• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

voi tätä häpeän määrää..

S

SeFlikkaVaa83

voi tätä häpeän määrää..

kun käsittelykoe ei sujunutkaan, osuma,upotus ja nöyryytys ei pitäs koskaan ainakaan yliarvioda taitoja.. hidasajo,pujottelu,30km portit,50km väistö meni kerralla puhtaasti, pujottelussa pientä jännitys haparointia. mutta niinkin yksinkertainen asia kun 40km jarrutus ja väistö.. nooooh ekan meni puhtaasti muuuuten mutta unohdin ajaa edessä olevien porttien läpi ja vasta sitten väistö ,, no seuraavalla kerralla unohtu vaihtaa vaihteet ykköselle ja sen jälkee taas unohtu portit. .. voi !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! ......... kaiken kukkuraksi sain kun sainkin lappuun vielä ruksin ajoneuvonhallintaan kohtaan heikko .... itse luulin sen olevan 3 .. no enää en ainakaan luule itsestäni liikoja :hanuria::hanuria:
 
Nyt sit jonkun pyörällisen kaverin kanssa katsastuskonttorille treenaamaan :thumbup: Kyllä se siitä, elä lannistu!
 
Hehe, tuli mieleen oma ensikosketus mopoa isompaan pyörään autokoulussa. Ajattelin, että ei voi olla polkupyörällä paskaringin tekoa vaikeampaa. "En mä tolla kevarilla, jotenkin noloa ja tehotonkin", kun kysyttiin, että kummalla haluan harjoitella. Olinhan ajanut jo sellaisella menestyksekkäästi suoraa tietä kaksi kertaa päästä päähän. Ai että oli mahtava fiilis, kun laitos lähti tyjäkäynnillä lipumaan eteenpäin. Sitten kun tuli käännöksen aika, niin ensimmäinen reaktio oli " Mitä vit... Mikä tätä ohjausta vaivaa? Miksi tää on näin raskas?". Parin käännöksen jälkeen alkoi jo sujumaan, kahdeksikkokin onnistui tuosta vaan. Puuskuttaen, hikikarpalot otsalla salaa onnittelin itseäni Rossimaisesta suorituksesta. Sitten ope käski tehdä uukkarin, ei enää keilojen ympäri vaan keilojen välissä. "Ootko tosissasi? Mahdotonta, tällähän on kymmenien metrien kääntösäde!" Silloin alkoi epäilyttää ensimmäistä kertaa, että saanko prätkäkorttia ollenkaan, koskaan. Nyt viisi vuotta myöhemmin en edelleenkään osaa keulia, piirtää paskarinkiä tai muitakaan temppuja, mitä tuli aikoinaan videoilta katseltua. Näyttivät silloin lapsellisen helpoilta. Kortti toki on :)
 
Ei mullakaan menny ekalla läpi, kun nopeusmittari näytti alakanttiin, olin siis harjotellukki liian hitaasti, enkä vaan saanu tarpeeksi vauhtia 50 km/h (1 km/h liian vähän) väistöön ja yrityskerrat loppu kesken. Ei nyt oikeastaan hävettäny, mutta kyllä otti päähän aika lujaa, kun oma moka oli kuitenki. Joten ymmärrän kyllä.

Ei siihen paljoa lisäharjotusta tarvittu (mittarin lukemisessa) että sitten onnistu kokeessa. Ihan varmasti menee sullakin seuraavalla kerralla läpi. Tai ainaki viimesellä. :thumbsup: Ja sittenhän se harjottelu vasta alkaa, kun pääsee kunnolla treenaamaan ihan liikenteessä.

Mun edellä oli kokeessa poika joka veti jarrutuksessa etusen lukkoon ja kaato pyörän, ja silti sillä meni koe läpi. Ei onneksi käyny mitenkään.
 
Miulla onneksi inssi oli rento kaveri, en tiedä olisiko tiukemmalla inssillä mennyt läpi. Pujottelu oli se kaikkein vaikein, itse ajokoe oli selvästi helpompi juttu. Varattiin opettajan kanssa puoli tuntia parkkipaikalla pyörittelyä ennen käsittelykoetta. Ja aijai miten se meni... Ainoan kerran koko harjoitteluaikana kaadoin pyörän. Veto loppui ja pyörä sammui kesken kääntämisen. Aika paskalla fiiliksellä käsittelyyn ja sama meinasi tapahtua kokeessa. Kääntämisessä veto uhkasi taas loppua, joten reilusti kaasua. Moottorista kunnon mörähdys ja tilanteen pelastus. Oon aika varma, että reunaviivat eivät siinä tilanteessa riittäneet. Inssi vaan totesi jälkeen päin, että "teit sitten vaikeemman kautta, mutta mikäs siinä kun meni läpi...". Äkkiä vaan seuraavaa tehtävää, ettei se muuta mieltä. :) Kortin saamisen jälkeen oon käynyt vajaa kymmenen kertaa pyörittelemässä samoja juttuja tyhjällä parkkipaikalla. Ihan vaan tuntuman saamiseksi.
 
