• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Alusta ja sen säätäminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tommipommi
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Kohta alkaa taas läski tummua. Jousituksen säädössä on 7 eri säätökohdetta; edessä preload, rebound damping ja compression damping. Takana samat, mutta compression damping on low speed ja high speed erikseen.

Jokaisessa säädössä on karkeasti 20 eri vaihtoehtoa. Voittorivin todennäköisyys on siis ilmeisesti (1/20)^7 eli yksi mahdollisuus 1.28 miljardista. Eurojackpotin päävoiton todennäköisyys on yksi 95.3 miljoonasta, eli onnistumisen mahdollisuus on yli 13-kertainen :vi**ttaa:

Vuokraako joku mp-huolto antureita jousiin? Ne kiinnitettynä kun pomputtelisi pari päivää tyypillisessä ajoympäristössä niin kone osaisi suoraan sanoa, missä on vika vai onko missään.
 
vetomies sanoi:
Kohta alkaa taas läski tummua. Jousituksen säädössä on 7 eri säätökohdetta; edessä preload, rebound damping ja compression damping. Takana samat, mutta compression damping on low speed ja high speed erikseen.

Jokaisessa säädössä on karkeasti 20 eri vaihtoehtoa. Voittorivin todennäköisyys on siis ilmeisesti (1/20)^7 eli yksi mahdollisuus 1.28 miljardista. Eurojackpotin päävoiton todennäköisyys on yksi 95.3 miljoonasta, eli onnistumisen mahdollisuus on yli 13-kertainen :vi**ttaa:

Vuokraako joku mp-huolto antureita jousiin? Ne kiinnitettynä kun pomputtelisi pari päivää tyypillisessä ajoympäristössä niin kone osaisi suoraan sanoa, missä on vika vai onko missään.
Napsauta laajentaaksesi...

Kannattaa myös muistaa simmailla välillä. :D

Meikä ainaki lopettaa kelkkaenskankin heti kun niihin tulee aktiivialustat.
 
Ainiin, öljyn määrän ja viskositeetin vaihtelu vielä unohtui tuosta yhtälöstä - ettei tule päävoittoa liian helposti.
 
vaihtoehtoja on kuitenkin paljon vähemmän oikeasti. jo paikaltaan kokeillen voi säätää jousituksen sinnepäin, ja sitten vähän muuttelee jos jokin ominaisuus häiritsee.

esim se onko jousitus löysä vai jäykkä on vähän mielipidekysymys ja riippuu ajotyylistä ja käyttökohteesta. Tärkeintä on etu ja takapään toimiminen yhteen, eli esim kaarteessa heitto ei aiheuta mitään etu ja takapään vempailua, jos ne toimii kovin erilailla.

tarina: Ostin joskus avk:lta 954RR:n jolla oli ajettu 5000km. Aivan romuna sidottu kyljelleen trukkilavaan. Oli vedetty radalla joku highside. renkaat oli aivan siniset kyljiltä ja aivan ratarullautuneet kumipalloja reunoilla. No korjailin sen, uusi takarunko, katteet yms. sitten kun katsastin sen ja lähdin ajamaan sillä, niin ensimmäisessä nopeassa motarin rampissa ihmettelin, että mitähän on vialla kun pyörä on levoton ja vaaputtaa peräänsä. Olenko mokannut jotain, onko jotain löysällä? No katsoin netistä jousituksen säätöjen perusasennot ja laitoin ne siihen. Huomasin, että takajousitus oli 5 naksua liian löysällä vaimennuksien perussäädöstä, joka sekään ei mikään tiukka ollut.

Eli joku oli vetänyt ihan turhan lipan. Ja pyörä oli varmasti varoittanut levottomuudella jo pitkään ennen kuin kaatui, sen näki renkaista.

hondaa.jpg
 
vaikea muistaa, takana ehkä joku dunlop 208? aika hatarat muistikuvat, 13v sitten.

vai 209 joku aika race henkinen se oli.
 
Re: Alusta ja sen säätäminen

Vetomies: Mikä siinä on vikana tai tekeekö jotain venkuiluja (ei käänny, meinaa mutkassa ajautua sisäkanttareelle, keulii herkäati, muljuaa mutkassa, perä on levoton/nousee kovassa jarrussa) tai minkälaisen siitä haluaisit?

Onko iskarit huollettu milloin?

Jos iskareista ei ole mitään tietoa, minkälaisissa asetuksissa ne tällä hetkellä on, paitsi että ei toimi. Niin laittaisin kaikki vakioasetuksiin. Manuaalista näkee jokaiselle meno- ja paluuvaimennukselle alkuperäiset klikit. Sitten pitäis säätää esijännitykset (preload) sun painolle sopiviksi, kun sellaset säädöt iskareistas löytyy.

Muutamia juttuja on, mitä voi tällai netin välityksellä kertoa, mutta vastaileppa eka vähän. [emoji846]

Edit. Unohdit krulaputkien korkeuden yläkolmiossa ja renkaiden profiilit. Eli ns. pyörän geometrian. Mikäs pyörä sulla onkaan? 600 ja 1000 on vähän erilaisia. Onhan rengaspaineet olleet valmistajan suosittelemat?
 
