Rengas - pyörä - ajosuorite (matka-katu-rata).....
Kohtalainen bermudankolmio jos koittaa kasata
vaan kirsikat kermavaahdon päältä.
Renkaissa on yllättävän suuria eroja, vaikka
suurin osa onkin "ihan hyviä".
Monta hyvää vinkkiä onkin tuolla aiemmin tullut esiin,
mutta vois vielä kerrata muutaman asian.
1.Pääasiallinen ajosuorite......
Toki mopo asettaa jotkin raamit ja sitä myöten
esim. rata-ajon määrä ja sille laskettavat renkaan
toivottavat ominaisuudet määrittyvät jo tuolta
pohjalta oikeaan suhteeseen riippumatta "unelmista".
Ts. raskalla ja kankealla laitteella tuskin paljoa tulee
ratakertoja/kilsoja, joten radalle "tehtyjä" renkaita ja
ominaisuuksia ei välttämättä paljoa tarvitse hoohoilla.
Ne ratareissutkin "tuottavat" paljon enemmän, kun ne
tehdään sellaisella paketilla jolla min.98% ajosuoritteestakin
tapahtuu.... oikeasti, ei mielikuvissa.
2. Mopon paino.....
Se parisataa kiloa + kuski kai alkaa olla raja, jonka
jälkeen "vahvistettu" rengas toimii kokonaisuutena
tarkastellen paremmin.
"Normikumi" tahtoo väkisin käydä hentoiseksi kun
aletaan hakea jonkinlaista optimia kestävyyden-
paineiden/lämpöjen ja pidon/käytöksen suhteen.
Yhtä kaikki.... rauhallisessa ajelussa tai suurilla kuormilla
liikuttaessa saa etuja kovilla paineilla, mutta siinä vaiheessa
kun "innostutaan", onkin syytä katsoa paineet ja säädöt uusiksi niiden
ilonpyrskähdysten ajaksi

.
3. Alustan säädöt / renkaat
Näiden kautta muodostuu se kokonaisuus käytökselle ja tietysti
kulloisellakin ajotavalla/olosuhteilla.
Turhan helposti ja liian usein "sivuutetaan" tärkeitä osatekijöitä,
joiden järkevällä huomioimisella ja tarkoituksellisessa
"kompensoinnilla" saadaan ihmeitä aikaan......
jos ei olla radalla hakemassa uutta rataennätystä.
Ylipäänsä..... ratatouhu sotketaan eri tavoin ja eri yhteyksissä
aivan liian suurella painoituksella "arkitodellisuuteen" ja sen haasteisiin.
(ei millään pahalla eikä aliarvostuksella)
Ihan hyvä käytännön esimerkki..... Radalle "rakennettu" ja säädetty kotilo
on "optimi ja helvetin hyvä"...... radalla.
Normiliikenteessä ja hieman reippaammassakin menossa moinen laite
on tosiasiat tunnustaen aika hanurista yleisillä laduilla.
4.Mopo-rengas.... "hyvä rengas" kin tuottaa usein merkittävästi erilaisen
tuntuman eri mopoissa.... jollain tapaa.
Helpoimpia esimerkkejä on esim. juuri tuo PR 3:n kahtia jakautunut kuvailu.
Jonkun heppoisemman ja notkeamman laitteen se tekee jonkun mielestä
"rauhattomaksi"..... kun taas monen mielestä se tuo kankeampaan
ja raskasliikkeisempään laitteeseen sopivasti "pientä eloa ja herkkyyttä".
Yksi käytännön esimerkki vaikka 1400 GSX. (ei mikään balleriina

)
Kun kilometrejä, erilaista ajoa ja säätöä on tarpeeksi PR 2:lla takana ja
"pakka kohdillaan", voisi PR 3:n sisäänajon jälkeen todeta vaikka seuraavaa:
3:n tuntuma edelliseen verraten on sama kuin vaihtaisi talvimallin turvakengät
tennareihin..... tai ruuvaisi kotilosta helvetisti liikaa laitettua aurausta pienemmäksi.
Tuo ei taas tarkoita lainkaan sitä, että vanha kakkonen olisi mitenkään "huooono"......
siis se PR 2

.
Nykyisin on niin hyviä renkaita hieman eri painoituksin, että jos jotain todellista
ongelmaa normiliikennöinnin puitteissa etsii..... se taitaa löytyä linjalta märkäpidot ja
siitä, että ylipäänsä itse tietää mitä haluaa ja mitä ei.
Siksi kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja... ainakin jos alla olevat eivät
syystä tai toisesta tunnu "nappaavan".
...... ja kuten muussakin elämässä, ellei haeta joltain kapealta alueelta "viimeisiä",
hyvä kompromissi tuottaa pidemmässä juoksussa suurimman (ajo)nautinnon.