• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Alastaro 16.8. (kesäpäivä) - 17.8.2014 (la-su)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja hlin
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
GuessWho sanoi:
Tästä nyt saadaan taas helposti sellainen ratajeesukset vs tavan mutkailija kädenvääntö mutta silti väitän että 10 vuottakin mutkailua harrastanut tyyppi on radalla kädellisempi kuin ensimmäisen kautensa viragolla lohja helsinki väliä lätkyttäny newbie. Rata-ajon oikeammat taidot ja salat toki aukeaa vasta opettelemalla ja osaavimpien neuvoin mutta ei se hitaan ja keskiryhmän häntäpään osalta mitään hepreaa vielä ole. Niin ikään ei tarvita mitään luonnonlahjakkuutta tai promillepaikkaa hot pantseissä kyetäkseen ajamaan näissä edellämainituissa porukoissa.

Ihan jo meidän perheen omakohtaisella kokemuksella tiedän että jos ei pelkää perusvauhteja (kilpanopeudet ovat sitten erikseen), osaa/uskaltaa jarruttaa lujaa ja mopo auttavasti soveltuu tiukkoihin mutkiin, on keskiryhmään siirtyminen verrattain helppo keissi. Pääsy keskiryhmän vikkelään päähän ja etenkin pomppu nopeaan ryhmään onkin sitten jo kokolailla huima muutos joka vaati ainakin minulta kaluston täydellisen päivityksen, satatuhatta kysymystä meidän kouluttajille (erityiskiitos Nitrous), huipputason kisakuskeille (kiitos Mika, Vesku ja Wehnä), ja alustanikkareille. Ja luoja tietää ettei meillä olla mitään luonnonlahjakkuuksia todellakaan vaan ihan everyday harrastajia.

Joskus tuntuu että hitaamman tason ratailusta halutaan erityisesti jokkistason kuskien taholta (ei viittaa kenenkään henkilökohtaisesti enkä jokamieskuskeihin vaan heidän tasollaan ajaviin perusratailijoihin) romantisoimalla tehdä harvojen herkkua ja tieteenalaa. Lopulta kuitenkin rauhallisemmassa päässä kyse on "mutkailusta" josta on poistettu lähes kaikki vaarat pois (routareiät, vastaantulijat, hirvet, poliisi, etc...) ja maustettu homma kymmenen kertaa kireämmillä mutkilla. Keskiryhmän keskikastista eteenpäin jutun luonne muuttuu kokolailla täysin. Enää ei puristellakaan kellosta pois viittä ja kymmentä sekuntia per rata vaan aletaan mennä 1-3 sekuntia tasolle. Nopeassa puristellaankin sitten enintään kymmenyksiä.

Itse en kyllä mitään erityistä pomppua tai muutosta huomannut keskiryhmän hitaammasta päästä nopeampaan ja siitä nopeaan ryhmään siirtyessäni. Toki tieto- ja taitopohja, uskalluskin, ajettujen ratapäivien myötä pikku hiljaa kertyivät, mutta ei siinä mitään sen kummempaa taikaa ole. Kovasti auttaa, jos on ympärillä osaavia joilta apua ja vinkkejä kysyä, tietysti. Katukokemusta rata-ajon aloitellessani yksi kesä taustalla. Tuossa ehkä hyvänä puolena se, että rata-ajon voi aloittaa ns. puhtaalta pohjalta ilman mahdollisesti tiukassa olevia opittuja "pahoja tapoja".

Mulle yllä olevasta jää enemmänkin fiilis sen nopeamman ajon romantisoinnista ja ylihehkuttamisesta. Ja kyllä siellä nopeassa ihan yhtä lailla niitä sekunteja voi useampia saada pois per päivä, jopa setti.
 
menac sanoi:
Itse en kyllä mitään erityistä pomppua tai muutosta huomannut keskiryhmän hitaammasta päästä nopeampaan ja siitä nopeaan ryhmään siirtyessäni. Toki tieto- ja taitopohja, uskalluskin, ajettujen ratapäivien myötä pikku hiljaa kertyivät, mutta ei siinä mitään sen kummempaa taikaa ole. Kovasti auttaa, jos on ympärillä osaavia joilta apua ja vinkkejä kysyä, tietysti. Katukokemusta rata-ajon aloitellessani yksi kesä taustalla. Tuossa ehkä hyvänä puolena se, että rata-ajon voi aloittaa ns. puhtaalta pohjalta ilman mahdollisesti tiukassa olevia opittuja "pahoja tapoja".

