• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Ajoasennosta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja M58
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

M58

Liittynyt
9.9.2011
Sijainti
Lahti
En kerrassan löytänyt sopivaa topiccia otsikkoon liittyen, vaikka on topicceja mm.: sopiva kyykky pitkälle... jne.

Siispä, edellisen pyöräni ollessa naku äxjiiärrä varsin pystyllä ajoasennolla, sitten pidempien reissujen alkaessa maistua, oli harkinnassa jonkinlainen tukivyö selälle, vaikka olenkin ns. hyväselkäinen.
Toisinaan kävin sitten istumassa SportTourinkeja ja perstuntumaistumisella tuntui, että eihän helkutti mitenkään etukumaralla ajoasennolla pitkään jaksa vetää.
Noh, kävi kuitenkin niin, että alle vaihtui iso Vifferi etukumaralla ajoasennolla, ja tosiaankin totta, ei ole pitkilläkään vedoilla (pisin päivälegi 800 km) selän päälle käynyt, ja onpa täälläkin mainittu ja tiedetään, että ainakin Busilla ja isoilla Zetoreilla on vedetty pitkää Tourinkia, semmoista vajaan 1000 km päivälegiä.

Miten tämän selittää, kun kuitenkin yleisimmin nähdään selkää tukevia lisävarusteita varsinaisissa "matkasohvissa", eli GW, H-D:n matkamallit, Kawan matkasohva jne..., siis pyörät täysin istuvalla ajoasennolla menon vielä ollessa hiukan täristävää. Kaikki pyörät täristävät hiukan tien epätasaisuudesta johtuen, varsinkin Suomessa.

Selitys löytynee evoluutiosta ja lainaan pätkän erään Suomen viisaimman miehen, moottoripyöräilijänkin, Esko Valtaojan yhdestä loistavasta laaja-alaisesta teoksesta: Ihmeitä kävelyretkiä kaikkeuteen.

Siis Valtaoja kirjoittaa näin s. 132: "Jokaisen, joka hairahtuu kuvittelemaan, että me olemme jonkun "älykkään suunnittelijan" tekemiä, kannattaisi vähän perehtyä ihmisen selkään ja sen toimintaan. Mikä ihmeen insinööri nostaisi riippusillan pystyyn ja antaisi sen tukirangaksi luomilleen olioille? Kaikki selkä- ja jalkaongelmamme ovat lähtöisin siitä, että selkäranka oli alunperin riippusilta, pään ja peffan välissä roikkuva oiva kannatinrakenne nelijalkaisille elämänmuodoille.

Samalla mainostan kirjallisuutta ja Valtaojaa, jos edellä oleva herätti vähänkään kiinnostusta, kannattaa hakea Wikipediassakin mainitun Valtaojan tekstejä, hän on todella merkittävä mies.

Lainatusta tekstin osasta saisi tietysti mielenkiintoisia keskusteluja erään liiviporukan kanssa, nimittäin gospelistien.
 
En ole evoluutiobiologi, mutta epäilen hieman tuota analogiaa riippusillasta; jos ihmisen jalat ja etenkin jalkaterä ovat kuin tehty kahdella jalalla juoksua/kävelyä varten ja kädet ja sormet ovat muokkautuneet käyttämään työkaluja, niin miksi selkä olisi jäänyt kehittymättä sinä aikana, kun ihminen on liikkunut kahdella jalalla?

Itse olen sitä mieltä selkävaivoista, että niiden yleisyys johtuu siitä 15 ja 40 ikävuoden välillä tapahtuvasta liikkumattomuudesta, jolloin paikasta A liikutaan paikkaan B aina moottorivoimin ja kaikenlainen kuntoilu unohdetaan, kunnes sitten eräänä aamuna noustaan sängystä ja nitkautetaan selkä aamutohveleita kurkottaessa.
 
(Zetoreilla on vedetty pitkää Tourinkia, semmoista vajaan 1000 km päivälegiä.)


