• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Hydroxy-boosters - Vetykennot

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja JukkaJ
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Onhan se keksitty aikaa sitten jo, mutta tiedän ketä se ei ainakaan hyödytä että bensaa kuluisi vähemmän... rahasta se on tämän pallon kehitys paljolti kiinni ollut tässä aikojen saatossa.
Samaa lausetta voisi käyttää myös vaikka sähköautoista puhuttaessa - ja tällä hetkellä ovat kovinkin tapetilla uusien akkutekniikoiden myötä
cool.gif
 
"Jampan #2 videossa on maininta, että 100km olis tullut tankillisella lisää."
ja uudemmalla setillä jossa on kaksi kennoa n.150km lisää..

Onhan noita, englanninkielistä materiaalia on todella paljon. Yleinen hyöty on juuri tuo että bensaa/dieseliä säästyy ja sitten ehkä vähemmän yksittäisiä kuskeja hetkauttava mutta varsin vaikuttava asia kuitenkin että moottorin päästöt vähenevät huomattavasti. Ja nämä on kunnolla testattuja ja dokumentoituja tietoja, lähteitä löytyy ainakin panaceauniversity.org sivuilta.
Onhan se nyt loogista että bensaa säästyy kun sen joukkoon sekoittuu erittäin paloherkän kaasun ja hapen seosta. Tutkimusta vain lisää.
 
Onhan se nyt loogista että bensaa säästyy kun sen joukkoon sekoittuu erittäin paloherkän kaasun ja hapen seosta. Tutkimusta vain lisää.
Niin mutta kun se vety tehdään (sähkö)energialla joka otetaan siitä bensasta hyötysuhteella joka on < 100%. Hapella ei ole merkitystä, sitä on ilmassa riittämiin.

Kannataisi ehkä ihan ensiksi opiskella vaikka vähän perusfysiikkaa...
 
Kyllä näitä yrittäjiä riittää. Nykyaikaisessa ehjässä bensa moottorissa kaikki bensa palaa ihan oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Pakokaasuissa ei sallita juuri lainkaa palamattomia hiilivetyjä. Ilman ja polttoaineen suhde on myöskin täyskaasu vetoja lukuunottamatta hyvin lähellä optimia.

Pienen vety ja happi määrän lisääminen prosessiin ei uusissa autoissa varmasti anna havaittavaa hyötyä. Jossain vanhassa kaasarikoneessa tuosta voisi olla ehkä jotain hyötyä.

Foossiiliset polttoaineet ovat toistaiseksi niin edullisia ettei kuluksen dramaattiseen vähentämiseen henkilöautoissa ole taloudellista tarvetta (ideologiset jutut erikseen). Työkoneet, jotka luluttavat polttoainetta sadoilla euroilla päivässä ovat eri asia.
 
"Niin mutta kun se vety tehdään (sähkö)energialla joka otetaan siitä bensasta hyötysuhteella joka on < 100%. Hapella ei ole merkitystä, sitä on ilmassa riittämiin.

Kannataisi ehkä ihan ensiksi opiskella vaikka vähän perusfysiikkaa..."



Kun tuolla vetyhappiseoksella mitä vedestä sillä bensasta tuotetulla sähkövirralla irroitetaan saadaan sitten bensa palamaan kokonaan kun se muuten palaisi vain osittain ja hitaammin, paranee koko prosessin hyötysuhde. Ei toki yli 100% eikä lähellekkään mutta paremmaksi kuin ilman kennoa.

...ja fysiikkaa on kyllä tullut opiskeltua aivan riittämiin.

---------------------------------------------------

http://www.youtube.com/watch?v=Hs4GXH5Q3Rk
tämäkin vielä... pyörän "konepellin" alusta näyttää samalta ku tietokoneen sisällä.. heh. vielä kun ymmärtäisi japania...
 
Kun tuolla vetyhappiseoksella mitä vedestä sillä bensasta tuotetulla sähkövirralla irroitetaan saadaan sitten bensa palamaan kokonaan kun se muuten palaisi vain osittain ja hitaammin, paranee koko prosessin hyötysuhde. Ei toki yli 100% eikä lähellekkään mutta paremmaksi kuin ilman kennoa.