Mulle yllä olevasta jää enemmänkin fiilis sen nopeamman ajon romantisoinnista ja ylihehkuttamisesta. Ja kyllä siellä nopeassa ihan yhtä lailla niitä sekunteja voi useampia saada pois per päivä, jopa setti.

Eihän siinä taikaa olekkaan, vaan hitosti kovaa työtä ja ajettuja kierroksia. Juuri tätä yritin välittää. Mutta kaippa se niin on että jokainen meistä on yksilö ja jokainen oppii ja kokee asiat erilailla. Alkuperäisen väittämäni pohja olikin erityisesti siinä ettei tarvi olla mikään 0,1% superlahjakkuus pystyäkseen ajamaan melkolailla heti keskiryhmässä. Ja tällä tarkoitan nimenomaan vauhdin osalta. Taidot ja oikea osaaminen, kuten alunperinkin ainakin yritin ilmaista, ovat sitten toinen tarina. Tuorein kotimainen super-kilpakuskilupauksemme Henri Ukonaho on hyvä esimerkki tällaisesta. Viime kesänä ekaa kertaa radalla ja tällä kaudella jo hätistelee B ryhmän kuskina A luokan heppujen kärkeä. Romantisointia tapahtuu toki nopeankin ryhmän kohdalla mutta sen kohde on mielestäni eri kuin ratailuharrastusta aloittelevat. Itselleni ensimmäinen kosketus nopeaan tapahtui Kemoralla viime kesänä ja kyllä vauhtiero keskiryhmään oli käsinkosketeltava. Toki siihen vaikuttaa sekin kuka tai ketkä sillä ratapäivällä sattuu olemaan radalla.

Tuo väittämäsi vanhojen pinttyneiden tapojen puutteesta on taatusti hyvä huomio ja paikallaan.

Joskus kun PK-letkat elivät yhtä kulta-aikaansa vuonna 2011-2012 paikkeilla, uskallan väittää että keskimäärältään 65 mopon letkan nokalla ajeli sellaiset 20 kuskia joilla ei ollut merkittävää ratakokemusta mutta kykenisivät helposti ajamaan "suoraan" keskiryhmässä vauhtinsa puolesta. Ylittää esitetyn väitteen prosentit kovaa ja korkealta. "Pystyä ajamaan" ja "taitava ratakuski" ovat kaksi täysin eri asiaa tietenkin.
 
Viimeksi muokattu:
Sanoisin, että jos on riittävän iso reikä päässä, pystyy niitä keskiryhmän vauhteja ajamaan ilman kummoista ajotaitoa. Tosin silloin myös kaato melko vähillä ratapäivillä on todennäköinen. Kun se reikä päässä vaihdetaan ajotaitoon, on hyppäys tekemisessä selkeästi suurempi kuin kuskilla, jolla vauhti kasvaa hitaasta alkaen taitojen kehittyessä.
 
Ja heille ketkä nyt haaveilevat ratailun aloittamisesta, lienee syytä mainita että keskiryhmän hitaimman ja nopeimman ero esim alastarolla on helposti huikeat 15 sekuntia per kierros. 15 sekuntia ratailussa on valovuosi. Hitaassa erot voivat olla vieläkin irommat.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikea kyllä keksiä, miksi ja miten mopolla ratailu eroaa jotenkin merkittävästi
jostain muusta "nopeuslajista", jos sitä kellolla mitataan.

Alkuun "edistyminen" (kellon suhteen) tapahtuu tosiaan pitkin askelin.... ja homman edetessä
se vaikeutuu koko ajan ja marginaalit pienenee.... kunnes sitten eri syistä, kaluston merkitystä väheksymättä....
homma "tyssää" ja alkaa olla ns. päivästä kiinni :D.

Vaan sounot.... pitää kirkkaana mielessä mitä sinne radalle on itse asiassa mennyt
tekemään.... omista näkö- ja lähtökohdista!
Parempi verrata omia suorituksiaan ja kehitystään kuin sovitella sitä "muihin nähden".

Toki tuo tulisi hoitaa "oikeassa porukassa" ja ohjatusti, ettei tule turhia rytmihäiriöitä ja
muita sydämentykytyksiä kanssakilpailijoille :;):.
 
