Huomasin ettei tien päällä ollessa kelit kiusanneet johtuen varusteista, hommasin kunnollista säätä kestävää ulkoiluvarustusta ihan syys-talvi kautta varten. Nyt on hyvä mennä ja eikä kastu tai palele, piristää ihan pirusti kun painuu lenkille kelillä kuin kelillä. 10 kilsa menee huomaamatta.
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Ajokauden päättymisen tuska
- Keskustelun aloittaja mornia
- Aloituspäivä
mornia
Vinkuleluharrastaja
Näin se on! Kiva kuulla, että muutkin painii saman murheen kanssa. Tai no, kiva ja kiva...mornialla on mun luonto
Ratsuni alkoi tänään ehdotella siirtymistä talvikauteen, töistä lähtiessä starttinapista kuulu vaan kevvväääämmääällllää.... Vielä ei kuitenkaan luovuteta, viime vuonnakin meni lumille astiElämä on vaan niin paljon helpompaa kun kulkee mopolla yksin...
Ensimmäisenä "bussilla töihin -päivänä" taidan lievittää alakuloani menemällä suoraan töistä visaa vinguttamaan. Mut siihen asti vielä
Ajokausi jatkuu vielä...Aurinkoisia syyspäiviä odotellessaan...
osta hyvä ihmine talveks auto ni ei tarvii pussilla kulkee. Sit kesäks auto seisontaa ku pyörä lähtee ajoo
Juurikin näin!
Ajokausi jatkuu, lelut vaan vaihtuu!!
Ja keväällä alkaa olla sit kiva vaihtaa toisinpäin....
No mutta eihän tässä ole mitään hätää.
Lauantaina kurvasin viimeisen takarenkaan loppuun Matopurkissa.
Pian pääsee laskemaan mäkeä ja kiipimään jäätä sun muuta kivaa.
Niin ja piikkipyörämopoilla ajavat pääsee kurvuuttamaan linkussa.
Ja voi käydä napomaan asvalttimopoon lisää laukkaa tallilla, kun sillä ei tee mieli ajamaan.
Ja jos liian kova ahdistus iskee niin menee moikkaamaan E-euroopan tovereita ja vuokraa jonkin hämmentimen sieltä.
Ei vaan oikein jouda, kun on Suomessakin niin paljon hauskaa tekemistä.
Lauantaina kurvasin viimeisen takarenkaan loppuun Matopurkissa.
Pian pääsee laskemaan mäkeä ja kiipimään jäätä sun muuta kivaa.
Niin ja piikkipyörämopoilla ajavat pääsee kurvuuttamaan linkussa.
Ja voi käydä napomaan asvalttimopoon lisää laukkaa tallilla, kun sillä ei tee mieli ajamaan.
Ja jos liian kova ahdistus iskee niin menee moikkaamaan E-euroopan tovereita ja vuokraa jonkin hämmentimen sieltä.
Ei vaan oikein jouda, kun on Suomessakin niin paljon hauskaa tekemistä.
Onhan tässä nyt useampi viikko vielä ajokelejä ja itse ainakin odotan vielä sitä kuuluisaa takakesää, joka aina yllättää autoilijat.
Sitten kun ympäri vuorokauden on pakkasta, niin kai se sitten on pakko myöntyä ja viedä pyörä talvisäilöön.
Voi tulla raskas talvi, kun ei enää pääse katsomaan pyörää omaan autotalliin aina kun haluaa.
Talvesta taitaa tulla tuskallisen pitkä, pitää varmaan keksiä jotain muuta tekemistä.
Sitten kun ympäri vuorokauden on pakkasta, niin kai se sitten on pakko myöntyä ja viedä pyörä talvisäilöön.
Voi tulla raskas talvi, kun ei enää pääse katsomaan pyörää omaan autotalliin aina kun haluaa.
Talvesta taitaa tulla tuskallisen pitkä, pitää varmaan keksiä jotain muuta tekemistä.
Yhtä lailla täälläkin mieli vetää haikeaksi, ensimmäinen ajokausi hupenee uhkaavasti. Niin kivaa ja käytännöllistä kuin prätkällä ajo onkin, niin muutaman viikon sisällä on pakko luovuttaa ja laittaa pyörä nukkumaan talviunta.
Talvi tulee tuntumaan varmasti todella pitkältä, ja kevättalvella on varmaan jo kova odotus siitä, koska taas pääsee ajamaan.
Kaikkein ikävintä tässä on se, että työmatkat joutuu sitten taittamaan bussilla. Tai itse asiassa tarvii kulkea kahdella bussilla, ja vaihtoineen työmatkaan kuluukin päivässä 3-4 tuntia riippuen miten vuorot sopii. (Aikamoinen lisäys verrattuna siihen, että prätkän kanssa työmatkoihin menee yhteensä vähän yli puoli tuntia päivässä.) Mutta ei auta, bussikyyti on halpaa ja säästyneet rahat menevät uutta prätkää varten. Uuden isomman pyörän hankinta on minulle sen verran tärkeää, että sen vuoksi aion kestää ensi talven tulevat bussikyydit.
Talvi tulee tuntumaan varmasti todella pitkältä, ja kevättalvella on varmaan jo kova odotus siitä, koska taas pääsee ajamaan.
Kaikkein ikävintä tässä on se, että työmatkat joutuu sitten taittamaan bussilla. Tai itse asiassa tarvii kulkea kahdella bussilla, ja vaihtoineen työmatkaan kuluukin päivässä 3-4 tuntia riippuen miten vuorot sopii. (Aikamoinen lisäys verrattuna siihen, että prätkän kanssa työmatkoihin menee yhteensä vähän yli puoli tuntia päivässä.) Mutta ei auta, bussikyyti on halpaa ja säästyneet rahat menevät uutta prätkää varten. Uuden isomman pyörän hankinta on minulle sen verran tärkeää, että sen vuoksi aion kestää ensi talven tulevat bussikyydit.
Ensimmäinen ajokausi loppuu ja tuntuu haikealta, mutta toisaalta talvi on niin parasta. Talvella on paljon tekemistä kelkkailu, lumilautailu ja mäenlasku. Voin vaan kuvitella miten mukavaa on palata keväällä pärrän selkään, odottamisen perhoset vatsassa ja kun viimeinkin pääsee taas tienpäälle