• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Etunen lähes loppu 5000km jälkeen! Ei perk..

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tomppa85
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
On ihan sama, mitä kaasua siellä renkaassa on, isokoorinen prosessi määrittelee tapahtumien kulun. Kaikkien kaasujen osapaine renkaan sisällä menee samaa linjaa myöden, koska aineet ovat samassa faasissa ja olotilan muutoksia ei tapahdu.

Itseasiassa olet väärässä sen ideaalikaasun tilanyhtälön suhteen, koska prosessi on tuo mainitsemani isokoorinen ja kuiva-adiabaatti. Energiaa ei katsota siirtyvän renkaan paineen, lämpötilan ja tilan muutokseen, koska tapahtuma on staattinen, ei siis dynaamisesti muuttuva. Kokonaispainevaikutus on se, joka pitää renkaan muodossaan, ei siis mikään vesihöyryn osapaine tai typen osapaine.

-M

Niin mailmassa jossa rengas on joustamaton kappale jonka sisälle ei päädy vesipisaroita täyttölaitteesta ja sillä ei ajeta, jolloin systeemiin ei tapahdu ajonaikaisen muodonmuutoksen tuottamaa lämmöntuontia joka on takaisinkytketysti riippuvainen kylmä- ja kuumapaineen erotuksen muutoksesta.

Käsittäkseni kuitenkin useimmat prätkän renkaat kuluvat ajaessa.

Sitä sitten voi miettiä miksi teollisen kuivalla ilmalla, taikka pullotypellä, renkaiden kylmä- ja kuumapaineen erotus jää, samankaltaisessa kuormitustilanteessa, pienemmäksi kuin random kompurasta ilman vedeneroitusta täytetyillä.

Mutta kukin tulkoon onnelliseksi uskollaan - mailma on ihanan ennustettavissa oleva ja suoraviivainen paikka, jos ei anna turhien havaintojen häiritä.
 
On ihan sama, mitä kaasua siellä renkaassa on, isokoorinen prosessi määrittelee tapahtumien kulun. Kaikkien kaasujen osapaine renkaan sisällä menee samaa linjaa myöden, koska aineet ovat samassa faasissa ja olotilan muutoksia ei tapahdu.

Itseasiassa olet väärässä sen ideaalikaasun tilanyhtälön suhteen, koska prosessi on tuo mainitsemani isokoorinen ja kuiva-adiabaatti. Energiaa ei katsota siirtyvän renkaan paineen, lämpötilan ja tilan muutokseen, koska tapahtuma on staattinen, ei siis dynaamisesti muuttuva. Kokonaispainevaikutus on se, joka pitää renkaan muodossaan, ei siis mikään vesihöyryn osapaine tai typen osapaine.

-M

Niin mailmassa jossa rengas on joustamaton kappale jonka sisälle ei päädy vesipisaroita täyttölaitteesta ja sillä ei ajeta, jolloin systeemiin ei tapahdu ajonaikaisen muodonmuutoksen tuottamaa lämmöntuontia joka on takaisinkytketysti riippuvainen kylmä- ja kuumapaineen erotuksen muutoksesta.

Käsittäkseni kuitenkin useimmat prätkän renkaat kuluvat ajaessa.

Sitä sitten voi miettiä miksi teollisen kuivalla ilmalla, taikka pullotypellä, renkaiden kylmä- ja kuumapaineen erotus jää, samankaltaisessa kuormitustilanteessa, pienemmäksi kuin random kompurasta ilman vedeneroitusta täytetyillä.

Mutta kukin tulkoon onnelliseksi uskollaan - mailma on ihanan ennustettavissa oleva ja suoraviivainen paikka, jos ei anna turhien havaintojen häiritä.
Tayttakaa ne renkaat betonilla. Ei juurikaan lampotila vaikuta paineeseen.
biggrin.gif
 
Sitä sitten voi miettiä miksi teollisen kuivalla ilmalla, taikka pullotypellä, renkaiden kylmä- ja kuumapaineen erotus jää, samankaltaisessa kuormitustilanteessa, pienemmäksi kuin random kompurasta ilman vedeneroitusta täytetyillä.

Mutta kukin tulkoon onnelliseksi uskollaan - mailma on ihanan ennustettavissa oleva ja suoraviivainen paikka, jos ei anna turhien havaintojen häiritä.
Kompuran tuottaman ilman suhteellinen kosteus on käytännössä aina 100%. Sen voi pudottaa huomattavan lähelle nollaa halvalla silica-geeli tai zeoliittifiltterillä, mutta aika harvassa renkaantäyttölaitteessa sellaista on. Onhan valkoinen takki päällä typpipullojen kanssa pelaaminen tietysti sponsorien kannalta uskottavampi vaihtoehto, mutta ei kovin kustannustehokasta mielestäni.

edit: lainaus korjattu
 
Kaikki tuo on toki totta.

Pointtini oli lähinnä pyrkiä osoittamaan että on melko hedelmätöntä julistaa joku universaali täyttöohje perustuen yltiöyksinkertaiseen laskentamalliin.

Käytännössä muutamalla iteraatioluupilla löytyy kylmäpaineen määrä joka tuottaa omassa käyttöympäristössä ja kuormituksessa suotuisan kuumapaineen - joka sitten omalta osaltaan vaikuttaa siihen renkaiden kulumiseen.
 
Yks kokemus toissakesältä oli, kun Lofooteilla takanen kulu loppuun ja etunenkin oli laineilla. Piti sitten ostaa kalliilla takanen ja päätin kokeilla etusella. Samalla nostin etusen paineita (olikohan jotain 2,2 -> 2,5). Liian vähän oli ollu omankin ajattelun mukaan, mutta laiskana tuli vaan ajeltua.

Ajoin sitte kotio lauantaina n. 1400 km ja oli etusen laineet tasoittuneet.

Taas hyvä muistutus riittävien paineiden merkityksestä, ainakin mulle.

Ja paineet tuli mitattua ulkona norjalaisella mittarilla Esson pihalla (n. +17C), ei kotitallissa (+35C  
wink.gif
).
 
Tuo on niin totta, taas oli hirveä ajettava kevään eka ajossa tuonne renkaantäyttöpisteelle vaikka ilmaa olikin edessä se 2,2baria..
crazy.gif
Ite oon pitäny 2,7 edessä ja 3 takana..
 
Kovemmilla paineilla saattaa saada kulutus kestävyyttä,mutta mitenkäs se vaikuttaa pitoon kanttailessa kovemmin?-vaikka en nyt ite olekkaan polvi maassa ajeleva!
sport05.gif
 
Back
Ylös