Bone sanoi:
Toki tuo tulisi hoitaa "oikeassa porukassa" ja ohjatusti, ettei tule turhia rytmihäiriöitä ja
muita sydämentykytyksiä kanssakilpailijoille :;):.

Jotta ensikertalaisille ei syntyisi väärää vaikutelmaa ja käsityksiä, niin tarkennetaan ettei hitaissa ja keskiryhmässä ole tarkoitus harjoitella kilvanajoa. Säännöt.
 
Jos tämmöiselle 3-kymppisenä kortin ajaneelle ja muutaman vuoden kadulla körötelleelle säikylle amatöörille vinkataan ensimmäisen ratakerran + AT2 yhteydessä että meneppä keskiryhmään seuraavalla kerralla niin en kyllä tuota kovin kummoisena suorituksena pidä. Olenko sitten luonnonlahjakkuus ja tuossa 0,01 % sakissa, epäilen aika vahvasti. Enkä mielestäni kovin reikäpäinenkään. Nyt on vissiin 6 ratapäivää takana ja joku kehoitti jo menemään keskinopeaan kun keskihitaassa ei ollut ohittajia. Imho olen nyt siinä vaiheessa että ajosta/ajasta on vain karissut ne "tyhjät" pois, nyt tarttis alkaa opetella ajamaan.
 
GuessWho sanoi:
Joskus kun PK-letkat elivät yhtä kulta-aikaansa vuonna 2011-2012 paikkeilla, uskallan väittää että keskimäärältään 65 mopon letkan nokalla ajeli sellaiset 20 kuskia joilla ei ollut merkittävää ratakokemusta mutta kykenisivät helposti ajamaan "suoraan" keskiryhmässä vauhtinsa puolesta. Ylittää esitetyn väitteen prosentit kovaa ja korkealta. "Pystyä ajamaan" ja "taitava ratakuski" ovat kaksi täysin eri asiaa tietenkin.

Olen samaa mieltä. Suoraan pystyivät ajamaan melko hyvin, mutkaosuuksilla heitä lojuikin sitten ojissa. Kävin kolmesti noilla ajoilla ja neljä pyörää näin ojassa, kerran sirralla hakivat pois.

"super-kilpakuskilupauksia" olen näiden vuosien aikana nähnyt aika monta. Mieleen parhaiten jäänyt tapaus ajeli jopa allekirjoittanutta hitaammin suorittaessaan ajajatutkinnon näyttöä minulle, syksyllä ajoi jo alle Wehnän ajaman rataennätyksen Motoparkissa. Jossain vaiheessa näiltä nopeasti valokeilaan nousseilta vain loppuu fysiikka ja/tai rahat kun pyörä on alituiseen katollaan ja kuski lepikossa/sairaalassa.

Valtaosalla parikymppisenäkin lajin aloittaneista juna on mennyt jo aikapäivää sitten ohi, meistä terminaalivaiheisista nyt puhumattakaan. Jos haluaa päästä maailmalle ajamaan ja leipää sillä puuhalla tienaamaan, edes kioskimyyjän palkan verran, kannattaa syntyä uudestaan ja valikoida syntymäkodokseen sellainen missä isi tai äiti, parhaassa tapauksessa kumpikin, on lajia harrastanut ja omaa paitsi hieman opetustaitoja, myös motivaatiota, suhteita ym. Menneiden aikakausien juttuja on ne joissa joku kylän kovin jätkä päättää ryhtyä kilpakuskiksi ja siinä myös maailmalla menestyy. Saarisen metodein (roskakorista vanhoja ketjuja ja ruumisautolla kisapaikalle) saattaa olla jossain määrin hankala menestyä MM-tasolla. Mutta jos haluaa pärjätä SM-tasolla, kannattaa valita laji oikein. Itse ajattelin ensi kaudella kokeilla SM-kullan saamista eräässä lajissa, lajissa jossa en ole vielä edes kilpaillut, mutta tuloksia katsomalla vaikuttaisi siltä, että siellä voisi pärjätäkin.

Puroahon kanssa samaa mieltä siitä, että helpoimmin pääsee tähän lajiin mukaan kun ei ole mitään menneisyyden rasitteita taustalla (kuten vuosien katuajopohjaa). Ainakin tuo keskusteluun osallistunut, minua kohta jo nopeampi koulutettavani (tyttöpyörällä ajava tyttö) on oppinut muutamassa kaudessa ajoasennot joihin minä en ole itse itseäni saanut 15 vuoteen taipumaan, katuajotausta hakkaa liian pahasti päälle. Siitä huolimatta uskaltaisin epäillä etten ole (ollut) pahasti tukkona Orgin keskiryhmässä, tuskin siinä nopeassakaan, Alastarolla körötellessäni. Jos olen, liputtakaa mustalla pois.