ihanaa lukea muidenkin juttuja ja kiitos kannustuksille, itse uskottelen aina itselleni että kaikki aina muuttuu iloksi vaikka tätä päivää ei enää iloksi saa käännettyä. tuntuu vaan että on tuottanut nyt kaikkille kauhian pettymuksen, opettaja pyöritteli radan reunalla päätä vaikka viime tunneilla on saanu kehua että on hallittua ja tasaista menoa.. no joo ehkä se ei kyllä tänään kaiken jännityksen seassa kyllä ollut tasaista, kaikki ketä nyt vähänkin nähny mun ajoa ni on kehunu ja just et kyllä se läpi menee ja nyt ku ei mennykkään ja kaiken lisäksi vielä HEIKKO! ...kaiken päälle tietysti kuvittelin olevani kauhee maestro! :itkupilli:no tämä varmaan kuuluu sarjaan "kasvattavat hetket" kun katsotaan taas hiukan peiliin, niinkuin ensinmäisten ajokertojen jälkeen kun päätin että jos ajankin vaan A2 ja lopulta päädyin A1 :right: (ikinä koskaan ajanut muulla kuin ekopyörällä)(vaikka sekään mikään syy ole)
 
Puuh. Tätähän olikin kiva lukea. :D Itselläni on A-kortti kokeita vajaa plakkarissa (vitsi kun optimistisesti ilmaistu), varasin kyllä heti suosiosta vielä yhden ylimääräisen ajokerran käsittelyn harjoitteluun. Pujottelu sujui tänään viimeisellä pakollisella ajokerralla suhteellisen mallikkaasti vrt. ensimmäisen ajokerran jatkuva sammuilu ja jalalla tassuttelu. 30 km/h porteissa olikin sitten ihme töhöilyä nopeudenhallinnan suhteen, nimim. 48 tutkassa... 10 vuotta sitten on viimeksi oltu skootterin puikoissa.
 
Pojan kanssa tämä kesä menty opetusluvilla ja ekaa kertaa kun mentiin reenaamaan käsittelykoetta niin kyllä tuli nöyrä olo hyvin nopeasti. Pujottelu ei ollut itsestäänselvyys vaikka en kokemusta ajamisesta on vuosien ajan ja maastoajoa missä tarvitaan tasapainoa ja käsittelytaitoa, niistä ei juurikaan ollut apua.

Muutamassa muussakin oli sanomista joten ei auttanut kun niellä ylpeys ja alkaa reenaamaan eri vaiheita pojan kanssa, eihän siitä mitään tuu jos poika hallitsee pyöränsä paremmin kun faija. Aikansa kun harjoitteli niin kyllä ne alkoi kummaltakin sujumaan, pojan taidot punnitaan vielä tämän syksyn aikana inssissä.

Sitä osaa mitä opettelee, näin se vaan menee. Ei muuta kun keräät ittes ja homma uusiksi, sitten kun läpäset käsittelykokeen niin on aika voittaja fiilis:thumbup:
 
Tuossa serkkupojalle ollaan korttia hommaamassa ja häntä jo varoittelinkin että vaikein osuus siinä kortin saannissa on se käsittelykoe. Saap nähä kuin meitin käy. Opetusluvilla on tarkoitus myös mennä ja blogiini korttiprojektin etenemisestä raportoin. Sikäli kun homma ei tyssää jo lupien saantiin :grin:
 
mä en varmaan pääsis sitä pujottelua läpi vaikka pyörillä on ajeltu jo vuosikymmeniä.:D no jollain helpolla pyörällä vois mennä.
 
Huoli pois. Jos se on mennyt harjoituksissa niin se menee myös seuraavassa inssissä.

Itsellä oli vauhdin kanssa haasteita, kun olin kokeessa. Harjoittelussa liian hiljaa ja opettaja sanoi, että vähän pitäis mennä reippaammin. Ja sitten kun inssi alkoi niin mentiin reippaammin. Sillä seurauksella, että koitin rikkoa fysiikan lakeja ja pysäyttää pyörän kovemmasta vauhdista kuin lienee edes mahdollista. Inssi virnisteli ja sanoi, että vähän vähemmän kaasua niin on edes mahdollista. Nyt mentiin sellaista vauhtia, että ei varmasti pysähdy. Ja taustalla se edellisen päivän nututus... JA sitten vielä liikenteessä YLINOPEUTTA. Itse en edes tajunnut, koska menin muiden mukana. Olin varma, ettei tarvitse sen päivän jälkeen ajaa, mutta niinpä vain....

Eli ei muuta kuin leuka ylös ja seuraavaan kokeeseen. Se menee läpi jos niin päätät! :thumbup:
 
Kannattaa koittaa ottaa siihen juuri enne inssiä yks ajotunti niin pääsee treenaamaan niitä käsittelytehtäviä vähän ensin nii saa sen alkujännityksen ja kankeuden pois. Varmasti menee läpi kun vaan pääse yli siitä turhasta jännityksestä ettei tule sählättyä. Toki pieni jännitys on vain hyvää.

