mchuurre
Vanhempi Jutaaja
JOVVAIN ...!
......Naaaaa, eihän tämä nyt mikhän matkakertomus oikein ole mutta kun tämä piti vaan saaha tällättyä tänne, jotta:
Omalle kohalle se sattu joskus -87 tahi -88 lähellä Sevettijärveä. Olikohan heinäkuuta mutta komiat oli kelit ja somaa oli endurolla jutata tuolla, tieltäkin poiketa maaston puolelle, tiijättehän, kun siellä on sitä semmosta tasasta jäkäläkangasta ettei ole niin väliä missä siellä menee. No, sitten on paljon pieniä lampia ja järviä kans jonka rannat on hiekasta muovailtu, siis semmosia johon on ihan pakko pysähtyä ainakin yöpymään. No niin minäkin sitten tein ja kohta olikin sitten somalla mäntykankaalla se oma pikkunen harjatelttani kasattuna. Hiekkaranta vieressä, maassa vain muutama käpy ja muurahainen johon maakiilakin upposi kun itellään ja teltanpohjakin valmiina jäkälillä pehmustettuna. Mikä rauha ja hiljaisuus ! Vain jokunen kuukkeli se pelmahti oksalle turistia tutkimaan ja päätä pyörittelemään. No, siitä sitten kun iltateet ja eväät oli purastu niin kelpasihan sitä mennä raukeena maaten. Aurinkohan ei laskisi koko yönä vaan sehän on pohjoses aina ollu tapana, ei se minua haittannut.....z. zzz..zzzzzzz !
Vaan sitten jossain välissä yöllä ! Havahdun hereille kun makhuupussista kuulen että joku heittelee teltan katolle rukkasia ! Niin että mitäkö ? En taida sitten ihan varma ollakkaan että heräsinkö, koska eihän täällä ketään muita voinu olla, ja silti vaan rukkanen lentää telttakankaan päälle yhä uudelleen ja uudelleen ja aina lopulta hiljalleen luisuu alas. NO ON MERKILLISTÄ HOMMAA
!
Nousen pussista istumaan ja kuulostelen nyt tarkemmin jotta mikähän juttu tässä nyt oikein on? Teltan harja on nyt melkein otsani korkeudella ja nyt kun seuraava rukkanen siihen katolle lentää koetan kahtella että mistä suunnasta se tulee......LÄMPS.....suuuuuuiiiiiiiiih.........LÄMPS.......suuuuiiiiih, no nyt ennätän nähdä kun rukkasen lämähtäessä kankaan läpi näen kynnet ! Sehän on kuukkeli kun laskee peppumäkeä minun teltanpäällä ! NO EI hirveesti ole kuukkeleillakaan täällä Sevetissä hupia kun laskea peppumäkeä turistin teltan katolla. Missähän ovat tuonkin oppineet ? LieköhänTsernobiilillä osuutta asiaan kun ovat noin sekasin menneet vai ovatko noin viisaita että harrastavat ihan ilmasta hupia turistin kustannuksella. Olivatko oikein oottamassa oksalla että minkä malllinen teltta sieltä peräritsiltä löytyy, vankkuritelttahan kun ei olisi lainkaan noin hyvä kun tämä tämmönen harjamallinen, varsinkin kun meikäläisen teltan päällinen laskeutuu aivan maanpintaan asti, sisäteltan ollessa se "perinteinen" malliltaan.
Kömmin pussiini takaisin ja ennenkuin nukahdin uudelleen, ennätin monta kertaa vielä ihmetellä tuota luonnonnoikkua varsinkin kun vaikutti siltä että noita kuukkeleita oli useita, arviolta neljästä kuuteen kappaletta ?
Aamulla kun heräsin, nousin ylös pussista ja teltasta vielä tuon yön tapahtumat mielessäni. Mitä kummaa ? Rukkasia ei tosiaan näkynyt telttani vieressä eikä kumma kyllä kuukkeleitakaan, mutta NYT ymmärsin tuon yöllisen "mäenlaskukisan" syyn: olin pystyttänyt telttani muurahaisten polun päälle ja telttani harjalla oli nyttenkin, kovin monta muurahaista kapuamassa eteenpäin vinosta "ylämäestä" välittämättä. No, tästähän kuukkeleiden olikin helppo oksalta pudottautua telttakankaan päälle ja kahmaista noita murkkuja suuhunsa vielä "alamäkiosuuden" aikanakin, eikähän ne siitä vauhdista varmaan osanneet lähteäkkään uudelleen ylös taivaalle vaan laskivat laiskana maahan saakka ja vasta sieltä uudelle kierrokselleen.
Onko vastaavia "ihmeellisyyksiä" ajomiehillä muilla ?