Ei siinä ole mitään vikaa, kulkee kuin juna vaikka olisi mutkissa monttuja. 50 mm putket ja täysin säädettävä kisa-alusta, huollettu ja kondiksessa. Ei yritä heittää pois kyydistä, ei niiaile eikä hyöki tai tärise tai pompota, kulkee tasatahtia edessä ja takana, ei muljua eikä vempota vaikka vetäisi powerslidea huonolla asfaltilla ja käyttäytyy muutenkin hämmästyttävän sivistyneesti.
Lähinnä sitä pähkäilen, että kuinka löysäksi tuon uskaltaa säätää niin, ettei varmasti vielä kadulla tule ongelmia. Kolmi- ja nelinumeroisten teiden routapatit saisi ehkä nielaista vielä hiukan pehmeämmin jos minulta kysytään. Se on vain melkein tekemätön paikka kun ero jousitetun ja jousittamattoman massan välillä ei ole tarpeeksi suuri ja joustovarat ovat mitä ovat.
Radalla homma on selvästi helpompaa kun jollakin tietyllä radalla olosuhteet ja ajotapa ovat käytännössä vakioita.
 
Re: Alusta ja sen säätäminen

Mä oon joskus ajanut muutaman ratapäivän kaverin kanssa samalla pyörällä. Hän oli mua painavempi. Hälle vedettiin keulan esijännitykset lähes kiinni ja mulle melkein auki. Ne on helpot pyöräyttää räikällä suuntaan tai toiseen. Molemmilla ajelut meni oikein hyvin.

Kadulla alusta saa olla löysempi kun radalla. Mitään "liian löysää" ei periaatteessa ole. Joustoliike on alkuun hyvä indikaattori (ei saa kuitenkaan tujottaa liikaa, kun varsinkin terävät kuopat ja töyssyt vääristää). Eniten on kuskin näppituntuma, mikä vaan tuntuu hyvältä, ni säätää siihen suuntaan.

Sanoisin, että katso mitkä asetukset sulla on ja laita paperille ylös. Nyt kun se radalla toimii, niin ne tiedot on tosi tärkeet. Varmaankin tiiät miten se tehdään, mutta kirjotan tähän vielä.

Eli talttapäinen ruuvari käteen. Jokaista meno-paluuvaimennus-säädintä kierrät myötäpäivään, jolloin ne kiristyy. Niissä on sisällä asteikko (mainitsemasi ~20 klikkiä), niin lasket montako klikkiä tunnet, kunnes ruuvi on pohjassa. Tämä numero talteen. Voimaa ei saa käyttää, sillai melko hennosti [emoji846] Nuo klikkien määrät lasketaan aina täysin kiinniolevasta aukipäin.

Takaiskarin hidas vaimennus (se isompi mutteri) on ilman klikkejä. Siinä vaan katot montako kierrosta menee sisään. Siinä ite oon kattonu 1/2 kierroksen tarkkuudella.

Keulaputkien esijännitys näkyy joko iskareiden yläosassa olevien viivojen lukumääristä tai sitten esijännitys on putken alapäässä, 6-koloruuvilla säädettävissä.

Kun alkuperäiset tiedot on tallella, niin sitten vaan löysäämään ja ajelemaan. Menovaimennusta löysäisin ekana. Ja löysäisin 2-3 naksua kerralla ja koeajon jälkeen sitten muuttaisin suuntaan tai toiseen.

Mulla on endurohommissa aina ruuvari mukana, niin saa säädettyä iskareita päivän vauhdin ja olosuhteiden mukaan siihen suuntaan, mikä tuntuu paremmalta.

Eli rohkeesti vaan ruuvailemaan!

PS. Service manuaali vaan käteen. Siellä on ohjeet.

Lähetetty minun FRD-L09 laitteesta Tapatalkilla
 
Vetää kadulle ns. sadekeliasentoon.

Keulasta esijännitystä muutama milli pois. Vaimennukset voinee olla ennallaan, tai menoa vielä kliksu pari pois.

Takaa samalla tavalla perää alas muutama milli, ja kaikkia vaimennuksia alas 2-3 naksua.
 
Kyllä pitäisi jotenkin saada mitattua, miten jousitus tai lähinnä vaimennus toimii. Siis muutenkin kuin perstunnolla.

Manuaali voi esimerkiksi sanoa, että "Su Strada - 5 napsua" ja "In pista - 19 napsua". Sitten kun katsoo jostain sportriderista tai lehdestä suosituksia, niin voivat sanoa vaikka, että 10 napsua, toinen lehti sanoo 25 napsua ja kolmas nolla.

Joskus kun olin autotehtaalla töissä niin siellä käytettiin erilaisia symmetrisiä ja epäsymmetrisiä standardimonttuja/korokkeita, joiden yli ajettiin eri nopeuksilla ja sitten vasteen perusteella yritettiin saada jousitus ja vaimennus toimimaan mahdollisimman hyvin. Huonoin tilanne oli aina silloin kun huomattiin, että auton kori osallistuukin joustoon turhan aktiivisesti ja ei enää pelkällä iskarien tai jousien vaihdolla selviä.