Tuossa tehtävässä mitä kuvasit niin kannattaa se 40km/h ottaa kakkos vaihteella eikä vaihda kolmosta ollenkaan niin ei tartte kun yks pudottaa alaspäin niin on sitten varmasti ykkösvaihde päällä kun lähtee liikkeelle. Vielä ennen liikkeelle lähtöä harjoittelee sen mielikuvana läpi mitä tekee ja keskittyy siihen 110%. Tsemppiä !
 
Itselläni tulee kaksi vuotta ihan piakkoin maagisen A-kirjaimen saamisesta. Olin ihan varma, että opettaja ehdottaa minulle lisäajotunteja, mutta pakollisten jälkeen se jo vei minut käsittelykokeeseen. Ja olin aivan varma, että tästä mitään tuu. Lisäksi jännitän tollasia tilanteita muutenkin aina todella todella paljon. Ei edellisenä yönä hirveästi nukuttu.
Kaiken kukkuraksi satoi vettä. Harjoiteltiin puoli tuntia ennen käsittelykoetta sitä rataa ympäri. Vettä alkoi satamaan jo niin paljon, että kuudes tehtävä, eli "hätäjarrutus" alkoi olemaan jo vaarallinen kun siinä oli niin iso lammikko vettä. Mulla oli ainoastaan 1. tehtävä eli hidasajo suoralla jotenkuten hallussa, kaikissa muissa oli haparointia.
Autokouluopettaja oli fiksu, olin kertonutkin sille etukäteen että jännitän tosi paljon. Opettaja sanoi kuulokkeeseen, että vedäs vielä viimonen harjoittelukerta, olinkin jo nähnyt että inssi oli tullut paikalle. Siinä sen vedin ja ajattelin että sitten kohta alkaa tosipaikat ja sitten mokaan kaiken. Tulin opettajan ja inssin luo ja opettaja kysyi olenko valmis aloittamaan. Nielasin ja sanoin, että joo. Sitten opettaja vaan sanoi, että onneks olkoon, käsittely meni läpi. Mun teki mieli lyödä sitä sillä hetkellä ja nauraa ja itkeä! Sateen takia inssi oli päättänyt, että tutkaa ei tarvita, katsoi vaan suoritukseni ja tuumas että hyvältä näyttää.
Senjälkeen kasailin itseäni hetken aikaa ja lähdettiin itse inssiajoon. Sekin meni ongelmitta, vesisateesta sekä tietyömaasta jossa oli jyrsitty asfaltti "urille" monen sadan metrin matkalta, huolimatta.

En oikeasti edelleenkään tajua, miten sain kortin läpi heittämällä, mutta niin vain kävi. Kyllähän sitä sen jälkeen on harjoiteltu yhä vain uudestaan ja uudestaan ja uudestaan tota ajamista, aina huomaa että jossain on kehitettävää, nyt on n. 18000km tullut ajeltua.

Tsemppiä ketjun aloittajalle ja muillekin, jos minä sen läpi sain, niin saatte tekin! :D Olisitte vaan nähneet mun ajo-opettajan ilmeet parin ekan ajotunnin jälkeen, se ihan varmasti luuli että olen toivoton tapaus.
 
voii kävispä itellekkin niin ettei ees huomais et joku tuijottaa :blink: pujottelua kun tein niin inssi käveli koko ajan mun takaviistossa. no eipä mitään otin pari lisätuntia ennen seuraavaa inssiä ja tehdään harkat just kysesen konttorin pihalla niin ei voi ees pistää enään tuhansien törppöjen syyksi epäonnistumista. tarttis vaan osata olla rentona mutku ei osaa ... aina rupee jännittää ja sit rupee tulee jännitys sähellyksiä .. eikä ihan vähänkään ..melkeen jo luulin että ikä on jo vähän korjannut jännitys asian mut ei näköjään.. noh katsotaan mite seuraavat harkat taas menee :right:
 
Mun poitsu ajoi pyöräkortin joskus 3-4 vuotta sitten kuussatku hornetilla. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta kakspyöräisistä muista kuin polkupyöristä, siis ei edes mopokemusta. Koulu meni hienosti läpi ja kun inssipäivä koitti tuli se ensimmäinen sadekeli koko "mp-uran" aikana. Kaikki meni muuten hyvin mutta ekassa jarrutus kokeessa loppumetreillä eturengas lukkoon ja nurin niin että pyörä kaatui jalan päälle. Sai toisen yrityksen ja se onnistui hyvin ja kortti tuli taskuun.

Mutta jarrutuskokeen kaatumisen seuraukset.... jalkapöydän luut murskaksi ja jalka kipsissä 3 kuukautta eli kesä meni sitten silleen. No pääasia että kortti tuli kertaheitolla :D
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös