Apostoliajo II ( Rinkka & Ride )

[mchuurre]

Viime vuoden tapaan, mutta toki hippusen aikaisemmin, tai oikiastaan jo ruska-aikaan olisi tarjolla tämmönen, "jutauksen poikanen", jos vain halukkuutta löytyy?

Tarkempi ajankohta varmistuu lähemmin ajankohtaa, mutta sulan veden aikaan ja parhaimpaan ruska-aikaan, eli syyskuussa -16 kuitenkin!

Alustava programmi:

- Siirtymä Suomen suurimpaan kansallispuistoon, Lemmenjoelle.
- Yöpyminen sisämajoituksessa, (sauna & sähköt & luxusta!)
- Venekyytikuljetus Kultasatamaan, 1.5h,( Ahkun tupa) tai Lemmenjoen Lumo.
- Patikointi Morgamojan autio- ja varaustuvalle
- Yöpyminen & saunominen tuvalla, sekä kullanhuuhdontaa omaan vapaaseen tahtiin....
- Patikointi Jäkäläpään (EFJP), lentokentälle, jonka terminaalissa omatoimi- kaffeet, sekä tutustuminen kirjaston valikoimaan.
- Kullankaivajien kaivinkoneiden lukumäärien sekä laadun ihmettelyä.
- Patikointi Kultasatamaan, josta venekyyti Härkäkosken varaus- tai Ravadaksen autiotuvalle.
- (Härkäkoskella sauna), Ravadaksella tutustuminen Ravadasputoukseen.
- Yöpyminen ja kahvittelua....
- Patikointi Ahkuntuvalle ja "That´s it".

Elikkäs, Rinkka & Ride- patikkareissu kauniista erämaisemista ja syksyisestä Lapin ruskanpunertavasta luonnosta nauttiville. Vaatii hieman patikka- ja retkeilyvarusteita, (rinkka, TUKEVAT patikkakengät, makuupussi ja alunen, yms.), sekä jonkin verran sotilas- tai marssikuntoa, (oman rinkan painosta riippuen- tiätty!).

Majoitus osallistujamäärästä riippuen, joko varaus- tai autiotuvissa, jolloin hintakin selviää vasta lähemmin.
Varaustuvat = 60 € jaettuna 4:llä = 15 €, autiotuvat = 0 €, toki telttaillakkin saa!

Ai mistä tämä nimi Apostoliajo?
- No tietenkin siitä, että matkanteko perillä Lemmenjoella suoritetaan pääosin jalkaisin, sekä siitä, että poluilla- sekä tunturissa vastaantuleville tarjotaan Herramme Sanaa, tai ainakin siihen on mahdollisuus.

Jos nappasi, ilmoittautumiset joko yv:llä, tai sitten mchuurre (ät ) jippii.fi

Hopi-hopi, vain about ~10 ensimmäistä saa katon päälleen....?

Allekirjoittanut hoitaa varaustupien varaukset, JOS riittävä määrä sitovia patikoijia löytyy, muussa tapauksessa, tyydytään autiotupien palveluihin!

 

[mchuurre]

Alakaapi olemaan viimeiset mahikset Apostolinajolle, joten nyt sitten lauantaina parivaljakko starttaa Torniolta ja Karungista, kohti Lemmenjokea. Venekyydit on mitä sattuu, eli jäätilanteesta ja veden vähyydestä, (turistien vähyydestä myös?), johtuen, ei enää sunnuntain paluukyyti ole aivan "satavarmaa", mutta kahtotaan, miten käypi. Aikomus edelleen kuitenkin Morgamojan kämpälle la-su. yöksi, ja aamusta Jäkäläpään lentokentälle.

Lentoaseman kirjastoon, meinasin viedä ja jättää isä- ja äitivainaan "perheraamatun", kullankaivajien ja satunnaisten matka- ja patikkamiästen käyttöön. On meinaan niiiin ISO ja painava raamattu, ettei sitä sieltä varmasti kukaan vie mennessään!

Paluu iltakyydillä, jos Herra tahtoo....


Oheisena viime vuoden Apostolinajon nastoitta lähestyminen Pokkaan:

 

[mchuurre]

Ivalon kirjasto vielä 9 min avoinna.,.,..

