Kilpailuun valmistautuminen alkoi osaltani jo oikeastaan keskiviikkona, kun oli normi ajoharjottelupäivä, ja ajattelin että ajan nollariskillä sunnuntain kisalähtöön asti, jotta pysyn varmasti pystyssä. Tosin kaato oli enemmän kuin lähellä heti toisessa(?)setissä jossa taitoin liian lähelle las palmasin apeksia jossa oli sateen huuhtoman, ja pois harjatun, hiekan jäljiltä vielä jotain hiesua tms "pölyä" joka teki radan todella liukkaaksi. Ekaks luisti melkein keula alta ja sit perä. Varikolle päästyäni huomasin että eturenkaan reunassa oli nätti hiekanvärinen muutaman millin levynen raita. No sen jälkeen tulikin sit ajettua las palmas liiankin varovasti loppuseteissä, ja myöskin torstaina, vaikkakin metri(?) apeksista ulos kulki vähän puhtaampi väylä josta olisi voinut ajaa baut täysiä.
Muutoin keskiviikko ja torstai tuli ajeltua nätissä säässä ilman sen kummempia tyrkkäämättä ja tyrimättä. Keskiviikkona lähinnä 35sia ja torstaina 34sia. Ei oikei vaa sujunu. Jo 6.6. olin ajanut setin jossa kaikki 33sia, joten se ois ollu se mun oma vauhti.
Perjantai meni sadetta ja sadekelin kuskeja ihaillessa. Portilla istuskelin tunnin verran lepolassissa lämpimästi vaatteita ja sadeasu päällä, pipo päässä, ja tumput käsissä. Mikäs sen hienompaa motorsporttia suomen kesässä.
Lauantai-aamu/päivä meni edelleen sadetta ihaillessa. Iltapäivällä kolmen aikaan sää oli jo suht selkeä ja rata puolikuiva, ja sit lisää vettä, kiitti. Illalla kuuden aikaan rata alkoi taas olla puolikuiva, ja siinä vaiheessa funtsin että empä edelleenkään turhaan riskeeraa, koska sunnuntaiks oli luvattu poutakeliä, ja aloin ruuvaamaan mopoa katsastus/kisakuntoon.
Ensimmäisenä vaihtoon meni raceattac endurance-seos takarengas, josta vieressä ollut heppu oli kysynyt ke tai to:"Onks toi kuviorengas vai sliksi?" Kertoo ehkä renkaan kunnosta jotain. Tosin tällä hetkellä täysin persaukisena hieman harmitti vaihtaa sitä, koska sillä olisi vielä muutaman setin pystynyt ajamaan, varsinkin tyyliin puolivälistä mutkan ulostulosta mopo heti pystyyn ja ruoska-avaus. Ei nopein tapa edetä, mutta helvetin hauska, ja vaihtelua normi ajeluun.
Ja toisaalta, rengas ei vieläkään ollut alkanut lipsumaan, joten sen puolesta oisin voinut vetää sen ihan täysin finaaliin. Olihan siinä oikealle käännetyssä vasemmassa kyljessä vielä se baut vajaa milli kuvioo jälellä. Toisessa kyljessä ei ollut.
Jukalle jälleen suuri kiitos siitä että sain lainata-käyttää rengaskonetta. On se vaan helvetin näppärä vehje.
Sit kilpitelineen 4 pulttii, ja edellisen omistajan minivilkkujohtosokeripalat, irti. Jumagegga, mopohan rupes heti näyttämään kisaisemmalta.
Varmistukset jarrusatulapultteihin, ja sittempä mopo olikin bauttiarallaa katsastuskunnossa. Öljyliitännäiset on muutoinkin aina varmistettuna, ja jäähyssä vettä ja wetteriä. Taka-akselinkin mutterin varmistin kun se kerran semmosen option vakiona tarjoaa.
Katsastus meni heittämällä läpi. Katsatusmiehen lähinnä keskittyessä henkilökohtaiseen kuittailuun suhteestani tekniikkaan.
Sunnuntai-aamulla "ponkaisin" jo seittemältä pystyyn (järkkärimajotuksessa radan vieressä), jotta kerrankin olisi ajoissa pelipaikalla, ja saisi kaikki nysväykset hoidettua ilman "ai niin toikin pitää tehä!"-hätä-hätää. Käytännössä tuo ponkaisu siis tarkoitti sitä että siirsin kropan horisontaaliasennosta baut vertikaaliasentoon aivojen sitä juurikaan tajuamatta.
Aamu oli erinomaisen suotuisa; tyyni, lämmin, aurinkoinen, sielua hyväilevä. Kärryn kanssa varikolle, vehkeet levälleen jne. Kummasti siinä vaan aikaa paloi, vaikka mitään ei varsinaisesti ollu tehtävälistalla.
Ponderinpohjan kävin ostamassa, ja sitten mietin että mihin sen oikein tyrkkäisi, ja kävin vakoilemassa jo kisanneiden teltasta asennuspaikan ja tyrkkäsin samaan paikkaan, eli etulokasuojan sivuun. Poppareita tai sopivia ruuveja ei ollut mukana joten vedin nippareilla kiinni.
Ajajakokous oli 9:30, ja sen jälkeen ponderia jonottamaan. Sit kamat päälle ja aika-ajoon.
Etukäteen olin jo päättänyt että aika-ajossa on ihan aivan se ja sama mikä on aika, koska se kummiskin on siellä baut viimesten joukossa, joten ruutu sinne tai tänne ei merkkaa tässä vauhdissa/kerhokisan lähdössä yhtään mitään.
Edelleen puolinukuksissa radalle surffailemaan, ja omaa ajoa nolla-efortilla ajellen muutama kierros. Sit heräs sen verran ett funtsin ett jos ny vaikka kokeilis tyrkätä kierroksen tai pari. Ja mitä vittua, vaihdevatkain lopetti siinä kohtaa yhteistyön. Heilui kuin nakki kaivossa. Nelosella surffasin kierroksen loppuun ja rullailin varikolle.
Hetken aikaa mopoa ihmettelin ja totesin että motorsportiks meni taas; vaihdeakselin booreihin vastaava vaihteensiirtimen osasta oli ne vastaboorit menneet, koska ko osa oli tod näk päässy löystymään.
(osa 13242 = ko "kikkula")
http://www.cornwallkawasaki.co.uk/shop....&id=407
Aika-ajotulos oli toisella kierroksella syntynyt 1:35,448, ruutu 34(/37).
RaceChrono 10Hz mokkulalla samasta kierroksesta: 1:35,435, eli rc:n "heitto" 0,013s. Melkosen tarkka.
Tuloksien perusteella edellä oli 8 kuskia joiden kanssa voisin vääntää, jos saisin itsestäni kaiken irti.
Noh ei muuta ku kikkula käteen ja kyselemään josko jollain sattuis oleen vastaavaa. Heti naapuriteltasta tärppäs sen verran että päivän ajaks ois saanu lainaan suht kohta vastaavan osan. Mutta koska akselinkaan boorit ei ollu 100% kunnossa, niin ajattelin että en viitsi tuhota lainaosan booreja, ja lähdin uudestaan liikkeelle. Puolivälissä kierrosta törmäsin telttakuntaan josta eräs herra totes ett vois testata pistää ohutta peltiä siivun väliin ja kiristää kunnolla. Mieluiten pitäis olla vielä pehmeää, esim kuparia. Mutta mistäpä sopivaa ainetta? Johon toinen herra totesi että kaljatölkistä? Loistoidea!!
Kiersin vielä kierroksen loppuun, ja noin kymmenellä olis ollut vastaava osa, mutta kotona, tietenkin.
Noh, sit virittämään. Aluks viilailin pikkuviilalla kikkulan edesmenneitä booreja vähä sen näkösiks niinku siel taas ois boorit, tai ainakin jotain sinneppäin.
Ja toinen naapuri lahjoitti red bull tölkin. Siitä leikkasin palan jonka pyöräytin putkeksi, putki kikkulasta läpi, putken pää akselin ympäri, ja kikkula pajavasaralla hellästi mäiskien paikoilleen. Naapuri, kiitokset hälle, lahjoitti vielä pitemmän pultin, aluslevyn, mutterin ja lukkomutterin, jolloin kikkulan pystyi kiristämään surutta riittävän kireälle. Orggis systeemissä pultti vastaa kikkulan kierteisiin, ja kikkula on sen verran pehmeää ainetta että siit korkkais kierteet jos sen vetäis surutta kireelle.
Kamat päälle, ja radalle testaamaan; toimii, tosin vähän oudon tuntunen. Takas varikolle, ja lisää ihmettelyä. Olin unohtanu kiristää vaihdepolkimen akselin pultin. Jep jep.
Sit keskiryhmän settiin surffailemaan, toimii. Setin jälkeen varikolla taas lisää ihmettelyä ja kikkula on taas ihan löysällä, vaikkakin vaihteet toimii. Noh, pultti/mutteri menee taas kierroksen verran. Kaippa se vaan oli "asettunut" tjsp.