...ja fysiikkaa on kyllä tullut opiskeltua aivan riittämiin.
No seuraavaksi kannattaa opiskella vaikka polttomoottoreiden toimintaa ja termodynamiikkaa
wink.gif


En halua olla tyly enkä vi**lla, mutta jonkun ihan oikean perustelun tuolla "kokonaan palamiselle" voisit esittää. Bensa kun palaa hyvinkin täydellisesti, palamattomia hiilivetyjä on vain ppm:ssä laskettava määrä pakokaasuissa nykyaikaisella moottorilla.

Huono hyötysuhde ei suinkaan johdu huonosta palamisesta vaan lämpöhäviöistä, konetta kun pitää jäähdyttää koko ajan ja sitä lämpöä ei saada liikuttamaan sitä härveliä. Polttoaineen kemiallinen energia kun aina ensin muunnetaan palamisella lämmöksi.
 
Tää menee kyllä metsään mutta korjatkaa:


Bensiini:

Lämpöarvo 43MJ/kg
Paino 0,75kg/L
Tarve n. 7l/100km (autossa)
Eli 7L painaa 5,25kg joka sisältää energiaa 225MJ

Vety:

Lämpöarvo 142MJ/kg

225MJ/142MJ/kg=1,6kg (tarvitaan siis vetyä 100km:lle)

Hyötysuhde polttomoottorissa suunnilleen sama vedyllä ja bensalla.

Vety painaa nesteenä 90g/L, eli 1,6kg = 18L (1,6/0,09kg)
Kaasuna vety painaa 0,09g/L, eli 1,6kg= 18000L=18m3

Eli tarvitaan 18m3 kaasumaista vetyä että sillä pääsisi autolla 100km.
Tuottaako tuo laite tuollaisia määriä?

Jos joku osaa tän laskea niin korjatkaa, yritin hakea niitä määriä mitä tarvitaan liikuttamaan autoa sen 100km.
 
Nyt kun pieni kulutus ja pienet päästöt ovat olleet autotehtaiden prioriteettilistalla kärkipäässä vuosikaudet, niin kaikki tiedetyt ja toimivat konstit ovat käytössä ja uusia yritetään keksiä.

Mistään uudesta keksinnöstä ei ole kyse, vetyä kaasuseokseen. Joten kysyn, että miksi ihmeessä näin simppeli ratkaisu ei jo ole käytössä ja vakiovaruste autoissa?
 
"Jampan #2 videossa on maininta, että 100km olis tullut tankillisella lisää."
ja uudemmalla setillä jossa on kaksi kennoa n.150km lisää..

Onhan noita, englanninkielistä materiaalia on todella paljon. Yleinen hyöty on juuri tuo että bensaa/dieseliä säästyy ja sitten ehkä vähemmän yksittäisiä kuskeja hetkauttava mutta varsin vaikuttava asia kuitenkin että moottorin päästöt vähenevät huomattavasti. Ja nämä on kunnolla testattuja ja dokumentoituja tietoja, lähteitä löytyy ainakin panaceauniversity.org sivuilta.
Onhan se nyt loogista että bensaa säästyy kun sen joukkoon sekoittuu erittäin paloherkän kaasun ja hapen seosta. Tutkimusta vain lisää.
On tässä vähän kiirus tenttiin lukiessa, joten en ehdi itse googlettamaan noita tutkimustuloksia. Olisin toki hyvin kiitollinen, jos laitat suoran linkin johonkin tutkimukseen noista päästöistä tässä parin päivän sisään. Moottoriteollisuus on meinaan ns. kusessa päästörajojen kanssa, ja uusi mullistava keksintö tämän asian tiimoilta olisi tervetullut. Jännä juttu sinänsä, että tälläisestä tekniikasta ei ole mainittu hailaistua sanaa koulussa, vaikka polttomoottorit pääaineena ovatkin. Ehkäpä sitä pienen maan pienen koulun resurssit ei riitä kaikkeen maailmalla tapahtuvan ihmeellisyyden tutkimiseen, kun kädet ovat täynnä dieselmoottoreiden tutkimuksessa.

Vedyn energiasisältö (n. 120MJ/kg) on kyllä toisaalta hyvä, mutta toisaalta se on pirun kevyttä ainetta, joten energiasisältö litraa kohti on aika onneton. Yksi kg vetyä NTP-olosuhteissa vie tilaa n. 11m^3, tämä määrä vastaa energiasisällöltään n. 3 litraa bensaa. Oletetaan, että litrainen moottori imee osakuormalla (pumppaushyötysuhde 50%) n. 1,5 m^3 ilmaa minuutissa @6000rpm. Tuossa vähän sinnepäin lukuarvoja jokaisen oman pähkäilyn tueksi.