Siis AIVVVVAN mahtavat kelit täällä Ivalo / Inari / Lemmenjoen maastoissa! Kelpaa kyllä ja hyvältä näyttäs AVJ-17:n osallistujakaartikin !

Nixi män tankille, ja hyvästi pyörii senkin kartaani, ainakin toistaiseksi!

Lemmenjoen venekyyti meno selevä, mut paluu voip mennä "apostoliks" kokonaan....w´ll seen?

Kelpaa ku lähes autiot tiet, ei poroi, ja ennen kaikkea, pysyy ikkunat kirkkaina, (vain 1 mikälie ötökkä meikäläisen "scanian" lasissa!, äsken laskin osumat!)

 

[mchuurre]

Inarin kirjasto vielä jonninverran auki....

Apostolinajo II, saatu päätökseen. Patikoitua tuli, ja kultamaille UT:t päivitettyä varaus- ja autiomajoille:
- Ravadas A / B, Kultasatamassa oli, Morgamoja A / B, ja ISO, se perheraamattu raahattua sinne Jäkäläpään lentoaseman terminaalin kirjastoon. Ompi nyt kaivajilla, matkamiähillä, patikoijilla, yms. Herramme sanaa tarjolla, kun pimiässä kaamoksen aikaan, otsavalon tai kynttilän loisteessa pähkäilevät tekemistä, tai muuten vaan kun sadetta, tuiskua ja tuulta ovat sisätiloissa suojassa.... .

Morgamojalla eka yö, eli patikointia vain 5km "hengenahdistuksen" mäkeä majalle, "vilkkaan" mönkijäliikenteen seassa! Kyllä häätys saada tuollekkin seutua, liikennerajoituksekset ehdottomasti, 3- 5 liikenneympyrää, ohituskaistat ylämäkiin, ja liikennevalot. Oli niin armotonta jo tuo moottoriajoneuvoliikenne - melkein!

Perillä Morgamojalta nousu savut, jossa olikin eräs pariskunta, (Karoliina & Mikko), jo nuotiolla makkurinpaistossa, ja Kauko muuten vaan mökissä iltaa istumassa.
Kylmä yö oli tulollaan ja kuu valaisi taivaan sekä tienoon pilvettömältä taivaalta somasti!

Aamusta sitten päiväreppu selekään ja suuntana Jäkäläpään lentokenttä. Kullanhuuhtojia ei vielä siinä vaiheessa enää näkynyt, mutta sitten paluumatkalla Jäkäläpäältä kylläkin. Terminaalirakennus oli kutakuinkin entisensä, ei mitään koskettu eikä mihinkään. Ilma-alusliikenne ihan yhtä hiljaista, eikä siten liikennealueella liikkumiseen tarvittu edes tornista liikkumislupaa...

Oli jos jonkinlaista romaania, murha- ja kuristuskirjaa, novellia, lakikirjaa, keitto- asennus- ja kaunokirjallisuutta, mutta ei yhtään Uutta Testamenttia, mutta nyt sitten ompi sekin.

Seuraavaksi otimme suunnan alas kultamaille, ja sitten taas ylemmäs Martiniiskonpalon lentokenttää kohden, jonka sumuhuippu piilottikin terminaalirakennuksen tehokkaasti, tehden lähestymisestä hivenen haastavaa. Mutta sinnekkin sitten selviydyttiin tyylikkäästi, ja kutakuinkin saman sisältöiset oopukset ja hömpät sieltäkin sitten löytyi. Alas tulimma Petronellan kukkuloitten kautta takaisin Morgamojalle, jossa rinkkojen pakkaus, ja marssi alas Kultasatamaan alkoi.

Yllätys tuli vastaan alamäessä, ennen hengenahdistuksen mäkeä, kun vastaan porhalti jälleen eräs kimmo-kenttävihreä mönkkäri, kyydissään germanialainen lehtitoimittaja. Oli tullut tekemään kullankaivuuhommasta tänne peräpohjolaan lehtijuttua, ja oli muuten v a r m a s t i ihmeissään, kun ensin 1½:n tunnin jokiveneajelun päätteeksi, lähtivät nousemaan mönkijällä sellaista karmeeta jyrkkää ylöspäin nousevaa kivipolku-uraa, jossa mönkkärin akselit ja pohjapanssarit paukkuivat vuoroin eessä ja takana vuoronperään, eikä missään näe ei ketään! ....Niin paitti sitten me! Jaa, se yllätys?

Niin se yllätys oli se, kun meille kerrottiin, ettei muuta venekyytiä olisi saatavana, kuin vasta tänään klo 13:00 about, ja sekin sitten vasta Ravadakselta, eli vielä olisi patikoitavaa se 6km Kultasatamasta jokivartta pidemmälle. Mutta kun tämä germaanian lehtimies olikin tullut yllärinä sitten kaikille, niin JOS olisimme olleet n 30min nopeampia matkassa, niin tottakai, olisimme päässeet sitten jo eilen illalla takaisin Njurgalahteen yöksi.

Mutta so what! Patikoimaanhan tänne olimme tulleet, joten jäimme sitten yöksi Kultasataman kotaan, koska Kultasataman autiotupa oli jo varattuna erään pariskunnan toimesta, ja vaikka tiedämme, (ja hekin varmasti sen tietävät), "erämaan säännön", että viimeksi paikalle / tupaan tulevalle annetaan tilaa, niin emmehän me herrasmiehinä, (haisevina ja ponnekkaasti suoliston ilmanpaineita tasaavina), halunneet pariskunnan yhteisiä ja lepposia hetkiä häiritä....ei suinkaan, vaan muuta kuin kotaan tulia virittelemään, ja telttapatjaa täyteen puhaltelemaan, (90 puhallusta riittää Haltiin..)

jatkuu....

 

[mchuurre]

Asetuimme sitten kotaan makuulle, ja savu leijaili kodan huippuaukosta sakeana pimentyvällä taivaalle. Edessä ei tulisi olemaan niin vilpoinen yö, kuin viime yönä. Silloin oli pakkasta jo parit- kolmet asteet, mitä emme tietty Morgamojan mökissä sisälle asti tunteneet, mutta aamusta ruohikko ja puiset rappuset olivat valkoisena.
Uni tulikin hoppusti, koska puhallettava alunen ja tasainen kodan lautalattia takasi erittäin soman, sanoisinko hotellitason majoituksen.....

Aamusta huomasimme Kultasataman edustalla vilkkaampaa liikennettä, kuin alkuillasta. Olipa vain yön aikana pari naispatikoijaa lisää tuohon samaan autiotupaan yövieraaksi, mutta emmehä me siitä olleet kuulleet mitään.

Aamutoimien, ja -puurojen jälkeen, pakkasimme reppumme komeassa syyskelissä, tarkoituksenamme ehtiä Ravadaksen autiotuville, josta jokivene tulisi noutamaan meidät n klo 13:00, tosin kaikkihan täällä oli "noin".

Ei se täällä "jänkhällä" ole kuin päivien tarkkuudella kaikki tämä touhu, jos aina sitten edes niinkään tarkkaan!

Poluilla huomasimme yllättäen melekoisen ISO:n hirven, joka ei vieressä virtaavan tunturipuron kohinan takia saanut meistä ajoissa mitään varoitusta. Nixi sen huomasi, vaikka pääsikin yllättämää meät täysin auringon suunnasta - tai siis, juurikin sen takia! Aivvan mahtavat lapiosarvet, olisikohan ollu peräti 14 piikkiset!

No sitten hetken päästä vastaamme patikoin kaksi eräkaveria, jotka olivatkin Lemmenjoen "konkaripatikoijia", jo kuulemma 30 vuoden ajalta. Olivat tulleetkin viettämään ns. "30v juhlapatikointia", joista tiätty onnittelimme heitä! Kummasti se vain sana muuten kiertää tuolla kairassa ja erämaassa, meinaan, ennen kuin ennätin kertoa meidän "missiosta", viedä Herramme Sanaa tupiin ja tunturiin, niin toinen heistä jo aloittinkin; "täällä on patikoimassa jokin pappi, joka jakelee raamattuja autiotupiin...jne.."

Vastasin, että ei se mikään pappi kyllä ole, mutta tässä se taitaa olla se kulkija, josta on ollut puhe!