Sit vielä yks setti keskiryhmän surffailua ja sen jälkeen pariks tunniks ykköslipulle kökkimään. Varsinkin hitaassa ryhmässä moni kuski halus kokeilla rajojaan siinä lippupisteen edessä olevassa kutosmutkassa. Ja sitten loppujen lopuks yksi kuski veti tyypillisen hidas-ryhmä-hartialukko-puolta-vauhtia-ulos-hiekalle-ja-etujarrulla-nurin kaadon siihen lippupisteen eteen. No onneks kuskille ei käynyt mitenkään, ja setti oli sopivasti lopussa, ja vaihtomies tuli pisteelle, ja pääsin raatoauton kyydissä varikolle. Ei tarvinnu kävellä.
Klo 16:20 keskiryhmän settiin vetämään warm up nolla-efortilla, vain ja ainoastaan rentouteen keskittyen. Ajattelin että jos saan rentouden siinä päälle, ja paketin kasaan, niin sit kisassa jatkais siitä ja vauhdin sais päälle saalistus-moodilla.
Relaxoituminen onnistui täysin ja fiilis setin jälkeen oli todella loistava. Kerrankin jotain onnistui 100%:sti. Kellokin näytti 35sia joten ihan ok vauhti jo sinänsä.
Sit rupes pikkuhiljaa kisafiilis iskemään päälle. Koska pitää olla portilla...? Kuljettajakokouksessa siitä ei muistaakseni mainittu mitään, tai sit olin niin nukuksissa että se meni ohi. 20 yli? Ollessani lipulla oli sanottu että kisa alkaakin 15 yli. Mut koska portilla...? Kukaan muukaan lähistöllä oleva kisaaja ei oikein tuntunut olevan varma, joten päätin häiritä radiopuhelimella sen verran että kysyin ko klo aikaa, ja kerroin sen sit muillekkin. 5 yli portilla. Ja jos muilla kisaajilla oli rpuhelin päällä, niin kuulivat sen sitten siinä samalla, ajattelin.
Perkele, kiireellä loputkin kamat päälle, ja kelloa tuijottelemaan. 4 yli lämppärit pois ja porttijonoon.
Tutustumiskierros oli aika hidasvauhtinen, no toiv renkaat ei täysin jäähdy. Kahvilanmutkassa tähyilin numerotaulua. Mitäs perkelettä, onks 9-rivikin noin kaukana suoralla. No sinne siis. Luulin ett se ois ollu lähempänä mutkaa. Toiseen ruutuun.
Lippulähettäjä alko juoksenteleen, ja sit puolivälin jälkeen sähläileen jotain, kiinnittyi huomio liiaksi siihen. Sillä tippu luuripuhelimen radio, ja se roikku johdon varassa luureista, ja pyöri jaloissa. No vihdoin se pääsi rivin kohdalle ja siit sit normi lähetys. Vähä nopeempivauhtisempi kierros onneks, ett saa edes vähä lämpöö renkaisiin.
Ja taas omaan ruutuun.
Olin jo etukäteen päättänyt ett tähtään ruudustani suoralla linjalla pääsuoran jarruun syvälle vasemmalle; normaalia yhtä pienemmällä vaihteella, taitan sieltä ulkoa, ja ammun ykkösmutkan/ välisuoran ulkoreunaan, ja siit sit kakkosmutkaan sen verran keskelle kun on tilaa, ja siit suoraan keskelle kolmosmutkaan, ja sen jälkeen varmaankin jono alkaa syntyä.
Punalippumies poistuu edestä ja osa populasta alkaa huudattamaan koneita jo siin vaiheessa.
Lähtövalot syttyy, kierroksii koneeseen, korvakuulolta riittävästi.
Valot sammuu, ja räpsäytän kytkimen liian nopeesti auki, ja keula välittömästi pystyyn.
Kytkin takas, ja keula alas, ja uusiks vähän hellemmin kytkintä. Dodii, lähtihän se.
Sit vaan kaasu täysin auki, polkemaan lisää vaihdetta pesään ja tuijottamaan mistä löytyy paras latu vasemmalle ulos ulkoreunaan, kun kaikki kumminkin haluaa suoraan/keskelle/oikealle ykkösmutkan apeksiin.
Siinä vaiheessa kun ykkösmutkan apeksi alko sumppuuntua ja loppupään kuskit hidastelemaan siinä oikealla, niin vedin jarrussa vasemmalta muutamasta ohi, vaikkakin ihan eri suuntiin oltiin menossa.
Ennen ajautumista ulkomutkan paskaselle osuudelle taitto oikealle, ja samalla nopea varmistus ettei kukaan kohella suoraan apeksista läpi ja päin sinne minne olin menossa.
Ja taas ladun etsimistä vasemmalta ja löytyhän sitä, ja pikku avauksella vielä muutamasta sumppujonottajasta ohi.
Sit joku tuli ulos vasemmalle eteen ja oli pakko jarruttaa liian aikaisin kakkosmutkaan. Mut heti kun latu vähäkin aukeni, niin usvaa lisää putkeen kakkosmutka ulkoa kiertäen, pari kolme kuskia rinta rinnan.
