Osa nahka(/valjas-)öljyistä saattaa haiskahtaa hieman kummalliselle. Housuista taas ei pitäisi öljyä tarttua mihinkään, vaan se imeytyy nahkaan. Olettaen siis että niitä housuja ei ole totaalisesti uitettu siinä nahkaöljyssä.
Nahka(/valjas-)rasvan ja öljyn suurin ero lienee siinä, että öljy on helpompi levittää, imeytyy paremmin, mutta toisaalta liikaa käytettynä saa nahan venymään helpommin. Öljytyn nahan voi myös kiillottaa.
Nahkarasva on muuten käytössä öljyn kaltaista, mutta sen kanssa kannattaa katsoa, että rasva on tarpeeksi laadukasta. Huonolaatuinen rasva jättää helposti nahkaan kähmäisen pinnan (mielestäni Tallipoika-nahkarasva tekee näin). Ja nahkarasvaa ei kannata päästää jäätymään (siis ei talvisäilytystä ulkovarastossa), se pilaa rasvan koostumuksen. Itse olen suosinut ajopuvun huollossa nahkarasvaa, kun öljyä hurahtaa helposti liikaa -> en tahdo puvustani venynyttä lutaretta.
Ennen rasvausta tai öljyämistä nahka pitää puhdistaa kunnolla, muuten lika jää nahan pintaan rasvan alle ja jää siihen muhimaan. Useat nahkasaippuat sisältävät mehiläisvahaa tai glyseriiniä, josta niille tulee tietynlainen ominaishaju. Mutta mistään pahasta löyhkästä ei todellakaan ole kysymys. Toinen vaihtoehto on käyttää yhdistelmäainetta, joka samalla sekä puhdistaa että hoitaa nahkaa. Näitä on olemassa niin nesteenä kuin voiteenakin. (Toim. huom. Effaxin Leather-Combi saa pinttyneestäkin valkoisesta nahasta taas puhtaan.)
Valjassaippuaa, rasvaa- ja öljyä myydään mm. hevostarvikeliikkeissä, Stockmannilla, Prismoissa, raviradoilla ravien aikaan ja mahdollisesti myös Agrimarketeissa. Hinnat näillä tuotteilla eivät päätä huimaa, mutta joskus se halvin vaihtoehto ei ole aina se paras.