Onhan tuolla tullut vedettyä 2000 km:n /vrk, eikä selkä kipeytynyt:D:D:D
 
mathev sanoi:
(Zetoreilla on vedetty pitkää Tourinkia, semmoista vajaan 1000 km päivälegiä.)


Onhan tuolla tullut vedettyä 2000 km:n /vrk, eikä selkä kipeytynyt:D:D:D

Niin sitä pitää...:thumbup:

"Ei kai Kawan matkasohva kovasti täristä?" Tarkotin kyllä sitä yhtä isoa mallia..., en nyt muista mikä...
 
villho sanoi:
En ole evoluutiobiologi, mutta epäilen hieman tuota analogiaa riippusillasta; jos ihmisen jalat ja etenkin jalkaterä ovat kuin tehty kahdella jalalla juoksua/kävelyä varten ja kädet ja sormet ovat muokkautuneet käyttämään työkaluja, niin miksi selkä olisi jäänyt kehittymättä sinä aikana, kun ihminen on liikkunut kahdella jalalla?

Itse olen sitä mieltä selkävaivoista, että niiden yleisyys johtuu siitä 15 ja 40 ikävuoden välillä tapahtuvasta liikkumattomuudesta, jolloin paikasta A liikutaan paikkaan B aina moottorivoimin ja kaikenlainen kuntoilu unohdetaan, kunnes sitten eräänä aamuna noustaan sängystä ja nitkautetaan selkä aamutohveleita kurkottaessa.

No onhan se kehittyny- se on kovasti vahvempi alhaalta ja nikamat ohenee/kevenee ylöspäin mennessä ja lihakset on sopeutunut pitämään tätä luikeroa pystyssä ja paketissa. Mutta evoluutio onkin siitä hauska että täydellinen yhden osan redesignia ei yleensä tapahdu. jos se on oikeasti este niin sit kokonaan toinen design toisaalta ottaa tuon eliön ekologisen lokeron - sillä voi olla se selkäranka erilainen, mut tod näk kaikki muukin. Esim käsien ja jalkojen luut löytyy jopa valailta vaikkakin erimuotoisina- sama teema on saatu "muokattua" eri käyttöihin.

Mut siinä oot oikeessa että suuri syy on käytön puutteessa, koska lihakset on ne jotka pitää paketin kasassa , niiden pitäis olla tehtävien tasalla.
Ite oon vielä sitä sukupolvea että kulettiin pyörällä ja kävellen, pelattiin (liikuntaa) ja urheiltiin porukalla ihan ilman kilpailujakin - ja suurin osa oli armeija iässä kohtuu kunnossa . Ja silti meidän ikäluokissa on selkä- ja jalkavaivoja, mut mitenkähän käy niille jotka on olleet teinejä viimeisen 10v aikana-pleikka nuoret? Osa nykynuorista on todella terveitä ja kovakuntoisia - mut iso osa on aika huonossa kunnossa jo teini-iän jälkeen.


Ja mitä noihin ajoasentoihin tulee niin sopivan etukenoinen ajoasento kannattelee osaa yläkehon painosta käsillä ja tuulta vasten, keventäen selän kuormaa, ja saattaa estää istuma asennon lysähtämistä alaselästä. - joka tapahtuu itellä ainakin helposti jos ajaa esim kustomilla. toisaalta asento voi staattisena aiheuttaa selän jumittumista. Tämä tietty on yksilöllistä -toisilla taas kädet ei tykkää paineesta joka tulee etukenoisessa asennossa jne.
 
Jäykkäperä, keskitapit ja kapea stonga sekä paska vintage-satula jousilla. Varmasti täristävä kokonaisuus. Kyyry ajoasento. Näillä asetuksilla on tullu mentyä jo monta vuotta. Sähköstarttia ei ole, niin tulee aina semmonen pikku jumppakin suoritettua että pääsee liikkeelle, mutta yleensä ekalla lähtee ja jollei niin ainaki viimesellä. Selkä on kuosissa, ja sitähän tulee harjoitettua niin ruumiillisen työn kuin säännöllisen epäsäännöllisen viikottaisen liikunnan kanssa.
 