Osaiskos joku kertoa paljonko käytännössä vetyä saadaan tuotettua litrasta vettä?

Edit: same oli tuolla laskenutkin jo tarkemmin noita.
 
Osaiskos joku kertoa paljonko käytännössä vetyä saadaan tuotettua litrasta vettä?
No kaikki se mitä siinä on, H20 eli taitaa olla 2/18 osa tuleeko siitä nyt 111g. Mutta ei se ole oleellista, vaan se että se vaatii energiaa enemmän kuin sen vedyn polttamisesta saadaan. Ja se energia pitää jostain ottaa, ja sen koneen omasta laturista jos otetaan niin... no taas tullaan siihen ikiliikkujaan.

Kyse ei lienekään mistään vetymoottorista vaan pienen vetymäärän käyttämisestä muka palamisen tehostamiseen. Miten, enpä tiedä, tuskin kuitenkaan mitenkään. Tai mistä sen tietää, voihan noita toki tutkiakin jos mielenkiintoa löytyy.

Sodan aikana muuten ajettiin paljonkin pelkästään vedyn ja hiilimonoksidin seoksella, bensa kun oli kortilla. Sille joka tekee ekan häkäpönttömopon
bowdown.gif
 
Huono hyötysuhde ei suinkaan johdu huonosta palamisesta vaan lämpöhäviöistä, konetta kun pitää jäähdyttää koko ajan ja sitä lämpöä ei saada liikuttamaan sitä härveliä. Polttoaineen kemiallinen energia kun aina ensin muunnetaan palamisella lämmöksi.
Tuon lisäksi volymetrinen hyötysuhde, mitä vedyn sekoittaminen ilmaan huonontaa, on rajoittava tekijä.
 
Kun tuolla vetyhappiseoksella mitä vedestä sillä bensasta tuotetulla sähkövirralla irroitetaan saadaan sitten bensa palamaan kokonaan kun se muuten palaisi vain osittain ja hitaammin, paranee koko prosessin hyötysuhde. Ei toki yli 100% eikä lähellekkään mutta paremmaksi kuin ilman kennoa.
Eli tuo vety-happi -seos mitä tuolla elektrolyysillä tuotetaan vähäisiä (?) määriä, toimisi bensan syttymisen nopeuttajana eikä niinkään varsinaisena voiman tuottajana. Tätä ajatusta tietty tukee tuon kaasuseoksen erittäin herkkä syttymisalttius, mutta myös sen suurehko palamisnopeus => ideaalitapauksessa bensa sytyisi about välittömästi kauttaaltaan eikä vain siitä tulpan kipinän kohdalta edetäkseen palorintamana kohti sylinterin laitoja
lookaround_orig.gif
 
Tätä ajatusta tietty tukee tuon kaasuseoksen erittäin herkkä syttymisalttius, mutta myös sen suurehko palamisnopeus => ideaalitapauksessa bensa sytyisi about välittömästi kauttaaltaan eikä vain siitä tulpan kipinän kohdalta edetäkseen palorintamana kohti sylinterin laitoja
lookaround_orig.gif
Et varmaan ollut tosissasi? Jos olit niin, no en viiti sanoa
tounge.gif
 
Osaiskos joku kertoa paljonko käytännössä vetyä saadaan tuotettua litrasta vettä?
No kaikki se mitä siinä on, H20 eli taitaa olla 2/18 osa tuleeko siitä nyt 111g. Mutta ei se ole oleellista, vaan se että se vaatii energiaa enemmän kuin sen vedyn polttamisesta saadaan. Ja se energia pitää jostain ottaa, ja sen koneen omasta laturista jos otetaan niin... no taas tullaan siihen ikiliikkujaan.

Kyse ei lienekään mistään vetymoottorista vaan pienen vetymäärän käyttämisestä muka palamisen tehostamiseen. Miten, enpä tiedä, tuskin kuitenkaan mitenkään. Tai mistä sen tietää, voihan noita toki tutkiakin jos mielenkiintoa löytyy.

