Oma Sevenfifty on ekaa vuosikertaa eli -92 ja mittarissa tällä hetkellä 101500 km ( itse olen ajanut siitä runsas 50 tkm vuodesta 2002 lähtien ). Kulutusosien lisäksi olen joutunut vaihtamaan pyörien laakerit ( sopii ns. maatalouslaakeri ) + stefat n. 80 tkm kohdalla sekä etuteleskooppien stefat. Ainoa isompi remontti tuli 2005 keväällä, kun pakkasaamun työntökäynnistys aiheutti laturi/startin käyttöketjun kiristäjän rikkoontumisen; korjaus tehtiin omatoimisesti ja osat maksoivat n. 250 euroa ( kiristäjä + alapään tiivistesarja ). Kuviakin tuosta rempasta löytyy "honda talk" -osiosta...
Vehje on peruspyörä parhaimmillaan; ei missään loistava ( paitsi tuossa luotettavuudessa ), mutta käyttökelpoinen kaikessa. Omalla pelillä olen ajanut normaalin nurkkapyörityksen lisäksi pari ulkomaan keikkaa, IronButt SS1000:n ja käynyt tänäkin kesänä 7 eri kertaa radalla ajamassa. Soratielläkin pärjää hyvin, montulla en ole vielä käynyt kokeilemassa
. EAK -koulutuksissa yms. CB on painostaan huolimatta helppo hallita ja jarrut kohtuuutehokkaat/helppokäyttöiset. Mutkatiellä tuontapainen pyörä vaatii enemmän "viemistä" kuin sporttisemmat mallit, mutta sehän antaa vain hienoa
tunnetta. Moottorissa riittää puhtia normaaliajoon, vasta radalla tehonpuute tulee esille. Matkustajakin istuu penkillä mukavasti ja laukkusarjasta huolimatta ei polttoaineenkulutus juurikaan nouse normaalista 5 litraa/100km. Tankki on 20 + 3,5 litraa, joten yli 400 km menee tankillisella. Huolto on simppeliä hommaa myös kotioloissa: öljyn + suodatinpatruunan vaihto 6000 km välein ja tarkistukset, ilmanputsari, tulpat yms. harvemmin, muuta ei juuri tarvitse säännöllisesti tehdä. Nakupyörässä ei irroitettavia peiteosia juurikaan ole, istuin/sivupaneelit/tankki on irti tarvittaessa muutamassa minuutissa pyörän omilla työkaluilla.
Miinuspuolia on lähinnä istuimen pehmeys/muoto pitkällä matkalla ( tarkoittaa yli 500 km päivämarsseja ), kaikille nakupyörälle ominainen suojattomuus ilmavirralta kovemmissa nopeuksissa ja iskunvaimennuksen rajallisuus esim. radalla. Jonkun mielestä varmaan myös liian kesy ääni ja moottorin "munattomuus" kiihdytyksessä ( ei varsinaista tehopiikkiä ). Käytännössä käyttöalue 2000-5000 rpm kattaa kotimaiset liikenneolot, taajamassakin voi ajella isolla vaihteella. Radallakin meno on jouhevampaa pyörää huudattamatta, esim. 4.vaihdetta käyttäen.
Markkinoilla on tällä hetkellä aika paljon tarjolla eri-ikäisiä Sevenfiftyjä, teknisesti vuosimallit ovat pysyneet muuttumattomina muutamaa väritysseikkaa lukuunottamatta. Lisäksi Saksasta tuodaan tullitilaston perusteella aika paljon ko. mallia ( sieltä itsekin pyörän aikanaan löysin ). Hintatasosta voi olla montaa mieltä, aika kovia pyyntöjä näkee. Kaveri ilmoitteli heinäkuussa omaa -94 malliaan, en tiedä saiko myytyä ( pyynti taisi olla 4600 euroa n. 40 tkm ajetusta siististä pelistä ). Tuoreimmat yksilöt kilpailevat 6000-7000 euron luokassa jo uusien 600:sten peruspyörien kanssa ja kyllähän ne ovat kuitenkin jo ajettavuudeltaan/moottoriltaan ihan eri pyöriä... Sevenfiftyssä on sitä nostalgiaa ja ehkä jonkinmoista perinteisen moottoripyörän näyttävyyttä. Umpirautaa vehje on tekniikaltaan jos vähänkin huoltaa ja osia löytyy hyllystä sekä alkuperäisenä että tarvikkeena ( myös kohtuuhintaisia ). Tekniikkaa voi myös päivittää, omassani olen vaihtanut takaiskarit ( Bitubo ) ja etujarruletkut Goodridge:n teräspunosversioihin. Etupumppuihin voi myös vaihtaa sisäjousen + laadukkaat keulaöljyt. Kahvalämmitys on myös nakupyörässä kelpo lisävaruste ja jonkinmoinen pikku pleksi auttaa tuohon ajoviimapuoleen. Laukkutelinettä ja -satsia löytyy monelta valmistajalta.
-Hyvä tietää että ihan kelpo pyörän ostin.... 