Noo pistetäämpä lusikka tähän soppaan mukaan.
Kaikkihan kehuvat tietenkin omaansa ja yleensä perustellusti kuka milläkin mieltymyksellä.

Muuta istuma työläisenä (siis huono selkäisenä) minun pyöräni on siis matka enduro ja syystä että ajo asento on selkä suorassa, jolloin se ei ole kipeä pitkänkään ajo rupeaman jälkeen. Siitä pystyy mielestäni näkemään liikenteen parammin koska sitä katselee hiukan korkeammalta.
Ja tällä voi surutta ajaa sen päivän eikä selkäni ole kipeä, sitä tosi asiaa ei pidä unohtaa että myöskin tuo satula vaikuttaa ajo asentoon/mukavuuteen varsin paljon.


Täkäläiset nopeus rajoitukset ovat sitä luokkaa että tuola soranorsullakin pääsee tuolla riittävän lujaa sakko rajan ylittääkseen.
 
specka sanoi:
Ja mitä noihin ajoasentoihin tulee niin sopivan etukenoinen ajoasento kannattelee osaa yläkehon painosta käsillä ja tuulta vasten, keventäen selän kuormaa, ja saattaa estää istuma asennon lysähtämistä alaselästä. - joka tapahtuu itellä ainakin helposti jos ajaa esim kustomilla. toisaalta asento voi staattisena aiheuttaa selän jumittumista. Tämä tietty on yksilöllistä -toisilla taas kädet ei tykkää paineesta joka tulee etukenoisessa asennossa jne.

Oli ajoasento etukeno tai takakeno, käsillä ei tule olla painoa. Edes tiukalla kisakyykyllä ei nojata kahvoihin/tankoon, vaan yläkroppaa kannatellaan lihaksilla. Tätä tuetaan hakemalla alakropalla hyvät tukipisteet pyörästä.

Pyörän ohjaaminen on todella hidasta, kömpelöä, ja jopa mahdotonta, jos kuski nojaa tankoon.
 
specka sanoi:
Ja mitä noihin ajoasentoihin tulee niin sopivan etukenoinen ajoasento kannattelee osaa yläkehon painosta käsillä .

Ajoasennon perusasiat on kyllä ikävän pahasti pielessä jos käsillä on painoa. Aina pitäisi pyrkiä siihen, että kädet ovat rentona ja sen verran koukussa, että kyynervarsi on suoraan ohjausliikkeen suuntainen. Tähän päästään sillä, että alakropalla otetaan tuki pyörästä (jalkatapit, kantapäät, polvet ja persaus) ja keskikropan lihakset (selkä ja vatsa) kantaa yläkropan painon. Käytännössä tuosta joutuu karvan tinkimään varsinkin täysin kyykkymallisilla pyörillä, mutta moottoripyöräily on kyllä lohduttoman raaka testi osoittamaan heikkokuntoiset selkälihakset.

Edit. Riivatun nopeesti olikin tullu samansisältöinen vastaus.
Aika yleinen korjaus ajoasentoon noilla meidän vetämillä kursseilla on juurikin käsien rentouttaminen ja keskikropan lihasten ottaminen käyttöön.
 
Nitrous sanoi:
Aika yleinen korjaus ajoasentoon noilla meidän vetämillä kursseilla on juurikin käsien rentouttaminen ja keskikropan lihasten ottaminen käyttöön.

Joo, mä voin kanssa suositella noita ajotaitokursseja. Tuli kerralla korjattua ajoasennot kun kävin sekä Ajotaito ykkösen että kakkosen viimekesänä. Autokoulussa ei noista asioista höpisty aikoinaan sanaakaan..
 
R1ivattu sanoi:
Oli ajoasento etukeno tai takakeno, käsillä ei tule olla painoa. Edes tiukalla kisakyykyllä ei nojata kahvoihin/tankoon, vaan yläkroppaa kannatellaan lihaksilla. Tätä tuetaan hakemalla alakropalla hyvät tukipisteet pyörästä.

Pyörän ohjaaminen on todella hidasta, kömpelöä, ja jopa mahdotonta, jos kuski nojaa tankoon.

Joo - tuo on totta. Huonosti sanottu tuo että osaa yläkehon painosta.

Painoa tulee kuitenkin tangolle laitettua "käden painon verran", ei nojaten mut silleen ettei tartte käsiä kannatella erikseen. Varsinkin kaupunki nopeuksissa. ja se on pois selältä sekin.

Ehkä just siksi kyykyn asento on mulle luonteva kun en nojaa tankoon painolla.
Vastaava tilannehan on pyöräillessä - jota on tullu harrastettua huomattavasti pitempään kuin motoilua.
 
Paras ajoasento on selän kannalta minusta lievä etunoja. Siihen kun tottuu niin jotenkin pyörän käyttäytyminen on paremmin hanskassa, eikä selälle käy yhtään. Päin vastoin. Kun tuli puhetta polkupyörästä niin siinä taitaa olla ihan sama ajo-asento. Kauhein tilanne on varmaan niissä pienijoustoisissa kustomeissa joissa istutaan jalat eteenpäin. Kun tulee heitto niin et mitenkään voi ottaa vastaan. Ainut joustava kohta on ne selän välilevyt ja sehän tekee kutaa :kääk:.
 
aksi sanoi:
sitä tosi asiaa ei pidä unohtaa että myöskin tuo satula vaikuttaa ajo asentoon/mukavuuteen varsin paljon.

R1ivattu sanoi:
Tätä tuetaan hakemalla alakropalla hyvät tukipisteet pyörästä.

Näistä tosiasioista minulla onkin empiiristä kokemusta, kun ison Vifferin orggispenkin matsku on tunnetusti liukas,
jokainen sen tietää, kellä kokemusta on.
Vuosi sitten hankin uuden Rukan Gore-ajoasun ja ensin ilman liukkaudenestoa persauksessa. Ja hommahan meni aivan mahdottomaksi kun luistelin satulassa, kuin vesi hanhen selässä. Ei mitään tuntumaa mihinkään, ja kun alakroppaa ei pystynyt käyttämään asennon pitämisessä, yläkroppa väsyi oitis.

Tilanne korjaantui täysin, kun ompelutin liukkaudeneston persaukseeen.

Ja joo, se koulutus kompataan täysin, ja sopii erinomaisesti vanhemmalle kaartillekin, siitäkin on kokemusta ja kalenterissa on sekä Räyskälä, että AjotaitoII.:orgmp:
 
R1ivattu sanoi:
Oli ajoasento etukeno tai takakeno, käsillä ei tule olla painoa. Edes tiukalla kisakyykyllä ei nojata kahvoihin/tankoon, vaan yläkroppaa kannatellaan lihaksilla. Tätä tuetaan hakemalla alakropalla hyvät tukipisteet pyörästä.

Pyörän ohjaaminen on todella hidasta, kömpelöä, ja jopa mahdotonta, jos kuski nojaa tankoon.

Tämä näyttää olevan monelle kuskille täysin mahdoton ajatus ja omasta mielestä vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tulisi jo painottaa autokoulussa korttia ajettaessa.

Eritoten arse- ja takareisilihasten käyttö kropan tukemisessa tuntuu olevan monelle mahdottomuus.
Tänne varmaan joskus "MYRP"-ohjetta linkitettykin, mutta tässä kuitenkin klik
 
Pete2 sanoi:
Paras ajoasento on selän kannalta minusta lievä etunoja. Siihen kun tottuu niin jotenkin pyörän käyttäytyminen on paremmin hanskassa, eikä selälle käy yhtään. Päin vastoin. Kun tuli puhetta polkupyörästä niin siinä taitaa olla ihan sama ajo-asento. Kauhein tilanne on varmaan niissä pienijoustoisissa kustomeissa joissa istutaan jalat eteenpäin. Kun tulee heitto niin et mitenkään voi ottaa vastaan. Ainut joustava kohta on ne selän välilevyt ja sehän tekee kutaa :kääk:.

Mulla on jalat eteenpäin ja ohjaustanko hartioiden korkeudella. Mutkissa ja kuopissa voi nojata eteenpäin ja keskikropan lihakset toimii iskarina.
 
Pete2 sanoi:
Paras ajoasento on selän kannalta minusta lievä etunoja. Siihen kun tottuu niin jotenkin pyörän käyttäytyminen on paremmin hanskassa, eikä selälle käy yhtään. Päin vastoin. Kun tuli puhetta polkupyörästä niin siinä taitaa olla ihan sama ajo-asento. Kauhein tilanne on varmaan niissä pienijoustoisissa kustomeissa joissa istutaan jalat eteenpäin. Kun tulee heitto niin et mitenkään voi ottaa vastaan. Ainut joustava kohta on ne selän välilevyt ja sehän tekee kutaa :kääk:.

Selkävammaisena komppaan tätä. Nykyisessä kyykyssä ei puudu eikä väsy oikeastaan mikään osa kropasta. Paino on pois tuolta selkärangalta. Aikaisemmalla Suizalla ajoasento alkoi pidemmillä matkoilla käymään selän päälle. Ei vaan vieläkään ole lääkäri suostunut kirjoittamaan reseptillä ratapäiviä ja V-Poweria :D
 
Itse olen ollut sairauslomalla tammikuusta alkaen selkävaivojen vuoksi. Siksi myös hieman epäilinkin koko pyörän hankkimista, sillä ajattelin ajamisen vain pahentavan kipujani, mutta täytyihän minun saada kuitenkin kokeilla asia :right:.
Nyt olen ajanut jonkun verran tuolla pyörällä ja olen erittäin iloisesti yllättynyt, selkävaivani on lähtenyt parantumaan ja olen jopa sitä mieltä, että pääsen ensikuussa takaisin töihin.
Varmaksi en voi tietenkään sanoa ajamisen parantavaa vaikutusta selkääni, vai onko aika yksinkertaisesti tehnyt tehtävänsä. Mutta kummallinen yhteen satttuma on, kun heti ajamisen aloitettuani alkoikin selkä paranemaan. Eli lievä etunoja ajoasento ja ehkäpä ajon tuoma rentoutuminen, kun saa kaiken stressin purkautumaan jo pienelläkin lenkillä on varamasti ainakin jollain tasolla vaikuttanut oman selkävaivojeni paranemiseen :grin:
Eikun lisää ajamaan :thumbup:
 
Itse asiassa mulla tuntu kans jännitysniskaan auttavan mp:lla ajeleminen viime kesänä. Pyöränä cbr600F2 eli maltillinen etunoja.
 
Minä olen käytännössä koko ikäni ajanut kyykkypyörillä, tosin tällä hetkellä on kakkospyöränä katuenska 650 Pegaso. Enemmän minulla tuolla Pegasolla selkä ja perse väsyy pitkällä ajolla kuin RSV4:lla.
Olenkin huomioinut muutamaa asiaa tämän suhteen: Kyykkypyörällä paino tulee enmmän reisilihasten kuin takapuolen varaan, lisäksi rasitus esim tien epätasaisuuksista ei kohdistu suoraan selkärankaan kuten pystymmässä ajettaessa. Myöskin kunnollinen istuva nahkapuku tukee hyvin ajoasentoa sporttipyörällä.
Jalkoja tarvitsee silloin tällöin oikoa pidemmällä reissulla, muuten tuollaiset 1000km päivävedot on ihan normaaleja Euroopanreissuilla eikä tarvi edes ajaa mitenkään kovaa.
 
Back
Ylös