Siit sit suoraa kohti kolmosmutkan innin keskustaan, koska siin näytti olevan tyhjää tilaa. Taitto kolmoseen, ja sen jälkeen jonosta näyttikin löytyvän oma paikkani.
Luultavasti ohitin 9 kuskia lähdössä/ pari ekaa mutkaa, koska Niina oli laskevinaan että 12 kuskia oli takana lähtökierroksen jälkeen(/ lähtöruudukossa 3 kuskia takana).
EDIT: Jahas, jäin lähdössä todistetusti viimeiseksi, joten ohitin siis 12 kuskia lähtökierroksella:
http://photos.loukkola.net/alastar....b81ea61
Ketä edellä? Hei, ton kuskin pitäis ajaa 29-30siä ja yks kuski on välissä, ei saa päästää karkuun. Saalistus-moodi päälle ja perässä ajamista. Oikeasti: Lähtökierros 1:40,1, kaks seuraavaa kierrosta 34,2 ja 34,3.
Sit rupeski jo kunto loppumaan, ku tuli puristettua eniten täysiä, eikä rentoudesta hajuakaan.
Ykkösmutkan jarrussa/mutkassa, kakkosmutkan jarrussa mutkassa, palmasin jarrussa, ja lemminkäisen jarrussa otin edellä menevää aina kiinni, ja ennen kikkamutkaa olin ihan perseessä kiinni. Mut kikkamutkassa ja kahvilanmutkassa hävisin aina ihan perkeleesti. Se las palmasin lipsutus ja sen takia parin päivän hitaiden oikeiden pystyssä ajaminen oli jääny päälle, perkeleen perkele.
Koskakohan jengii rupee lapaamaan ohi? Ne kun kummiskin ainakin toistaiseksi on pari kolmekin sekunttia mua nopeempia. Ellen sit jostain saa sitä mainostettua kisavauhtia.
No, keskityin omaan ajamiseen, pari seuraavaa kierrosta 33,4 ja 33,2 (mikä on mun uus ennätys, 33,4 oli edellinen). Sit rupes voimat tosissaan loppumaan.
Joku yritti ohittaa las palmasin jarrussa, jota olinkin odotellut koko ajan, joten osasin odottaa sitä, ja varoa ettei tule yhteentörmäystä tms tilannetta kun näkee jonkun silmäkulmasta, mutta eipä sellainen ollut edes lähelläkään, sen verran selkeästi yritys meni vauhdilla ohi ja pitkäksi.
Sama kuski ja paikka seuraavalla kierroksella, ja tällä kertaa vaikka hieman pitkäksi meni, niin onnistui ohittamaan.
Ko kuski tuli myöskin kisan jälkeen kyselemään josko oli aiheuttanut jotain ylimääräistä niillä ohitusyrityksillään, mutta eipä siinä mitään sanomista ollut.
Pääsuoralla keltanen dukati yritti kinnata rinnalle ja ohi, mut ajattelin ett jätän jarrun niin myöhään ku uskallan ja katon mitä duksu tekee, ja vielä siinä duksu ei päässy ohi. Mutta myöhemmin meni, paikkaa en muista.
Muut ohitukset oli semmosia ettei yksinkertasesti vaan jaksanut ja myöskään sen takis viitsinyt yrittää mitään kerhokilpailussa tyhmää peittelyä, jolla olisi vaan aiheuttanut tilanteita itselleen ja muille.
Ohitukset tais tulla lähinnä tilanteissa joissa ite ensin jotenkin kämmin väsyneenä jonkun mutkan, esim jarrun pitkäks tai ulostulon "vajaaks", jolloin mut oli helppo ohittaa.
Viimeisillä voimanrippeilläni ajattelin ohittaa kuskin joka oli edelläni, jolla vauhti oli myöskin hyytynyt alun jälkeen. Mut ruutulippu ehti tulla ennemmin kun ehdin edes yrittää. Ehkä hyvä niin.
Maalissa oli 5 kuskia takana, joten 7 pääs kuittaamaan takas kisan aikana. Sija 29/34stä maaliin tulleesta.
Viimeiset kierrokset 33,7 33,6 34,8 34,1. Jos edes kerran ois kikkamutka ja kahvilan mutka osunu edes sinneppäin, nii ois helposti sekuntti pari tippunu ajasta.
Todella jees kilpailu kokonaisuutena, fiiliksenä, mut toi kikkamutka-kahvilanmutka jäi pahasti harmittamaan, pilas kierrosajat.
Jukkaa jo ehdinkin kiitellä ja kummarrella naamatusten pariinkin otteeseen, mutta iso kiitos myöskin lippumiehille jotka mahdollistivat kisan ajamisen. Kiitos!