Sodan aikana muuten ajettiin paljonkin pelkästään vedyn ja hiilimonoksidin seoksella, bensa kun oli kortilla. Sille joka tekee ekan häkäpönttömopon  
bowdown.gif
Eli vetykilon tuottamiseen tarvitaan n. 10L ylimääräinen vesisäiliö ajoneuvoon, jolla korvataan 3kg bensaa. Lisäksi vety tuotetaan huonolla hyötysuhteella, ja se sekoitetaan palamisilmaan, jolloin se huonontaa volymetristä hyötysuhdetta. Nyt vain odotellaan sitä tutkimusta, joka tuota puoltaa.

Kuinkahan nopeasti tuollainen kilo vetyä pystytään tuottamaan?
 
Kun tuolla vetyhappiseoksella mitä vedestä sillä bensasta tuotetulla sähkövirralla irroitetaan saadaan sitten bensa palamaan kokonaan kun se muuten palaisi vain osittain ja hitaammin, paranee koko prosessin hyötysuhde. Ei toki yli 100% eikä lähellekkään mutta paremmaksi kuin ilman kennoa.
Eli tuo vety-happi -seos mitä tuolla elektrolyysillä tuotetaan vähäisiä (?) määriä, toimisi bensan syttymisen nopeuttajana eikä niinkään varsinaisena voiman tuottajana. Tätä ajatusta tietty tukee tuon kaasuseoksen erittäin herkkä syttymisalttius, mutta myös sen suurehko palamisnopeus => ideaalitapauksessa bensa sytyisi about välittömästi kauttaaltaan eikä vain siitä tulpan kipinän kohdalta edetäkseen palorintamana kohti sylinterin laitoja
lookaround_orig.gif
Otto-moottoripalamisessa juurikin pyritään hallittuun liekkirintaman etenemiseen, ei itsesyttymiseen. Tuota "itsesyttymistä" kutsutaan nakutusilmiöksi. Nakutus ei ole toivottava ilmiö, jos joku ei tiennyt.

Diesel-palaminen tapahtuu puolestaan polttoainesuihkun reunoilla.

Jollain moottorivalmistajalla on muistaakseni vedyllä toimiva prototyyppimoottori, jossa on se hauska ominaisuus, että kaasu sytytetään pienellä dieselruiskutuksella.
 
Sähköpostitse keskustelin tämän henkilön kanssa ja sanoi kokeilleensa tuollaista kennoa autossaan, en muista tarkalleen mutta sellainen pienin mahdollinen Peugeot kumminkin, ja sanoi että n.150km per tankillinen on lisäkilometrejä kennon ansiosta tullut.
Tämä todellakin toimii! Minä ajoin eilen vanhalla sitikallani uuden ennätyksen; pääsin yhdellä tankillisella 750 kilometriä kun aikaisemmin olin parhaimillaan (sama ajotapa säilyttäen) päässyt vain noin 600 km ja rapiat.

Miten tämä voi olla mahdollista! Kuinka uskomattomalta se kuullostaakin, niin ratkaisun taustalla oli tässäkin kemia, ja jopa ilman kalliita lisälaitteita! Päätin siis täyttää autossani vierintävastusta aiheuttavat kumiset mustat liikkumisenmahdollistajat valmistajan suosittelemaan mittayksikköön kiloa per neliösenttimetri. Käytin tähän erittäin kehittynyttä mutta silti aika halpaa laitteistoa nimeltä "kompressori" ja siihen liitettyä tarkuussorvattua suutinkappaletta sekä äärimmäisen tarkkaa manometriä.

Täyttöaineena käytin Säynätsalon-Ougadougoun poikkitieteellisen Yliopiston tieteellisissä kokeiluissa parhaaksi havaittua kaasusekoitusta, eli noin 78% typpeä, 20,94% happea, noin 0,000055 % VETYÄ (tässä tämä mullistava ihmeaine taas tuli esille) sekä tärkeimpänä komponenttina utarekkaitten ystäviemme bioekologisesti kestävän kehityksen kannalta suotuisasti tuotettua metaania 0,0001745%.

Lopuksi terve vihje; "Don't believe the Hype" - kuten Public Enemy totesi jo vuonna 1987.

/MarcusB, "hieman" epäluuloinen

(Lyhyesti; bensankulutus aleni kun nostin joskus puoli vuotta sitten viimeksi tarkistamani rengaspaineet noin 1,4:stä noin 2,1:een.)
 
Back
Ylös