Käytännöstä pyörästä pitäisi saada kaksi mittausta; jousituksen liike ja rungon/jousitetun osan liike sekä edestä, että takaa. Rungon liikkeen mittaaminen tarkasti voi olla vähän haasteellista. Ehkä joku hyvä kiihtyvyysanturi siitä selviäisi. Sitten kovaa ajoa siellä missä ikinä aikookin pyörää käyttää. Sen jälkeen näistä käyristä pitäisi pystyä päättelemään, miten jousitus oikeasti toimii ja miten säätö toimintaan vaikuttaa.

Koska noita laitteita ei juuri ole edes kansallisen motoGBn lossikuskeilla, pitäisi keksiä joku muu vakioitu tapa mitata jousitusta. Mistähän löytyisi se kuuluisa "joku" joka kehittäisi standardimuotoisia routapatteja joiden avulla säätöjä voisi yrittää löytää? Bernerhän niitä patteja tekee ilmaiseksi, mutta niiden muoto on aika satunnainen.
 
Joskus muinoin (80 luvulla) kiersi huoltoasemilla auton iskarikonsulentteja, joilla oli sellainen härveli, että yks pyörä kerrallaan ajettiin sellaisen pienen rampin yli telineelle n. 10-15 cm korkealle. Sitten kiinnitettiin lokasuojan reunaan vipu ja laitettiin piirturiin paperi. Se oli ihan mekaaninen ja ja laukaistiin polkimesta. Paperi lähti liikkeelle ja auto putosi alas. Heilahtelut näkyi sitten sinä paperissa. Oli melko havainnollinen.

Piirturipaperin voisi korvata kiihtyvyysanturilla ja jonkun pudotuslaukaisun kehittäisi.
 
vetomies sanoi:
Kyllä pitäisi jotenkin saada mitattua, miten jousitus tai lähinnä vaimennus toimii. Siis muutenkin kuin perstunnolla.

Manuaali voi esimerkiksi sanoa, että "Su Strada - 5 napsua" ja "In pista - 19 napsua". Sitten kun katsoo jostain sportriderista tai lehdestä suosituksia, niin voivat sanoa vaikka, että 10 napsua, toinen lehti sanoo 25 napsua ja kolmas nolla.

Joskus kun olin autotehtaalla töissä niin siellä käytettiin erilaisia symmetrisiä ja epäsymmetrisiä standardimonttuja/korokkeita, joiden yli ajettiin eri nopeuksilla ja sitten vasteen perusteella yritettiin saada jousitus ja vaimennus toimimaan mahdollisimman hyvin. Huonoin tilanne oli aina silloin kun huomattiin, että auton kori osallistuukin joustoon turhan aktiivisesti ja ei enää pelkällä iskarien tai jousien vaihdolla selviä.

Käytännöstä pyörästä pitäisi saada kaksi mittausta; jousituksen liike ja rungon/jousitetun osan liike sekä edestä, että takaa. Rungon liikkeen mittaaminen tarkasti voi olla vähän haasteellista. Ehkä joku hyvä kiihtyvyysanturi siitä selviäisi. Sitten kovaa ajoa siellä missä ikinä aikookin pyörää käyttää. Sen jälkeen näistä käyristä pitäisi pystyä päättelemään, miten jousitus oikeasti toimii ja miten säätö toimintaan vaikuttaa.

Koska noita laitteita ei juuri ole edes kansallisen motoGBn lossikuskeilla, pitäisi keksiä joku muu vakioitu tapa mitata jousitusta. Mistähän löytyisi se kuuluisa "joku" joka kehittäisi standardimuotoisia routapatteja joiden avulla säätöjä voisi yrittää löytää? Bernerhän niitä patteja tekee ilmaiseksi, mutta niiden muoto on aika satunnainen.
Napsauta laajentaaksesi...

Sähköinen alustasäätö per automatic?
 
Kyllä ne varmaan hyvä lähtökohta on, aiemmin vaan sellaisesta jutteli ja ennusmerkit (italiaa, paksut etuiskarit jne) viittaa nyt tuonne Varesen suuntaan :p
 
Oisko mp huolto honkasella iskaridyno, jos oikein muistan. Iskarit sinne ja saa käyrää mitä mikäkin muutos tekee, jos persdyno ei riitä.
 
Turder sanoi:
Kyllä ne varmaan hyvä lähtökohta on, aiemmin vaan sellaisesta jutteli ja ennusmerkit (italiaa, paksut etuiskarit jne) viittaa nyt tuonne Varesen suuntaan :p
Napsauta laajentaaksesi...

Sanotaan, että maanosa ja suunta on hyvinkin sinne päin. Ei viitsi omia harvinaisempia laitteita tarkasti speksata, kun tämä nykyajan kyyläys on mitä on. Bladen speksit voin kyllä laittaa vaikka lehteen.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös