Aloittelu tehokkaalla MP:llä

[Tomppa55]

Tervehdys kaikille!

Saisko tällaiseen aiheeseen mielipiteen.
Tarkoituksena on hommata kimppapyörä pikkuveljen kanssa.
Ite olen 33- ja pikkuveli 26 vee.
Itellä on muutama pyörä ollut ja piikin jälkeen opettelin "oikealla pyörällä" ajamisen tonnisella Ceparilla. Mun mielestä piikistä Cepariin hyppääminen ei hirveen ihmeelliseltä tuntunut. Tietenkin se että kaksipyöräsillä oli tullu ajaltua 12 vuotiaasta saakka varmaan helpotti asiaa.
No varsinainen kysymys on:
Kuinka vastuutonta mielestänne on ostaa tehokas pärrä ja "pistää" pikkuveli harjoittelemaan sillä?
Ihan kyykkyä en ajatellut, vaikka ite mieli tekisikin.
Pyörä mikä kiinnostaisi itseä olis Yamahan Thunderrace. Muutaman kerran ajanut ja kovasti tykästynyt. Paukkua tarpeeks, mutta vois kuvitella ajavansa vähän pidempääkin matkaa.
Pikkuveli tietenkin ihan intona kyseisestä mallista, vaikka ei ikinä pyörällä ole ajanutkaan.
Mielessä on käynyt myös VFR, mutta kokemuksesta tiedän että ton tehot rupee tuntumaan vaatimattomilta todella nopeasti. Aloittelijalle toi sopisi toki paljon paremmin...
Rehellistä mielipidettä kehiin.

 

[kurja]

ei kai se 26wee pikkuveli nyt ihan niin kesäpoika enää ole, ettei itse osaisi omista tekemisistään vastata - ei se isompikaan mopo itsekseen metsään karkaa, ihan normaalijärjellä varustettu kuski osannee sillä kaasukahvalla säädellä tehot ja vauhdin omiin taitoihinsa ja tarpeisiinsa sopivaksi.

 

[Tomppa55]

Ainakin eka vastaus miellytti...
Toi on hyvä sitten teipata jääkaapinoveen heti kuolinilmoitusen viereen...

LOL!
Ihan samat argumentit oli kyllä ite veljelläkin...
Sen vaan näkee ite ihan nöösipoikan, vaikka ihan äijä jo onkin.
Kuumottaa toi Yammu kyl niin perhanasti...

 

[kurja]

no, jos ajaa ihan reikäpäänä, niin pääsee sinne metsään vähempikuutioisellakin mopolla

 

[rammus]

ihan normaalijärjellä varustettu kuski osannee sillä kaasukahvalla säädellä tehot ja vauhdin omiin taitoihinsa ja tarpeisiinsa sopivaksi.

Otan kuitenkin kantaa vaikkei ehkä pitäisi. Normaalilla järjellä ja sillä mitä ratkaisuja tekee mutkapätkällä vaikkapa hieman nopeampien perässä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Vauhdin hurma ja normaalijärki kävelevät käsikädessä kovin huonosti. Itse en tunne montaakaan prätkäkuskia jolla ei lähellä oli tilanteita olisi syntynyt, vaikka pidän heitä ihan täysjärkisinä. Yleensä tehokkaammalla pyörällä niitä tilanteita vaan syntyy hieman enemmän, varsinkin kun ei ajokkiaan hallitse täysin. Ja juu kyllä sillä tonnisellakin voi aloittaa, moni on aloittanut, mutta varmemmin se kuitenkin käy hieman tehottomammalla.

 

[Jassu]

no, jos ajaa ihan reikäpäänä, niin pääsee sinne metsään vähempikuutioisellakin mopolla

Jooh, kyllä sitä mopollakin tappaa ittensä jos reikä on päässä.

Ei se ace niin tykki ole ettei sitä vois antaa ton ikäselle käsiin. Sen pelin kulkuhan on ihan siitä kiinni miten sitä kahvaa kääntää...

