Tänän aamuna reisusta takaisin, mutta yhdistelmällä bussi-juna välillä Alta-Rovaniemi-Tampere 
Alkujaan koko vuoden tavalla tai toisella suunniteltu reissu sai äkillisen käänteen Nordkapin portilla.
Käytännössä siis niin pitkälle kun maantietä pääsi, koska seuraavaksi olisi ollut meri ja Pohjoisnapa.
2010 vuoden Suzuki GSX 1250 Fa sammahti kun ujutin itseäni maksuportille. Ensin luulin että töppäsin vain kone sammahti, mutta käynnistys ei aiheuttanut kuin releitten napsahduksen.
Tutkimuksien jälkeen respasta hinuri paikalle, lisävirta ei muuttanut tilannetta ja pyörä kyytiin Shellin halliin. Pikainen tutkimus ei muuttanut tilannetta, eli akku ei ollut syypää tähän, eikä muukaan virtapuoli. Startti koitti pyörittää selvästi mutta ei onnistunut, eli tilanne muuttui vakavammaksi.
Aamulla pyörä ja kuski siirrettiin Altaan ja pe iltana alustava tilanne jonka mukaan jakoketju rikki ja tämän myötä ehkä paljon muutakin. Tämä vahvistui lopullisesti maanantai aamuna kun mekaanikko oli paikalla tilanteen tutkimassa, kone pyöri puolikierrosta ja jumitti samoin taakse.
Matka jä siihen, Lofootit, Geiranger ja paljon muuta siinä sivussa. Tunnetiloja varmaan turha yrittää edes kuvailla.
Tätä siis vähiten odotin, koska mielikuvat Suzukin koneista ovat olleet todella hyviä, tällä siis ajettu 25 tkm ja juuri huollettu ennen lähtöä.
No vakuutus maksaa hinaukset, kolme yötä hotellissa ja kotimatkan ja tarvittaessa matkat takaisin mikäli pyörä korjataan siellä. Hyvä tämäkin, mutta ei toki henkisiä tappiota lohduta.
Ainoa mikä lohduttaa, on ajatus että mitä jos tuo olisi tapahtunut jyrkkää ja kapeaa tietä alastullessa tuolta Nordkapista. Tot. näk en tätä vuodatusta olisi tässä kirjoittamassa...
No sikäli monipuolinen reissu että alkoi Mp, jatkui vuokraautoon ja siitä bussiin ja yöjunalla kotiin.
Nyt sitten työstämään mitä pyörälle..
Alkujaan koko vuoden tavalla tai toisella suunniteltu reissu sai äkillisen käänteen Nordkapin portilla.
Käytännössä siis niin pitkälle kun maantietä pääsi, koska seuraavaksi olisi ollut meri ja Pohjoisnapa.
2010 vuoden Suzuki GSX 1250 Fa sammahti kun ujutin itseäni maksuportille. Ensin luulin että töppäsin vain kone sammahti, mutta käynnistys ei aiheuttanut kuin releitten napsahduksen.
Tutkimuksien jälkeen respasta hinuri paikalle, lisävirta ei muuttanut tilannetta ja pyörä kyytiin Shellin halliin. Pikainen tutkimus ei muuttanut tilannetta, eli akku ei ollut syypää tähän, eikä muukaan virtapuoli. Startti koitti pyörittää selvästi mutta ei onnistunut, eli tilanne muuttui vakavammaksi.
Aamulla pyörä ja kuski siirrettiin Altaan ja pe iltana alustava tilanne jonka mukaan jakoketju rikki ja tämän myötä ehkä paljon muutakin. Tämä vahvistui lopullisesti maanantai aamuna kun mekaanikko oli paikalla tilanteen tutkimassa, kone pyöri puolikierrosta ja jumitti samoin taakse.
Matka jä siihen, Lofootit, Geiranger ja paljon muuta siinä sivussa. Tunnetiloja varmaan turha yrittää edes kuvailla.
Tätä siis vähiten odotin, koska mielikuvat Suzukin koneista ovat olleet todella hyviä, tällä siis ajettu 25 tkm ja juuri huollettu ennen lähtöä.
No vakuutus maksaa hinaukset, kolme yötä hotellissa ja kotimatkan ja tarvittaessa matkat takaisin mikäli pyörä korjataan siellä. Hyvä tämäkin, mutta ei toki henkisiä tappiota lohduta.
Ainoa mikä lohduttaa, on ajatus että mitä jos tuo olisi tapahtunut jyrkkää ja kapeaa tietä alastullessa tuolta Nordkapista. Tot. näk en tätä vuodatusta olisi tässä kirjoittamassa...
No sikäli monipuolinen reissu että alkoi Mp, jatkui vuokraautoon ja siitä bussiin ja yöjunalla kotiin.
Nyt sitten työstämään mitä pyörälle..
Hyvä puoli tosiaan, että tilttasi paikallaan tai muuten sellaisessa paikassa että sait apua.
Yksi kohde oli Trolstigenin serpentiinit rangerin pohjoispuolella. Taukopaikalle (turistirysä siinä huipulla) kun pysähdyttiin, niin siinä oli neljän HD:n ryhmä 
, joista yhtä korjailtiin vesisateessa. Välillä sen takavalo vilkkui, eli jokin sähkövika kyseessä. Pakko tunnustaa, että hieman hymyilytti 
kulunut ajatus, että aina niitä HD:tä korjaillaan tienpäällä. Tosin hieman hymy hyytyi 
, kun ajatteli että jos omalle kohdalle osuis siellä keskellä ei mitään.. No tauolta tullessa kundit työnteli sitä HD:tä käyntiin pitkin tietä heikon näköisin tuloksin. Jatkoimme matkaa alas kohti niitä TODELLA upeita sarpenttiini maisemia. Kun myöhemmin tulimme takaisinpäin, oli HD:t kadonneet paikalta. Eli olivat ilmeisesti sen käyntiin saaneet. Eli, vaikka ensin hieman hymyilytti, niin respektit 
HD tyypeille, kun kikottimen taas liikkeelle saivat. Olis oma muoviluoti ruiskuineen ym. kyllä siihen tienposkeen jäänyt.
