mchuurre
Vanhempi Jutaaja
Venäjän voitonpäiväjuhlan (09.05) kunniaksi piti käydä vetämässä itekkin ajokäsine BMW-kypärän lippaan samalla kun ajosaappaiden kantapäät kopsahti kuuluvasti yhteen....mutta vain tällä puolen rajaa -nimittäin Kuhmon Kilpelänkankaalla, kiivaiden taistelujen muistomerkillä. Ei tullut piippalakkien Oulun paraatimarssista vuonna -39 oikein mitään kun meän isänmaan ystävät laittoivat pikkuisen vastaan, osattiin silloin tuo kuulu mottitaistelutaktiikka -eli poikki, halki ja pinoon. Yli kymmenkertaista ylivoimaa vastaan olisi jokin muu maa nostaneet ajokinthaansa jo heti alkuunsa vaan met emme (Respectit veteraaneille *bowdown *bowdown ).
Kuhmon kuuluisin ja pahiten tykistökeskityksin pirstaloitu seutu oli Kilpelänkangas jonne suomalaiset joukkomme saivat neuvostoylivoiman pysäytettyä, tosin monivaiheisten taistelujen jälkeen, mutta se lopullinen rintamalinja piti juuri täällä Kilpelänkankaan maastossa, (Löytövaara), josta yhä voi löytää (harvassa) lujana seisovia sen aikaisia rikkiammuttuja kelopuita....
Muutamissa kelopuissa on yhä kranaatin sirpaleitakin pystyssä ja niiden läpimenoreikiä..
Kuuluisimmat ja suurimmat Kuhmon mottitaistelut käytiin kuvan paikoilla, usein ilman minkäänlaisia pst-välineitä saati tykkejä. Ne aseet joita töissä tarvittiin otettiin vastustajalta. Neuvostojoukkojen psv:t tuhottiin heidän omilla pst-tykeillään, eli omat joukkomme tekivät sen mitä oli tehtävä! Minkäänlaista ilmatukea ei joukoillamme ollut, eli neuvostojoukoilla oli täydellinen ilmaherruus koko tuon sodan ajan, ja mm tästä syystä suomalaiset eivät kyenneet tuhoamaan kaikkia motteja ennen sodan, (venäläisten mukaan: Leningradin luoteisen sotilaspiirin karttaharjoitus = ei mikään talvisota?), päättymistä koska neuvostojoukot pudottivat motteihin runsain mitoin ammuksia, sidetarpeita, muonaa, polttoaineita, lääkkeitä, jne. Osa pudotuksista putosi suomalaisten puolelle josta oli ankarissa pakkasissa toki iloa.
Kuvan pienuudesta johtuen kirjoitan tähän nuo Legendaariset motit venäjän rajalta alkaen:
13: Kilpelänkangas, 12 Löytövaara, 11 Loso, 10 Reuhkavaara, 9 Saunajärvi, 8 Luelahti (3 erillistä=Itäinen, keskus ja läntinen), 7 Sivakka ja 6 Rasti.
Maatosta voi yhä löytää kranaatin sirpaleita, hylsyjä, patruunoita, tykin kranaattaja, sytyttimiä, jne, jne. Muistan ajan kun pikkupoikana kypäriä keräsimme niin että niillä sai varustettua naapurinki pojat hesse_biggrin *Luitakin korsujen pohjilta voi edelleen löytää ja parit isommat korsut ovatkin usein uudestaan ja yhä uudestaan kaiveltuja kuten kuvan 3-kerroksinen Reuhkavaaran "sairaalakorsu" jossa oli joka suuntaan ankarasti tulittavat maxim-kk:t ja jonka lopulta suomalaiset saivat tuhottua kasapanoksella.
Neuvostojoukot eivät sodan loputtua evakuoineet kaatuneitaan omalle puolelleen kuten suomalaisilla oli tapana, vaan jättivät ne suomalaisten haudattaviksi tai korkeintaan hautasivat ne teiden varsille "tilapäisiin hautoihin" tai korsujen kuoppiin... hesse_blink
Noita "tilapäisiä hautoja on Kuhmon kankailla runsaasti osa merkittynä mutta suurin osa on aika jo hoitanut niin ettei niitä enää ole edes mitenkään merkittynä. Kuvan hautapaikka on Löytövaarasta, tosin tien toisella puolella olevaa ei ole enää merkittynä mitenkään...
Viimeksi muokattu:
