Päättymätön vitja vai kartaani? Mamma ajelee kardaanipyörällä ja se edesauttaa meikäläisen myötäsyntyistä laiskuutta. Ei tarvitse rasvata ketjua ei.
Mut kun könyää oman pyöränsä päälle alkaa omatunto heti soimata, että mites ne ketjut, mites ne ketjut? Ja ei kun takaisin tallille ja joku houkuttelemaan avuksi pistämään palikkaa takahaarukan alle, että muoviluodin takarengas saadaan ilmaan. Lopun tietävät sitten kaikki vetoketjuilla ajavat.
Tuollainen todella toimiva automaattisysteemi olisi hyvä, mielessä vain väikehtii kauhukuva, että minne asti se öljy lentää esim. Saksan baanojen vauhdissa. Nimittäin kuin purkkiöljykin pyrkii poistumaan keskipakovoiman suuntaan ketjulta.
Mut kun könyää oman pyöränsä päälle alkaa omatunto heti soimata, että mites ne ketjut, mites ne ketjut? Ja ei kun takaisin tallille ja joku houkuttelemaan avuksi pistämään palikkaa takahaarukan alle, että muoviluodin takarengas saadaan ilmaan. Lopun tietävät sitten kaikki vetoketjuilla ajavat.
Tuollainen todella toimiva automaattisysteemi olisi hyvä, mielessä vain väikehtii kauhukuva, että minne asti se öljy lentää esim. Saksan baanojen vauhdissa. Nimittäin kuin purkkiöljykin pyrkii poistumaan keskipakovoiman suuntaan ketjulta.
