Pahoittelen että kesti näin pitkään saada tekstiä postattua!
Avauskauden ajot rupevat olemaan takana. Ajoin pari kolme viikkoa sitten talliin, mielessäni että nyt menee pyörä talviteloille. Lämpesihän sää sitten siitä mutta olin ehtinyt kamatkin jos pestä ja pakata pois.. Tuntuu nyt hitusen hätäiseltä päätökseltä.. Ainakin pesua varten pääsen tuota vielä käynnistämään. Edessä olisi sitten pientuunailu, vahaus, kaasuttimien tyhjentäminen, stabilisaattorit tankkiin ja akku lataukseen niin herää pyöräkulta eloon ensi keväänä. Olihan se vähän haikeeta jättää se tuonne notkumaan...
Mitä nyt kertoisi menneistä kilometreistä? Niitä kertyi yhteensä 3885 km mikä selviää huolella exceliin raapustetusta ajopäiväkirjasta. Lähinnä hyötyajoa duuniin, kauppoihin ja keskustaan. Minusta oli varsin selvää alusta lähtien että kun nyt pyörä on niin sillä ajetaan. Julkiset jäi laajalti käyttämättä kevään ja kesän aikana. Tämän myötä opin aika hyvin mistä Pk-seudulta löytyy ilmaisia prätkäparkkiksia ja olenkin näitä hyödyntänyt lähes poikkeuksetta kun on ollut asiaa keskustaan; maksullisia paikkoja käyttänyt lähinnä hätätilanteissa. Julkiset tulleet nyt taas käyttöön kun sää silloin hetkellisesti kylmeni huomattavasti, jaa niillä mennään ensi kauden alkuun.
Olen kauden aikana kokenut että motolla liikkuu varsin jouhevasti keskustaan ja pois, ruuhkaaikoja poislukien (no riipuu...) mutta että siellä liikkuu mieluiten 'siiviilivaatetuksessa'. Niinpä kävin syysaleista ostamassa 'kevlarfarkut' (Sweep), joita luonnehtisin lähinnä kevlarVAHVISTEISIKSI farkuiksi, niissä kun on kevlaria vain taktisissa kohdissa. Ne kuitenkin mahdollistavat keskustassa liikkumisen mukavana, täysiin tix-texeihin verrattuna. Nämä päällä tosin vieroksun >80km/h teitä.
Muutenkin olen pari viimeistä viikkoa funtsinut riskejä tarkemmin kun läheinen joutui pari viikkoa sitten onnettomuuteen kokemattoman kotilokuskin käännyttyä vasemmalle kaverin päälle. Ei onneksi käynyt pahemmin, mitä nyt toinen jalkan turvoksissa ja pintanaarmuja (pyörä vähän huonommassa kunnossa..), mutta päätin nyt että investoidaanpas tuohon hehkutettuun Forcefieldin rinta-/selkäpanssariin ja käyn vähän kamoja läpi että mitä voisi päivittää ensi kaudelle. Nyt kun kevään ahkerointikin palkittiin opiskelupaikalla voi vähän letkeemmin budgetoida harrastuksiinkin.
Pyörä on kestänyt hyvin, mitä nyt vähän väliä joutunut väsäämään. Öljyt vaihdettu, tulpanhattuja, tulppia, jarrupaloja taakse ja nesteet eteen ja taakse. Noi jarrunesteet meni vaihtoon vähän pakon edestä kun takajarrua huoltaessani päästiin ilmaa järjestelmään ja etujarrujen letkuun on mahdotonta saada liikkumavaraa ilman tyhjennystä kun letkua ohjaavan pidikkeen ruuvi on juuttunut/pyöristynyt niin että en saa sitä enää pois...(tähän kaipaisin jotain kikkoja jos löytyy, lienee rälläkällä poistettava?).
Nyt pitää vaan löytää aikaa tuohon talviseisontavalmisteluun ja olenkin huomannut että aika on kortilla uusien opintojen myötä. Eihän siinä mitään huonoa mutta vaikeeta löytää aikaa mennä roplaamaan pyörää; senkin takia on tämäkin postaus venynyt viikkoja vaikka pääosa tekstistäkin lojunut valmiina lokakuun puolella. Mielestäni pyörän roplaus kuuluu osin moottoripyöräilyyn ja siihen 'biker'-asenteeseen ja olemiseen. Tai no, sanotaan että se on minulla se klassinen näkemys moottoripyöräilijästä. Ja meitähän on moneksi enkä todellakaan väitä etteikö pyöränsä merkkihuoltoon vievä olisi sen vähempää moottoripyöräilijä! Omasta puolestani vaan pahoitan hieman mieltä kun en tahdo löytää aikaa aina edes pieniin toimenpiteisiin. Yhtälailla painaa ajatus siitä että tekee pyörälle hallaa jos ei ole jokin osa tarkistettu/kondiksessa pyörää käyttäessä. Jos palkka sen sitten joskus sallii niin siirryn varmasti itsekin niitten joukkoon jotka käyttävät pyörää huollossa ja saa omat roplaamiset sitten olla niitä mielekkäämpiä ja inspiroivia projekteja joiden parissa sitten viettää sitä 'omaa aikaa'.
Moni ORG!:lainen palaa moottoripyöräilyn edestä. Pelkäsin aluksi että sovinkohan joukkoon kun se pyöräily ei ole minulla se pääpointti vaan se on omasta puolesta yksinkertaisesti toimiva siirtymismuoto. Tämäkin mielipide on osin muuttunut kauden aikana. Mielestäni löytyy joukkoliikenteelle (mikä ollut pääasiallinen kuljetusmuoto ennen moton hankkimista) oma paikkansa, etenkin ruuhka aikoina. Kouluun kulun olen huomannut sujuvan joskus verkkaisemmin bussilla, joskus pyörällä. Keskustassa liikkuminen on kirkkaasti helpointa joukkoliikenteellä. Sitten taas, monena iltana kun päivä on venynyt pitkäksi olen hinkunut pyörän perään. Parhaita muistoja ovatkin olleet yömyöhäiset ajelut pitkin Helsingin katuja, valomaailmaa ihailtaessa ja tyhjistä kaduista nauttiessa. Se on se tunne

. Motoilu on myös tarjonnut monta mukavaa hetkeä gimman kanssa ja pyörällä ajamisesta on tullut yhteinen juttu.
ORG!:n toimintaan olen tutustunut jonkun verran. Keväällä jäi Ajotaito I kokematta valintakoelukemisen takia. Onnekseni minulle tarjottiin paikka Räyskälän kurssilla josta en voinut jäädä paitsi ja jonka opit ovatkin pääpiirteittäin pysyneet mukana ajokaudella. Ajotaitoon osallistun toivottavasti ensi vuonna. Ajokurssin käyminen on mielestäni ensisijaisen tärkeää aloittelevalle kuljettajalle, siinä opit taotaan edes hetkellisesti lihasmuistiin ja ne kumpuavat esiin sen jälkeen aina ajaessa. Ja vaikkei kurssille osallistuisi niin menee sitten omin päin harjoittelemaan jollekkin suljetulle(mmalle) alueelle ne pari tuntia per ilta viikon ajan. Letka-ajoa ei ole tullut muuten harjoiteltua kuin ajaessa Räyskälään, ja Alastaroon Summermeetingiin. Koen että letkailu ei ole minun heiniäni mutta pitää kokeilla ensi kaudella hidasta letkaa ennen kuin asian tyrmää. Ensiapukurssi tuli myös käytyä ja oli mielestäni erittäin hyödyllinen, niin ikään motoristin ensiapupakkaus jota osallistuneille jaettiin. Se kulkee nykyään aina mukana penkin alla.
Mitäs nyt muuta..? Olen ORG!:lle isosti velkaa. Ilman teitä en olisi päässyt kokemaan mennyttä kevättä ja kesää. On ollut suuri ilo päästä tutustumaan ORGilaisiin tapahtumissa ja tarjottujen jeesien ja tavaroiden kautta. Hyvä pistetään kiertämään!
Vielä kerran, kiitos!
Tulevaa ajokautta odotellessa,
Phexaer
P.S. Jos jokin askarruttaa niin kysykää pois!