......Naaaaa, eihän tämä nyt mikhän matkakertomus oikein ole mutta kun tämä piti vaan saaha tällättyä tänne, jotta:
Omalle kohalle se sattu joskus -87 tahi -88 lähellä Sevettijärveä. Olikohan heinäkuuta mutta komiat oli kelit ja somaa oli endurolla jutata tuolla, tieltäkin poiketa maaston puolelle, tiijättehän, kun siellä on sitä semmosta tasasta jäkäläkangasta ettei ole niin väliä missä siellä menee. No, sitten on paljon pieniä lampia ja järviä kans jonka rannat on hiekasta muovailtu, siis semmosia johon on ihan pakko pysähtyä ainakin yöpymään. No niin minäkin sitten tein ja kohta olikin sitten somalla mäntykankaalla se oma pikkunen harjatelttani kasattuna. Hiekkaranta vieressä, maassa vain muutama käpy ja muurahainen johon maakiilakin upposi kun itellään ja teltanpohjakin valmiina jäkälillä pehmustettuna. Mikä rauha ja hiljaisuus ! Vain jokunen kuukkeli se pelmahti oksalle turistia tutkimaan ja päätä pyörittelemään. No, siitä sitten kun iltateet ja eväät oli purastu niin kelpasihan sitä mennä raukeena maaten. Aurinkohan ei laskisi koko yönä vaan sehän on pohjoses aina ollu tapana, ei se minua haittannut.....z. zzz..zzzzzzz !
Vaan sitten jossain välissä yöllä ! Havahdun hereille kun makhuupussista kuulen että joku heittelee teltan katolle rukkasia ! Niin että mitäkö ? En taida sitten ihan varma ollakkaan että heräsinkö, koska eihän täällä ketään muita voinu olla, ja silti vaan rukkanen lentää telttakankaan päälle yhä uudelleen ja uudelleen ja aina lopulta hiljalleen luisuu alas. NO ON MERKILLISTÄ HOMMAA
Nousen pussista istumaan ja kuulostelen nyt tarkemmin jotta mikähän juttu tässä nyt oikein on? Teltan harja on nyt melkein otsani korkeudella ja nyt kun seuraava rukkanen siihen katolle lentää koetan kahtella että mistä suunnasta se tulee......LÄMPS.....suuuuuuiiiiiiiiih.........LÄMPS.......suuuuiiiiih, no nyt ennätän nähdä kun rukkasen lämähtäessä kankaan läpi näen kynnet ! Sehän on kuukkeli kun laskee peppumäkeä minun teltanpäällä ! NO EI hirveesti ole kuukkeleillakaan täällä Sevetissä hupia kun laskea peppumäkeä turistin teltan katolla. Missähän ovat tuonkin oppineet ? LieköhänTsernobiilillä osuutta asiaan kun ovat noin sekasin menneet vai ovatko noin viisaita että harrastavat ihan ilmasta hupia turistin kustannuksella. Olivatko oikein oottamassa oksalla että minkä malllinen teltta sieltä peräritsiltä löytyy, vankkuritelttahan kun ei olisi lainkaan noin hyvä kun tämä tämmönen harjamallinen, varsinkin kun meikäläisen teltan päällinen laskeutuu aivan maanpintaan asti, sisäteltan ollessa se "perinteinen" malliltaan.
Kömmin pussiini takaisin ja ennenkuin nukahdin uudelleen, ennätin monta kertaa vielä ihmetellä tuota luonnonnoikkua varsinkin kun vaikutti siltä että noita kuukkeleita oli useita, arviolta neljästä kuuteen kappaletta ?
Aamulla kun heräsin, nousin ylös pussista ja teltasta vielä tuon yön tapahtumat mielessäni. Mitä kummaa ? Rukkasia ei tosiaan näkynyt telttani vieressä eikä kumma kyllä kuukkeleitakaan, mutta NYT ymmärsin tuon yöllisen "mäenlaskukisan" syyn: olin pystyttänyt telttani muurahaisten polun päälle ja telttani harjalla oli nyttenkin, kovin monta muurahaista kapuamassa eteenpäin vinosta "ylämäestä" välittämättä. No, tästähän kuukkeleiden olikin helppo oksalta pudottautua telttakankaan päälle ja kahmaista noita murkkuja suuhunsa vielä "alamäkiosuuden" aikanakin, eikähän ne siitä vauhdista varmaan osanneet lähteäkkään uudelleen ylös taivaalle vaan laskivat laiskana maahan saakka ja vasta sieltä uudelle kierrokselleen.
Onko vastaavia "ihmeellisyyksiä" ajomiehillä muilla ?
