Idiootti ilmoittautuu, lukekaa ja oppikaa.
Noin 6 vuoden mopottoman kauden jälkeen iski viime talvena pahanlaatuinen pyöräkuume. Hetken mielijohteesta ostin koeajamatta Triumphin American (kun se oli niin hieno!) ja muutaman viikon sillä ihan onnessaan päristelin, kunnes ekan kerran pidempää matkaa ajoin. Ei perkele, kädet venyy ja olo on kuin laskuvarjolla, kiitos custom-pyörän desigin. (custom = kiva ajaa alle 80kmh) Noh ajattelin että ei muuta kuin pleksikauppaan niin homma korjaantuu. Äkkiseltään pyörään ei oikein Suomesta muista pleksejä löytynyt, kuin trumpan omat. Sellainen siis tilaukseen ja lisävalot päälle, kun näyttivät niin mageilta (lisää ääliömäisiä fiilisostoksia). Noh paketille kertyikin hintaa melkein 700€, mut köyhästä tuntuu kalliilta ja silleen... Noh, parin viikon odotuksen jälkeen pleksi vihdoin tuli ja saman tien koeajolle. Mitä v*ttua! Pää tärisee kuin pesukoneessa jo 80 vauhdissa! Huonompi ajaa pleksin kanssa kuin ilman! Ja ei minkäänlaisia säätömahdollisuuksia! Tässä vaiheessa v-käyrä rupesi nousemaan lähelle kriittistä pistettä, etenkin kun trumppa rupesi tuntumaan muutenkin nuhaiselta. (luulin saavani parhaat fiilikset hiljaisesta cruisailusta. Kaikkea saa luulla... Katotaan sitten uudestaan kun tulee joskus 40v. mittariin..)
Sitten erehdyin (onneksi) vierailemaan Yamaha-Centerin koeajopäivillä ja piti mennä "ihan vaan testaamaan" XJR:rää. Ei tarvinnut montaa sataa metriä ajaa huomatakseen, että pyörähän oli kuin eri planeetalta! Kirosin mielessäni miksi piti alun alkaenkaan mennä sekoamaan custom-pyörään. Seuraavaksi huomasin jo olevani kopissa neuvottelemassa välirahasta ylivuotiseen XJR:rään.
Nyt olen tässä kuukauden jammulla kurvaillut ja olen edelleen todella tyytyväinen. Mutta jos haluaa saada itsensä pahalle tuulelle, ei tarvitse kuin miettiä kuinka paljon rahaa paloi taivaan tuuliin vaihtokarusellissa. Voi kun olisi osannut ostaa sen "oikean" pyörän heti.
Varoituksen sana siis kaikille ekaa oikeaa pyörää ostaville. Koeajakaa ja muistakaa, että aina ei fiilis ole oikeassa ja jos menee vikaan niin v*tuttaa ja rankasti jälkeenpäin. Trumpassahan ei siis sinänsä ollut mitään vikaa, se vain oli vääränlainen pyörä juuri minulle.
Noh, olen ainakin hyvä asiakas mopokauppiaille
Noin 6 vuoden mopottoman kauden jälkeen iski viime talvena pahanlaatuinen pyöräkuume. Hetken mielijohteesta ostin koeajamatta Triumphin American (kun se oli niin hieno!) ja muutaman viikon sillä ihan onnessaan päristelin, kunnes ekan kerran pidempää matkaa ajoin. Ei perkele, kädet venyy ja olo on kuin laskuvarjolla, kiitos custom-pyörän desigin. (custom = kiva ajaa alle 80kmh) Noh ajattelin että ei muuta kuin pleksikauppaan niin homma korjaantuu. Äkkiseltään pyörään ei oikein Suomesta muista pleksejä löytynyt, kuin trumpan omat. Sellainen siis tilaukseen ja lisävalot päälle, kun näyttivät niin mageilta (lisää ääliömäisiä fiilisostoksia). Noh paketille kertyikin hintaa melkein 700€, mut köyhästä tuntuu kalliilta ja silleen... Noh, parin viikon odotuksen jälkeen pleksi vihdoin tuli ja saman tien koeajolle. Mitä v*ttua! Pää tärisee kuin pesukoneessa jo 80 vauhdissa! Huonompi ajaa pleksin kanssa kuin ilman! Ja ei minkäänlaisia säätömahdollisuuksia! Tässä vaiheessa v-käyrä rupesi nousemaan lähelle kriittistä pistettä, etenkin kun trumppa rupesi tuntumaan muutenkin nuhaiselta. (luulin saavani parhaat fiilikset hiljaisesta cruisailusta. Kaikkea saa luulla... Katotaan sitten uudestaan kun tulee joskus 40v. mittariin..)
Sitten erehdyin (onneksi) vierailemaan Yamaha-Centerin koeajopäivillä ja piti mennä "ihan vaan testaamaan" XJR:rää. Ei tarvinnut montaa sataa metriä ajaa huomatakseen, että pyörähän oli kuin eri planeetalta! Kirosin mielessäni miksi piti alun alkaenkaan mennä sekoamaan custom-pyörään. Seuraavaksi huomasin jo olevani kopissa neuvottelemassa välirahasta ylivuotiseen XJR:rään.
Nyt olen tässä kuukauden jammulla kurvaillut ja olen edelleen todella tyytyväinen. Mutta jos haluaa saada itsensä pahalle tuulelle, ei tarvitse kuin miettiä kuinka paljon rahaa paloi taivaan tuuliin vaihtokarusellissa. Voi kun olisi osannut ostaa sen "oikean" pyörän heti.
Varoituksen sana siis kaikille ekaa oikeaa pyörää ostaville. Koeajakaa ja muistakaa, että aina ei fiilis ole oikeassa ja jos menee vikaan niin v*tuttaa ja rankasti jälkeenpäin. Trumpassahan ei siis sinänsä ollut mitään vikaa, se vain oli vääränlainen pyörä juuri minulle.
Noh, olen ainakin hyvä asiakas mopokauppiaille
