (- => + siis siitä tulee tihennysaalto ~paineaalto) ja suuntaa yhden piin (siis puoli kieppaa.) Eli putsarikotelolta lähtee paineaalto kohti sylinteriä.

Harvennusaalto on sen painetta kuvaavan sinikäyrän ensimmäinen puoliaalto, x-akselin alapuolinen osa ja tihennysaalto on se toinen puoliaalto, X-akselin yläpuolinen osa. Haluttava asia olisi että imuputken pituus on passattu niin että imuvenan sulkeutuessa ollaa jälkimmäisen puoliaallon puolessa välissä ts. 3/4 kohdalla koko sinikäyrästä.

Huono juttu on toki se että moottorin pyöriessä eri vauhtia on se imuvenan aukioloaikakin erisuuri => olisi haluttavaa että imuputken pituus muuttuisi.

No muutamassa harvassa uudemmassa mopossa muuttuukin, joskin binäärisesti.

Muutoin on tyytyminen siihen että putken pituus valitaan jotain kiinteää kierroslukua silmälläpitäen, oli se sitten max. vääntö, max. teho tai jotain siltä väliltä.

Edit: Siitä torven muodosta. Joku paremmin virtaustekniikkansa muistava voi tarkentaa mutta elän uskossa että jonkinsortin exponentiaalitorvi on ideaali fluidin paineen muuttamiseksi liikkeeksi.

Dodi, nyt on teoria osuus tiedossa mutta käytännön toteutus taitaa mennä ihan kokeiluperiaatteella...

Aika usein näihin kyykkyihin laitellaan pikkasen lyhyemmät, jos haetaan maksimitehoa yläkierroksilla. Esim Yoshi myy niitä GSX-R malleihin eri mitoilla, sen mukaan mitä haluaa:
http://yoshimura-shop.netmove.co.jp/ap....&d=3310

Sitten K5-K7 malleihin olis mielenkiintoinen suppilo:
http://yoshimura-shop.netmove.co.jp/ap....e&d=146

Tylyttäjän kandeis perustaa joku virifirma tms.
Asiantuntemusta löytyy joka lähtöön. Ja aina.

Mistäs tiedät onko  

 Eikö se ole ihan hyvä ottaa selvää asioista ja jakaa tietoa. Joitain se nähtävästi sylettää jai joitain taas ei.  

Mikähän tuossakin tekstissä vitutti? Kerroin, että suppilon pituus kandee valita sen mukaan, mitä haluaa. Ja että esim Yoshilla on niitä eri mittaisia myytävänä.. Hui kauhiaa kun oli pätemistä!

Kannattais ottaa selvää asioista, että ehkä joskus sais vehkeet kulkemaan niin, että niillä joku saattais jopa pärjätäkin

 

[Hapa]

No noin karkeasti ottaen ois haluttavaa että se imuputken pituus passaillaan siten että imuputki - pytty yhdistelmän Helmholz taajuus on semmoinen että kohdekierrosluvun imuventtiilin aukioloaikana tapahtuu 3/4 värähdystä.

Silloin imuventtiilillä on paras paikallinen ilmanpaine sen sulkeutuessa ja parhaan toivon mukaan imuilmaa on mennyt vielä sisään nousevaa mäntää vastaan. (Missään mopossa ei varmaan ole niin lutsuja nokkia että imusulkeutuisi ennen alakuolokohtaa.)

Asiaa voi hahmottaa siten että ajattelee imupuolen resonanssit sinikäyränä.

Kun imuvena aukeaa lähtee siitä harvennusaalto kohti ilmanputsarikoteloa. Kun aalto tapaa putken suun se vaihtaa merkkiä (- => + siis siitä tulee tihennysaalto ~paineaalto) ja suuntaa yhden piin (siis puoli kieppaa.) Eli putsarikotelolta lähtee paineaalto kohti sylinteriä.

Harvennusaalto on sen painetta kuvaavan sinikäyrän ensimmäinen puoliaalto, x-akselin alapuolinen osa ja tihennysaalto on se toinen puoliaalto, X-akselin yläpuolinen osa. Haluttava asia olisi että imuputken pituus on passattu niin että imuvenan sulkeutuessa ollaa jälkimmäisen puoliaallon puolessa välissä ts. 3/4 kohdalla koko sinikäyrästä.

Huono juttu on toki se että moottorin pyöriessä eri vauhtia on se imuvenan aukioloaikakin erisuuri => olisi haluttavaa että imuputken pituus muuttuisi.

No muutamassa harvassa uudemmassa mopossa muuttuukin, joskin binäärisesti.

Muutoin on tyytyminen siihen että putken pituus valitaan jotain kiinteää kierroslukua silmälläpitäen, oli se sitten max. vääntö, max. teho tai jotain siltä väliltä.

Edit: Siitä torven muodosta. Joku paremmin virtaustekniikkansa muistava voi tarkentaa mutta elän uskossa että jonkinsortin exponentiaalitorvi on ideaali fluidin paineen muuttamiseksi liikkeeksi.

Dodi, nyt on teoria osuus tiedossa mutta käytännön toteutus taitaa mennä ihan kokeiluperiaatteella...

Aika usein näihin kyykkyihin laitellaan pikkasen lyhyemmät, jos haetaan maksimitehoa yläkierroksilla. Esim Yoshi myy niitä GSX-R malleihin eri mitoilla, sen mukaan mitä haluaa:
http://yoshimura-shop.netmove.co.jp/ap....&d=3310

Sitten K5-K7 malleihin olis mielenkiintoinen suppilo:
http://yoshimura-shop.netmove.co.jp/ap....e&d=146

Tylyttäjän kandeis perustaa joku virifirma tms.
Asiantuntemusta löytyy joka lähtöön. Ja aina.

Mistäs tiedät onko  

 Eikö se ole ihan hyvä ottaa selvää asioista ja jakaa tietoa. Joitain se nähtävästi sylettää jai joitain taas ei.  

Mikähän tuossakin tekstissä vitutti? Kerroin, että suppilon pituus kandee valita sen mukaan, mitä haluaa. Ja että esim Yoshilla on niitä eri mittaisia myytävänä.. Hui kauhiaa kun oli pätemistä!

Kannattais ottaa selvää asioista, että ehkä joskus sais vehkeet kulkemaan niin, että niillä joku saattais jopa pärjätäkin  

Ollaankos sitä noustu väärällä jalalla ylös?

Saattaapi olla, että oli ihan oikea kehu...

Täältä ainakin tulee pisteitä. Monien foorumilaisten ongelmiin on löytynyt ratkaisu, kiitos sinun.

 

[jniska]

Ollaankos sitä noustu väärällä jalalla ylös?

Tod näköisestä tänään juu

 

[Tylyttäjä]

Anteeks jos/kun ymmärsin vittuiluna, jos se ei sitä todella ollut. Jniska ainakin tietää oikeasti asioista, sen mitä olen kyseisen nimimerkin tekstiä lukenut..

Aikaisemmin ollut pientä vääntöä ko. nimimerkin kanssa, joten heti ajattelin, että kuittailuahan sen on, ja toki kuittailen takaisin...

 

[Teuwo]

No noin karkeasti ottaen ois haluttavaa että se imuputken pituus passaillaan siten että imuputki - pytty yhdistelmän Helmholz taajuus on semmoinen että kohdekierrosluvun imuventtiilin aukioloaikana tapahtuu 3/4 värähdystä.

Edit: Siitä torven muodosta. Joku paremmin virtaustekniikkansa muistava voi tarkentaa mutta elän uskossa että jonkinsortin exponentiaalitorvi on ideaali fluidin paineen muuttamiseksi liikkeeksi.

Löytyyks netistä jotain oppimateriaalia? Vai pitääkö ettii ihan painettua sanaa? Jotain opuksia suositella?

Netistä en tiedä.

Kyoto Universityn prof. Fujio Nagaon julkaisut ja mun henk.koht. esikuvan QUBin prof. Gordon P. Blairin aapiset on hyviä. SAE on ainankin julkaissut Blairia.

Queens University of Belfastin tyypit on vääntämässä uutta teosta epästabiilin kaasudynamiikan soveltamisesta viritysteoriaan klassisen akustiikan rinnalla ja kai osin sijallakin.

Sitten on tietysti ikiaikainen klassikko jonka jokaisen joka luulee moottoreista keksineensä jotain uutta tulisi lukea eli:
Sir Harry Ricardon "The High-Speed Internal Combustion Engine".