T. Jukka-setä

P.S. Kauankos lainauksen kohde on radalla ajellut ja mitä tahtia Alastarolla menee? Ihan vain hahmottaakseni keskustelukumppanin tietotaitoa ja osaamistasoa.
 
Viimeksi muokattu:
Tietty tää on melkolailla subjektiivista kun mopolla on oma merkityksensä kuten kuskin fysiikalla plus päänsisäisellä puolella. Mä ajan nyt reilun kymmenen ratapäivän jälkeen hitaanryhmän nopeampaa päätä ja vaikka juosta hölköttelen 20 kilsaa viikossa niin silti alkaa miestä hengästyttämään. Ei kyllä sais, rentoutta vaan ajoon ja kuski alle sadankilon painoon. Mopo on kakskytvuotta vanha epäkilpuri ja usein porukkaa tulee mutkissa, ja nopeissa mutkissa varsinkin, vastaan. Silti keskiryhmän ajat on minun mielestä valovuoden päässä. Musta se että joku ajaa keskiryhmässä ekan ratapäivän jälkeen on positiivisessa mielessä ihan käsittämätöntä. :O :)
 
Tehokkaalla pyörällä ainakin Alastarolla sinne keskiryhmän keskivaiheille pääsee suorat repimällä, sen sijaan että ajaisi vaikka ne kaksi nopeaa mutkaa kovaa.
 
Moottoripyorailyn_tuki_ry sanoi:
Kauankos lainauksen kohde on radalla ajellut ja mitä tahtia Alastarolla menee? Ihan vain hahmottaakseni keskustelukumppanin tietotaitoa ja osaamistasoa.

47 vuotiaana, 198 senttisenä ja 115 kiloisena keskivartalolihavana aloitettu ensin 1½ vuotta satunnaisia ratavierailuja Super Duke R:llä ja viime kesä 2013 radalle auttavasti laitetulla kilogixxerillä yhteensä noin 25 ratapäivää. Alastaron parhaaksi satunnaisajaksi jäi ennen kaluston poismyyntiä 1.29,8. Satunnaisajaksi siksi etten vielä oppinut yhdessä kaudessa pitämään tuota aikaa yllä tasaisesti vaan enemmän heilui 1.31-1.32 välissä viime kauden lopussa ajat.

Osaamisesta ei voida puhua vielä ollenkaan ja siksi korostankin että oma liittyminen keskusteluun edelleenkin pohjaa väittämään siitä että 0.1% superlahjakkuudet enintään voisivat ajaa orgin keskiryhmässä yhden ratapäivän jälkeen. Ja edelleen olen sitä mieltä että se on kukkua se.
 
Viimeksi muokattu:
Kuinkapaljon olet ajanu hitaassa ja katsonut siitä vinkkelistä millä prosentilla sieltä lähdettäis keskiryhmään?
 
shyhander sanoi:
Kuinkapaljon olet ajanu hitaassa ja katsonut siitä vinkkelistä millä prosentilla sieltä lähdettäis keskiryhmään?

Kaudella 2011 ja 2012 yhteensä noin 6 täyttä ratapäivää liivit päällä kun olin perehtymässä yhdistyksemme koulutustarjontaan sivustaseuraajana. Sitä ennen kauden 2010 radanvarressa katsomassa ja kuvaamassa kun kauniimpi puolisko teki omaa nousuaan keskiryhmään.

Monenko täyden ratapäivän tuomalla ammattitaidolla sinä esität väitteesi, kun nyt taas kerran haluatte viedä keskustelun henkilötasolle ?
 
Viimeksi muokattu:
Muistan kun joskus piti kireellä tonnikyykyllä käydä radalla ekaa kertaa. Hitaan ryhmän nopeimmaista päästä siinä oltiin 4 vuoden katupommituksen jälkeen. Viimeisillä seteillä pääsin just keskiryhmän "aikarajaan", mutta se saavutettiin niin että suorilla painettiin keula ilmassa ja puolessa välissä jarrut kiinni. Ainut vaan että edestä "veturi" karkasi 80heppaa vähemmillä voimilla ja varikolla kuulin että ajoi yhdellä vaihteella ilman jarruja.

Itsellä oli koko aski käytössä ja rystyset valkoisena jarrun puristamisesta ja jäin silti. On varmaan ollu melkoisen näköistä touhua :D Nöyränä ajelin kotiin ja ehkä seuraavana kesänä uusiksi. Tuolloin kun olisi tajunnut, että tätä pitää harjoitella, eikä haaveilla kovien poikien keskiryhmästä ja ajaa eniten täysiä.

Tällä kaudella ~30 ratapäivää yleensä nopeessa ja aika monena ratapäivinä lähtee sekunteja, ei kymmenyksiä.
 
GuessWho sanoi:
47 vuotiaana, 198 senttisenä ja 115 kiloisena keskivartalolihavana aloitettu ensin 1½ vuotta satunnaisia ratavierailuja Super Duke R:llä ja viime kesä 2013 radalle auttavasti laitetulla kilogixxerillä yhteensä noin 25 ratapäivää. Alastaron parhaaksi satunnaisajaksi jäi ennen kaluston poismyyntiä 1.29,8. Satunnaisajaksi siksi etten vielä oppinut yhdessä kaudessa pitämään tuota aikaa yllä tasaisesti vaan enemmän heilui 1.31-1.32 välissä viime kauden lopussa ajat.

Osaamisesta ei voida puhua vielä ollenkaan ja siksi korostankin että oma liittyminen keskusteluun edelleenkin pohjaa väittämään siitä että 0.1% superlahjakkuudet enintään voisivat ajaa orgin keskiryhmässä yhden ratapäivän jälkeen. Ja edelleen olen sitä mieltä että se on kukkua se.

Ok. Kierrosaikoihin ja kehittymiseen vaikuttavat melko paljon (tietyn nollatason ylittämisen jälkeen)
1. Oikea opetus
2. Kyky ja halu riskinkantoon

Itse aloitin radalla ajelun 2001 ja ensimmäistä kertaa joku neuvoi minua 2006, siihen asti mututuntumalla = päin **ttua. Riskinkantoon tuli mahdollisuudet about vuosi sitten ja siksi kierrosajat ovat katumopollani parantuneet vasta nyt säälliselle tasolle Alastarolla (1:23,0). Muualla en juurikaan uskalla ajaa, koska muualla on pelissä kaluston lisäksi myös terveys. Ei kiinnosta mennä verkkoaidan kautta leikkaussaliin enempää kuin joutua vinoon vesottujen keppien lävistämäksi, joten oman osaamiseni rajoilla ajelen vain Alastarolla kunnes muiden ratojen turvallisuuspuoli tulee samalla tai paremmalle tasolle. Kännipainit ovat opettaneet sen, että on mukavampi lennellä hienolla hiekalla kuin kivikossa ja louhikossa, saati metaliesteitä ja betoniporsaita päin.

Tällä kaudella Alastarolla olisi tavoiteena 1:22 alkuinen (alle YCC:n rataennätyksen) ja sitten kun saan päivitettyä moponi nykyaikaiseen versioon, hieman tuosta nopeammin. Muilla radoilla tuskin viitsin edellä mainituista syistä rajoja kokeilla ja noita vammapuolen vakuutusjuttuja jokusen hoitaneena voisin suositella samaa muillekin. Ahvenistolle jos menee rajojaan kokeilemaan, rajat saattavat tulla melko nopeasti vastaan ja noutaja korjaa.

Suosittelen kaikille asiantuntevaa opastajaa. Turvallisinta radalla on ajella kun ajolinjat ovat kohdallaan ja muutkin perustekijät kunnossa. Jos varikolla on jatkuvasti kiire, kiireet saattavat loppua pysyvästi tai ainakin pitkäksi aikaa. Ne jotka hösäävät vähiten, konttaavat myös vähiten. Potentiaalisen konttajaan tunnistaa jo ruumiinkielestä varikolla, näin n. 1000 ratapäivän kokemuksella ainakin.

Jukka-setä
 
Moottoripyorailyn_tuki_ry sanoi:
Ok. Kierrosaikoihin ja kehittymiseen vaikuttavat melko paljon (tietyn nollatason ylittämisen jälkeen)
1. Oikea opetus
2. Kyky ja halu riskinkantoon

Eipä tuota paljoa paremmin voisi enää tiivistää.
Kolmanneksi jos vielä lisää kolme vahvaa perustekijää: Kierroksia, kierroksia ja kierroksia. (ei koneeseen vaan radalla)
 
wbaum sanoi:
Itsellä oli koko aski käytössä ja rystyset valkoisena jarrun puristamisesta ja jäin silti. On varmaan ollu melkoisen näköistä touhua :D

*naur* mulle esitettiin kysymys erään motoparkin setin jälkeen että "menikö rajottajalle?" vastasin että ei lähelläkään, miten niin ? "...menit sitte turhaan vaihtamaan isommalle?"
 
Viimeksi muokattu:
Waiski_ sanoi:
Hitaaseen olisin itsekin kiinnostunut ostamaan lipun.
Tai emmä tiedä riittäisikö vauhti keskiryhmäänkin, vain yksi ratapäivä takana.

Viime kesänä Ahvenistolla ajotaito II:n kouluttaja tuumaili, että voisin mennä oikein hyvin keskiryhmään. Tähän mennessä ratapäiviä oli takana 2 kpl. Kovin suurta reikää ei ole päässä ja muutenkin ajo tuntui rennolta ja turvalliselta.

Seuraavalla kerralla Ahvenistossa ilmottauduin hitaaseen ryhmään, mutta vaihdoin puolessa välissä keskiryhmään. Suorilla porukkaa tuli ohi vasemmalta ja oikealta, mutta mutkissa pysyin hyvin mukana. Kävin koittamassa keskiryhmää lisäksi Alastarossa muutaman viikon päästä ja kyllä siellä mukana pysyi, enkä edes ollut porukan hitain :)

Pystyin keskittymään keskiryhmässä omaan ajoon paljon pidempiä aikoja, kun edessä ei ollut kokoajan tukoksia. Muiden ajolinjat olivat myös selkeästi paremmin ennustettavissa. Kääntöpuolena oli sellainen, että välillä nopeimpien perässä tuli puristettua turhan kovasti ja oma rento ajaminen unohtui kokonaan. Epäilen että tätä kuitenkin tapahtuu kaikissa ryhmissä.
 
Viimeksi muokattu:
lp_ sanoi:
Pystyin keskittymään keskiryhmässä omaan ajoon paljon pidempiä aikoja, kun edessä ei ollut kokoajan tukoksia. Muiden ajolinjat olivat myös selkeästi paremmin ennustettavissa. Kääntöpuolena oli sellainen, että välillä nopeimpien perässä tuli puristettua turhan kovasti ja oma rento ajaminen unohtui kokonaan. Epäilen että tätä kuitenkin tapahtuu kaikissa ryhmissä.

Juurikin näin. Rata-amatöörinä mulla ainakin oma ajo tuntui menevän sekaisin jos mutkassa eteen tuli kuski jolla vauhtia kolmasosa vähemmän mitä itse rennosti ajaisi. Viimeinen setti hitaassa Alastarossa keväällä oli tuon takia melko hirveätä. Harjoittele nyt siinä sitten asentoa, katseen käyttöä ja ajolinjaa kun pitää varoa ettei kaadu vauhdin puutteessa sisäkyljelle. Eihän siinä mitään jos siellä hitaassa viihtyy, kaikki ei varmasti sieltä edes halua nousta nopeampaan ryhmään. Mutta turha tässä on luoda sellaista kuvaa että siellä pitää ensin ajaa 3 vuotta. Siellä keskikastissa ei todellakaan tarvitse olla luonnonlahjakkuus, reikäpäinen tai sitten omata tonnista kyykkyä.
 
MattiRK sanoi:
. Eihän siinä mitään jos siellä hitaassa viihtyy, kaikki ei varmasti sieltä edes halua nousta nopeampaan ryhmään.

Tuossa on totuus joka kannattaa myös muistaa.
Eli älkäämme luoko sellaista mielikuvaa jossa jokaisen on jokaisena ratapäivänä kehityttävä kierrosaikojen suhteen tai että olisi häpeä ajaa päivästä / vuodesta toiseen hitaassa ryhmässä.
Jokainen ajaa omaa ajoaan, pääasia lienee kuitenkin että ajo on mahdollisimman rentoa ja että siitä nauttii itse.
Näin varmuus ajamiseen kasvaa, ajoasento ja -tekniikka kehittyy. Saattaapa jopa kellokin tykätä. :;):

Uskaltaisiko todeta että alle 2 minuutin ajajat ovat voittajia kaikki...
 
Back
Ylös