 

[Tomppa55]

Näin minäkin asian todellisuudessa näen, kunhan haen täältä varmuutta näkökulmalleni.
Pikkuveli kysyi ite, että eikös tommonen tehokas peli omaa myös paremmat ajo-ominaisuudet ja jarrut, joten samoissa nopeuksissa mopompaa vehettä periaatessa jopa turvallisempi. No joo...

 

[TPM]

Itse ostin ensimmäiseksi pyöräksi tuon allekirjoituksessa olevan vempaimen, vaikka viimeksi olin mopolla ajellut 10 vuotta sitten. Kunnon kapistus alle vaan, ettei rupea niin sanotusti nii pal kauhjast vituttamaha

 

[Tomppa55]

ihan normaalijärjellä varustettu kuski osannee sillä kaasukahvalla säädellä tehot ja vauhdin omiin taitoihinsa ja tarpeisiinsa sopivaksi.

Otan kuitenkin kantaa vaikkei ehkä pitäisi. Normaalilla järjellä ja sillä mitä ratkaisuja tekee mutkapätkällä vaikkapa hieman nopeampien perässä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.  Vauhdin hurma ja normaalijärki kävelevät käsikädessä kovin huonosti. Itse en tunne montaakaan prätkäkuskia jolla ei lähellä oli tilanteita olisi syntynyt, vaikka pidän heitä ihan täysjärkisinä. Yleensä tehokkaammalla pyörällä niitä tilanteita vaan syntyy hieman enemmän, varsinkin kun ei ajokkiaan hallitse täysin. Ja juu kyllä sillä tonnisellakin voi aloittaa, moni on aloittanut, mutta varmemmin se kuitenkin käy hieman tehottomammalla.

Juu, muistuu hyvin mieleen kun olin just ostanut kusiais zzr:n reilu pari kymppisenä. Pari kautta ajamatta välissä. Lähdettiin ajalemaan kahden frendin kanssa, jotka molemmat ajaneet piikki-iästä saakka tosi paljon ja radalla käyneet kans paljon.
20km mutkatietä ja perässä  piti pysyä.
Kun pysähdyttiin niin frendi tokas että hyvinhän äijä ajaa, vaikkei puikoissa pariin vuoteen ole ollutkaan.
Ei voinut edes röökiä sytyttää. Olli pakko pitää kädet taskuissa, kun sen adrenaliinipiikin jälkeen löi maitohapot lihaksiin sillai, että koko jätkä tärisi.
Olihan se elämys...

 

[svahnm]

Joo, asenteesta se on kiinni säilyykö hengissä.

Annoin kaverin kokeilla 1100 gixxeriäni viime kesänä ja tämä ei ole koskaan ajanut millään moottoripyörillä aikaisemmin. Hengissä se säilyi. Ei noi painavat "touring" pyörät (joksi vanha gsxr:kin nykyään luetaan) edes nosta keulaa turhan helposti. Kaasua voi suoralla kääntää tottumatonkin.

 

[jaket]

thunder´rässi on kyllä ihan hyvä peli, tehoa on paljon, mutta sen anto on melko rauhallista, kun se on kaasaripeli, niin hanan voi ns avata ja lähtö on suht kohtuullista.

tuskin se tace sen vaarallisempi on kuin moni 600cc.

pitää vaan ottaa huomioon, että se 600cc kin on kokemattomalle vaarallinen, itse asiassa kaikki kaksipyöräiset ovat, vie pirusti aikaa oppia jarrutukset ja ohjausniksit hyvin ja yleinen ennakointi. hyökkäävällä ja helposti ärsyyntyvällä luonteella tai ylimielisellä kilpailumentaliteetilla on henki höllässä.

ja ilmankin näitäkin luonteenpiirteitä on se autoa turvattomampi reilusti.

 

[jarru]

Järki päässä kun menee niin eiköhän tuo ole aika sama kuinka tehokkaan pyörän ostaa. Minäkin loikkasin suoraan vakio Suzuki PV50:stä 1000RR:n sarviin ja hyvin tuo on tiellä pysynyt. Onhan se isommalla pyörällä mukavampi taittaa matkaa kuin pienellä.

 

[Hannula]

Tossa on useampikin kantti miltä katsoa asiaa. Teho ja suorituskyky yleensä on yksi, toinen on pyörän paino ja muut mitat. Kokemattomalle pitäisi antaa mielummin kevyehkö pyörä, jossa jalat yltää hyvin maahan, jolloin ne pakolliset stumppaukset ja muut pikkumokat eivät veisi suoraan pötkölleen ja teettäisi kalliita korjaamoreissuja.

Kaverin tavasta ajaa autoa voinee päätellä jotain mahdollisuuksista selvitä pyörällä. Jos autolla ajaminen on sähläävää ja kaikenlaisiin ihme tilanteisiin joutumista, ei ennuste pyörän sarvissa selviämiselle ole kovin hyvä. Jos ajaminen on mietityn ja hallitun oloista autolla, on ennuste pyörällä selviämiseen melko hyvä.

 

[Sakusammakko]

Mulla ekat ajokokemukset oli kuussatasella Zetorilla, joka on ihan kelpo kompromissi tehokkaan mutta aloittelijalle helpon pyörän osalta. Luokittelisin itseni rauhalliseksi kuskiksi, mutta esim. ohitustilanteissa tehoja tulee tietysti käytettyä. Tonnisiin tai suurempiin pyöriin verrattuna ohituskiihtyvyyttä on ZZR:ssä vähemmän, eli ohituksen päättyessä nopeutta on esim. 140 isompien pyörien 180:n sijaan (tietty hiljempaakin tulee ohiteltua..). Sikäli "liian" iso pyörä voi viedä rauhallisenkin kuskin tilanteisiin, joissa asioita tapahtuu turhan nopeasti ja pienetkin virheet kostautuvat helposti. Lisäksi isolla pyörällä on yleensä vähän enemmän painoa, mikä saattaa vaikeuttaa käsittelyä paikallaan ja hitaasti ajellessa.

 

[Pave.]

Taidat itse tuntea veljesi kaikista parhaiten! Jos se on sellainen, että heti kun selkänsä kääntää niin joka laitteesta on "hanat kaakossa" niin silloin ehkä kannattaa opetella vähän pienemmällä. Mutta jos "järkeä" on riittävästi mukana, (eikä joka paikassa ole sellainen näyttämisen halu mukana, että kyllähän mä osaan, vaikka oikeasti ei osaakaan) niin mikäs sitä silloin estää ostamasta valmiiksi sitä vähän isompaakin, olettaen tietysti, että jalat ylttää maahan.
Ei ne isot tehot tapa, vaan se jos niitä käyttää väärin!!!

 

[kap57]

Tossa on useampikin kantti miltä katsoa asiaa. Teho ja suorituskyky yleensä on yksi, toinen on pyörän paino ja muut mitat. Kokemattomalle pitäisi antaa mielummin kevyehkö pyörä, jossa jalat yltää hyvin maahan, jolloin ne pakolliset stumppaukset ja muut pikkumokat eivät veisi suoraan pötkölleen ja teettäisi kalliita korjaamoreissuja.

Kaverin tavasta ajaa autoa voinee päätellä jotain mahdollisuuksista selvitä pyörällä. Jos autolla ajaminen on sähläävää ja kaikenlaisiin ihme tilanteisiin joutumista, ei ennuste pyörän sarvissa selviämiselle ole kovin hyvä. Jos ajaminen on mietityn ja hallitun oloista autolla, on ennuste pyörällä selviämiseen melko hyvä.

