Ilman lämpötila

[gikseri]

Ilman happipitoisuus kasvaa kosteuden myötä joten kosteampi ilma periaatteessa palaa paremmin. Tietty jokin rajapinta on toki olemassa koska puhdas vesi palaa niin kovin heikosti. Todella kylmillä ja kosteilla keleillä mopot alkavat käymään liian laihalla. Eikös tätä keväällä ihmetelty?

just joo...hahahah,  tuon kun todistat niin kemian Nobel-palkinto odottaa sinua. Toivotan onnea urallasi

Eli ilman kosteusko ei vaikuta happipitoisuuteen?

Edit: Kemia ei todellakaan ole meikällä hallussa. Nobel vois kyllä silti olla ihan kiva

 

[Bluesman]

Moottorista saatavaan tehoon vaikuttaa vain kolme tekijää, happipitoisuus, palava aine, sekä lämpotila. Happipitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä on ainakin kaksi, sen tiheys ja ilman sisältämä kosteus. Vedessä on toisena osatekijänä happi. Vesi hajoaa korkeassa paineessa sähkön vaikutuksesta (kipinä). Tiheyteen vaikuttaa jo useampikin tekijä, mm. lämpötila ja korkeus merenpinnasta,  missä se mitataan. Sillä fysikaalinen fakta on, mitä kylmempi ilma sitä suurempi ilman tiheys ja sitä kautta suurempi happipitoisuus.

Toisaalta, mitä kylmempi ilma, sitä huonompi pito saavutetaan renkaaseen, sillä kylmempi kumiseos pitää huonommin.

Juuri tähän lisähapen tuomaan tehon nousuun perustuu esim. ahtimet, ja ilokaasu. Ja kumpainenkin tarvitsee sen palavan aineen lisäyksen mukanaan, yksinään happi ei tuo tehoa lisää. Elli sitten kone käy liian rikkaalla.

Kohta joku kysyy et miten lämpötila voi vaikuttaa tuohon? Palaminen on hapettumista ja hapettumien tarvitsee lämpöä pysyäkseen käynnissä.

 

[Zam64]

Ilman happipitoisuus kasvaa kosteuden myötä joten kosteampi ilma periaatteessa palaa paremmin. Tietty jokin rajapinta on toki olemassa koska puhdas vesi palaa niin kovin heikosti. Todella kylmillä ja kosteilla keleillä mopot alkavat käymään liian laihalla. Eikös tätä keväällä ihmetelty?

just joo...hahahah,  tuon kun todistat niin kemian Nobel-palkinto odottaa sinua. Toivotan onnea urallasi

Eli ilman kosteusko ei vaikuta happipitoisuuteen?

Edit: Kemia ei todellakaan ole meikällä hallussa. Nobel vois kyllä silti olla ihan kiva  

Ilman kosteus ei todellakaan vaikuta happipitoisuuteen.

Vesi saattaa hajota korkeassa lämpötilassa H2O ---> H2 + O . Hajottamiseen tarvitaan energiaa , en muista mikä j/kmol on.

Palotilanteessa korkeissa lämpötiloissa vesimolekyylejä saattaa hajota hetkellisesti vedyksi ja hapeksi mutta koska vety on reaktiivinen aine niin niin se myös yhtyy nopeasti hapen kanssa ja palaa vedeksi, noin karkeasti ottaen. Vesimolekyylin hajottamiseen kuluu sama määrä energiaa kuin mitä se tuottaa palaessaan.

 

[MadCow]

Vedessä on toisena osatekijänä happi. Vesi hajoaa korkeassa paineessa sähkön vaikutuksesta (kipinä).

Käsittääkseni vedestä voidaan sähkön avulla erottaa vetyä ja happea, mutta tämä tapahtuma on aika hidas. Eli en usko että sieltä vedestä nyt paljoakaan happea saa siinä millisekunttina jolloin tulppa antaa kipinän.

Edit: myöhästyin...

 

[Zam64]

Vedessä on toisena osatekijänä happi. Vesi hajoaa korkeassa paineessa sähkön vaikutuksesta (kipinä).

Käsittääkseni vedestä voidaan sähkön avulla erottaa vetyä ja happea, mutta tämä tapahtuma on aika hidas. Eli en usko että sieltä vedestä nyt paljoakaan happea saa siinä millisekunttina jolloin tulppa antaa kipinän.

Edit: myöhästyin...

veden erottaminen vedyksi ja hapeksi kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin vedyn palaminen hapen kanssa vedeksi...että silleen...

 

[whosia]

Jep, vesi on palanutta vetyä, ei se enää uudestaan pala. Vety ja happi voidaan tosin erottaa toisistaan mutta se vaatii enemmän energiaa kun mitä palamisesta saadaan. Vesi suihkutuksen teho perustuu parempaan jäähdytykseen ja palonopeuden optimointiin, sekä mahdollisesti vähäisessä määrin happipitoisuuden kasvuun kun imuilman lämpö optimoidaan (lasketaan). Löysin pari hyvää linkkiä.

http://www.rallycars.com/Cars/WaterInjection.html

http://www.noswizard.com/water.php

 

[gikseri]

Vedessä on toisena osatekijänä happi. Vesi hajoaa korkeassa paineessa sähkön vaikutuksesta (kipinä).

Käsittääkseni vedestä voidaan sähkön avulla erottaa vetyä ja happea, mutta tämä tapahtuma on aika hidas. Eli en usko että sieltä vedestä nyt paljoakaan happea saa siinä millisekunttina jolloin tulppa antaa kipinän.

Edit: myöhästyin...

veden erottaminen vedyksi ja hapeksi kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin vedyn palaminen hapen kanssa vedeksi...että silleen...

Asia pihvi. Täällähän oppii enemmän puolessa tunnissa kuinkoulun penkillä puolessa vuodessa

 

[Zam64]

Vedessä on toisena osatekijänä happi. Vesi hajoaa korkeassa paineessa sähkön vaikutuksesta (kipinä).

Käsittääkseni vedestä voidaan sähkön avulla erottaa vetyä ja happea, mutta tämä tapahtuma on aika hidas. Eli en usko että sieltä vedestä nyt paljoakaan happea saa siinä millisekunttina jolloin tulppa antaa kipinän.

Edit: myöhästyin...

No nyt menee off-topikkiin...

juu vetyä ja happea voi erottaa vedestä sähköisesti...

joskus vaahtosammuttimen kokoisena erotin vedestä vetyä ja happea... Ämpäriin suolaa ja autoradan muuntajasta johdot anodiin ja katodiin veteen, töpseli seinään ja kupliva kaasu talteen...toisesta tulee vetyä ja toisesta happea...

melkein ammuin putkilon otsaani kun sytytin vetyputkilon alla sytkärin... aluksi ihmettelin kun ei syttynyt..sitten hieman käänsin putkiloa sivuun ja jovain syttyi..kuului kimakka vihellys jota seurasi kopsahdus/räsähdys:muoviputkessa ollut vety syttyi=räjähti ja sinkautti muoviputken sormistani kattoon. Onneksi ei käynyt pahemmin!

katon mäntypaneliin jäi jälki onnistuneesta kokeesta!

 

[Guest]

mulla toi keula nousee yllättävän helposti jos lähettyvillä on naispuolisia henkilöitä.....

 

[F4i-Rider]

Jep.. tästä(kin) asiasta ehdin huolestua tällä viikolla. Uusi pyörä ja yht'äkkiä tuntui siltä että kaikki tehot hävinneet. Kahvan nurin kääntäminen ykkösellä aiheuttaa vain tasaisen nopeuden kasvamisen eikä sitä mahtavaa, veret seisauttavaa, pulssin 80:stä 180:een nostavaa, tukan irroittavaa kiihtyvyyttä josta nautiskelin vielä muutama päivä sitten.

Ilman suhteelinen kosteus oli todennäköisesti 100% paksusta hernerokkasumusta päätellen.

Tältäkin sivulta löytyi selitystä aiheesta.

Pienelle (600cc) koneelle ilmankosteuden aiheuttama tehonlasku on dramaattisempi kuin suuremmalle.

Nyrkkisääntönä lämpötilan kanssa voidaan kuulemma pitää sitä että 5'C:n lämpötilan lasku tuo 1%:n lisää tehoa (kts. linkki).

Onneksi Foreca lupaa että maanantaina aurinko taas näyttäytyy pääkaupunkiseudulla. =)

 

[Janne10r]

Niin ja tuo lämpötilan vaikutus tehoon johtuu siis moottorin imuilman lämpötilasta(tai sen muutoksesta).
Imuilman lämpötilahan vaikuttaa suoraan täytösasteeseen, ja sen vaikutus on kutakuinkin sellainen kun zam aikaisemmin mainitsi.

Vapaastihengittävissä moottoreissa tuo vaikutus ei ole niinkään helposti huomattavissa, mutta kokeilkaapa ahdettua konetta välijäähdyttimen kanssa ja ilman, jolloin lämpötilaero saattaa olla 100 astetta, on muuten tehoero melkoinen.

Ps. usemmissa ns. keskivertomoottoreissa (100-500hv) käy myös lämpötilakertoimena 1hv/10astetta C.

Niin ja tiedän ettei hv ole std. yksikkö tuolle teholle, vaan kilowatti , mutta tämä vaan sitä varten etteivät kakki näsäviisaat rupea viisastelemaan...

 

[Janne10r]

Niin ja siis tuo ilman lämpötilan vaikutus tehoonhan olisi ihan helposti lasketavissa, että kuinka ilman tiheys(ja happipitoisuus) muuttuu lämpötilan funktiona...

Siis edellyttäen että pa-seos(lambda-arvo) pysyy vakiona...

Mutta ei nyt jaksa noita tässä tilassa (kahden promillen jurrissa) ruveta sen tarkemmin laskemaan

 

[-M-]

2-tahti piikillä tämän asian huomasi selvästi, helteellä ei kulkenut mihinkään.

 

[Mikko76]

Miten kolmosella voi keulia??

 

[Carlos13r]

Miten kolmosella voi keulia??

Vääntämällä kaasun pohjaan

Tosin joissain yksilöissä sitä ei tarvitse ihan pohjaankaan vääntää.

 

[KalleEemeli]

No onhanse kylmä ilma tiiviimpää eli parempi konelle kun lämpönen.Jos ilmalla ei ois merkitystä ni miks sitten turbossa on cooleri,kysyn mä.

 

[PAPPA-63]

Pojan honda manki keulii aamu hämärässä paremmin kuin ilta auringossa