Jatkoimme matkaa Ravadas-putouksen kautta, Ravadaksen autiotuville, joista kummastakin oli UT:t viety pois ? Toivottasti oli viety tarpeeseen, vai olikohan luettu sitten aivvvan loppuun asti. No, nyt on tilalla sielläkin, molemmissa tuvissa uudet!

Venekyyti tulikin sitten kutakuinkin ajallaan, eli "Tintti tuttuun tapaansa ajoin pitkän "Nuoli"- veneensä laituriin, ja aloitti sitten välittömästi nuotiotulien, ja pannukahvien keittämisen. Kun oli tuonut Ravadakselle sen toistakymmentä "päiväkävijää", joille piti tehhä keittoruuan lisäksi nuo pannukahvit.....ja me tiätty odottelimme sen pari ylimääräistä tuntia auringossa maaten, no mitenkäs muuten olisikaan pitänyt?
Ja venekyydin jälkeen, olikin vuorossa sitten taas LT:n ja Nixi:llä Gessun pakkaus, mutta sitä ennen kuitenkin oli syötävä kunnon Ahkun tuvan lohiateria ...ah...ah! Maistuipa kerrassaan!

Siidassa oli hyvä tarkistettava Ivalon seudun majoitukset, koska nyt ei pilvisen sään takia enää Jäniskosken telttapaikka jaksanut kiinnostaa, ja sitä paitsi, olinhan luvannut käydä tsekkaamassa ensi kesän Atlantinvallijutauksen uuden hotellimme majoitustilat. Eli otin suunnan kohti Hotelli Kultahippua.

Menomatkalla tosin poikkesin vielä tsekkaamassa myös Myössäjärven pohjoispään joukkohaudan, eli paikan, jossa saksalaisilla oli ollut neuvostovankileiri. Sen olin löytänyt jo aikoinaan 80- luvun lopulla, kun menin siihen kerran ruokataukoa pitämään, kun huomasin metsikön puissa, vieläkin kiinniolevat moninkertaiset piikkilangat. Enää ei niitä lankoja kuitenkaan puissa ollut kiinni, mutta vyyhdille ne olivat edelleen ampumakuopissa tuosta ajasta muistuttamassa.

Nuo puiset ortodoksihautaristit, olivat toisia, mitä aikoinaan, eli varsin moneen eri kertaan lienee nuokin uusittu. Sitten tuossa kivessä oleva haudattujen määrä "10", oli muutettu maalilla lukemaan "80", mutta tokko sekään on lähelläkään varsinaista "oikeata" määrää? Paljonhan on Ivalon ja Inarinkin välillä ollut näitä vankileirejä, ja jos en väärin muista, niin eräässä kirjassa: "Saksalaisten vankileirit pohjoissuomessa", kertoo lukumääräksi niitä olleen 26 tms.? Oikaskoon joku, jos kuka muistaa tuon?

Eikähän kaikkia vankeja edes mitenkään sen paremmin haudattu, saati aseteltu hautamuistomerkkejä!

Posliinin sirpaleita, parakkien pohjat, ja tuliasemat sekä iso uuni, olivat kuitenkin vielä paikoillaan.
Voisi olla ja toimia jopa ensi kesän AVJ- tutustumiskohteena?

Parkkeerasin LT:n Hotelli Kultahipun pääoven eteen, ja pieni tihkusade vain jatkui edelleen. Hotelli ja tarjoamat faciliteetit vaikutti kaiken puolin toimivilta, saunaosasto mukaan lukien, joten löin samalla sitten aamulla lukkoon, tuon alustavan ensi kesän sopimuksemme AVJ:n tulevaksi majoituspaikaksi. Sijainti hyvä jatkaa vaeltajan matkaansa tai jutaustaan mihin suuntaan tahansa, ja ompa tien toisella puolin vieläpä sopivasti S-Market Vaskooli.

Onnistunut reissu kaikin puolin, paitti että se ruska puuttui! Sekin tosin oli jo ennen ajoon lähtöä tiedossa. Paras ruska jäi tänä vuonna napapiirin alapuolelle, tosin se maaruska jäi sieltäkin puuttumaan. Nixi:n kanssa kun lähdimme matkaan Aavasaksan ohi, Meltauksen tietä kohden Rovaniemeä, oli tuolla välin vastaavasti koko Apostolinajon ehdottomasti se komein ruska!

That´s it!