Nuo samat asiat tulivat mieleen... Ison pyörän massa tuo sen käsittelyyn elementin, joka on kokemattoman opeteltava. Hiljaisessa vauhdissa tuo paino tuntuu ja yleensä myös mutkatiellä pitää käyttää reilumpaa hanskaa kantatessa kuin kevyellä pyörällä. Itse aloitin CB750K:lla ( 250 kg ) ja nykyinen Sevenfifty painaa n. 200 kg tuntuen silti melkoiselta järkäleeltä painopisteen ollessa "vanhaan malliin" melko korkealla. Tyttären CB500:lla on kuitenkin helpompi ajaa juuri hallinnan keveyden takia, myös radalla ( tietenkin se tehonpuute vaivaa

). Siksi tuo Jammun kuussatku lienee hyvä kompromissi hallinnan helppoutta ja riittävää suorituskykyä ( koskee myös muita vastaavan luokan laitteita ). Kuskin asenne ratkaisee paljon, aina ei nuo 25+ nuoret miehet hallitse/hillitse itseään riittävästi ja kilpailuvietti elää voimakkaana...

 

[PrivateeR]

No ite loikkasin suoraan autokoulusta 1100:n cebarin selkään ja vuotta myöhemmin 2006 busan kahvoihin. Ei se mopo itestään lähe käsistä. Kuskilla kusta päässä jos se mopo on lähteny. Aika helvetisti saa meinaan avata tehopyörälläki kaasua liikaa että se täysin käsistä lähtee. Varsinkin jos ei avaa pyörä kallellaan kaasua.

Kaikilla ei vaan se järki riitä tajuamaan sitä, että kyl sillä tehokkaallakin vehkeellä VOI ja PITÄISKI ajaa hiljaa jos ei oo sinut sen kans.

 

[premier]

Itse hyppäsin suoraan moposta muutaman vuoden tauon jälkeen tonniseen. Kerran on kaaduttu niin, että kevyempi pyörä olis pysynyt todennäkösesti pystyssä (kävelyvauhdissa uukkaria tehdessä). Bonarimenetysten jälkeen kävi mielessä josko ois alottanu pienemmällä, mutta turha sitä on miettiä. Tuli hankittua just se pyörä minkä halusin, joten ei oo tarvinnu katua.

Toki harjoittelupyörän hankkimalla pääsee nauttimaan siitä vaihtamisen ilosta, mutta siinä menettää aina jonkin verran rahaa. IMO parempi siis hankkia suoraan juuri se pyörä joka saa veren virtaamaan, jos vaan pää hallitsee kaasukättä eikä toisin päin

 

[pronka]

itse kyllä suosisin jotakin hidaskulkuista ja kovaäänistä.. Ja senkin nopeuden rajoittasin kuuteenkymppiin. Se on vain yksi kerta kun tämä kokematon kaveri muutaman viikon kokemuksella uskaltaa vääntää hanat nurin motarilla ja suhahtaa suoraan rekan perseeseen kun ei enää perse riitä kääntämään raskasta pyörää eikä vastaohjaus ole hanskassa.

Mutta tietysti jos veljesi on spartalaisen itsekurin omaava kaveri jolla ei pimene päässä se järki, niin sitten..

 

[TIJ]

Kyl varmaan aivan aloittelu sujuu OK isommallakin... tietää että oltava tarkkana kun tämmönen tykki alla ... ja vaikka tehoja onkin niin ei se tarkoita etteikö pienemmillä kiekoilla voisi olla helposti hallittavissa ... MUTTA jonkun hetken päästä tulee se "no nythän tän jo osaa" -fiilis ... sit aukastaan kaasua kerralla reippaammin ... seuraukset voi olla ikävät.

Tahtoo vain sanoa, että sitä malttia tarvitaan paitsi aivan alussa, niin myös siinä vaiheessa kun vauhtia ruetaan nostamaan.

Edit: Vielä sen verran, että kyllä sillä pienemmälläkin ehtii, ei se ole mikään häpeä ajella vaikka 500:lla. Ja jos ajatellaan että harrastus kestää esim. 30 vuotta , niin tuskin alkuvuosina läpikäydyt pari pienempää mallia niin kovasti haittaa, rahallisestikaan.