Virinokkaa veturiin...

[Patu-78]

No niin... Taas se vanha sananlasku taitaa pitää paikkansa, että virittäminen on onnistunut jos tehot ei laske alle kymmentä prossaa

Näin tais päästä käymään...

Eli tilanne on tämä: Veturista on kannet portattu ja hiotutin vakionokat virinokiksi. Asteet noin 260 ja risat. Tähän asti kaikki ok mutta sitten alkoi ylämäki. Osat paikalleen ja säätöä. Ja sit ajamaan. EI V***TTU, tää toimi yhtään. Taas säätöä ja sit ku meni hermot ni pyörä viripajalle ja sit taas kallista säätöä. Lopputulos penkissä nousi noin 50:stä takapyörähepasta 83:n. EI HYVÄ!!

Mikä mahtaa olla syynä kun makein vääntö ja teho kuolee 9000 kiekan kohalla? Käyrä nousee siihen asti nätisti ja tasaisesti mut sit tippuu ku lehmän häntä... Siinä vaiheessa kun pitäis alkaa irtoomaan voimaa koneesta niin käykin just päinvastoin. Ilman ilmanputsaria vääntökäyrä nous aavistuksen jyrkemmin mutta kuolee aiemmin.

Nokat pitäis olla stage ykkösen mukaan tehdyt. Tosin en saanut mukaan hiomosta kuin asteet 1 mm:n nostolla. Seoskäyrät huitelee missä sattuu, voisko seokset vaikuttaa mitenkin paljon (kaasari vehje)??

Vaikeesti selitetty mutta valaistaan tilannetta lisää jos tarvii. Olisin kiitollinen hyvistä vinkeistä mistä lähtä vikaa ettimään...

 

[Sledgehammer]

No tottakai tehot on kateissa jos sopat on päin per*että. Onko noi nokat ajoitettu ja katottu, että ovat oikeasti kohdallaan. Säädätä nyt ihmeessä ne bensat kohdalleen, ennen kuin alat manaamaan.

Bensa sieltä varmaan loppuu jos meno katkeaa kuin seinään juuri siinä mistä sen pitäis alkaa.

 

[Peltsi]

Nuo ei tainnu olla ihan oikeita lukuja mitä sää tuohon panit. Mutta jos ne on edes jossain suhteesa siihen niin eihän tuo ole huonosti. Ja säädetty ei ole kun persdynolla?

 

[naukkis]

Ei siinä ole oikeastaan kuin kaksi vaihtoehtoa, nokkien ajoitukset päin persettä tai kansi on porttauksen sijaan avarrettu jota joskus näkee, eli kanavien virtauksen saa melkein nolliin jos niitä jyrsii suuremmiksi ja muuttaa jouhevat muodot suoriksi.

 

[arv1]

Ei siinä ole oikeastaan kuin kaksi vaihtoehtoa, nokkien ajoitukset päin persettä tai kansi on porttauksen sijaan avarrettu jota joskus näkee, eli kanavien virtauksen saa melkein nolliin jos niitä jyrsii suuremmiksi ja muuttaa jouhevat muodot suoriksi.

+1

Tuohon kannen virtaukseen minäkin kallistuisin. Vaikka minä mistään mitään tiedä.

Ja meilläpäin viritysonnistumisprosentti on hieman väljempi, puhutaan 20% tehohäviöstä..  

 

[juky2200]

Nyt on sen verran muuttuvaa tekijää kyseessä, että turha arvailla mistä tehonpuute tarkalleen johtuu, mutta tässä asia, mistä lähtisin ensin liikkeelle:

Kun laitat nokkiin enemmän aukioloa, niin puristukset laskee ja tällöin koneesta saatava teho laskee.

Eli sinun pitää nostaa puristuksia joko laskemalla kantta, hitsaamalla tavaraa kanteen, käyttämällä ohuempia pytyn tiivisteitä tai käyttämällä erilaisia mäntiä.

Kokeile puristuspainemittarilla paljonko puristukset mahtaa olla ja vertaa sitä vakion koneen ohjearvoihin. Ja muuta puristussuhde edellä mainituilla tavoilla/tavalla hiukan ohjearvoja korkeammaksi.

Sopiva puristussuhde on niin moottorikohtainen ja käyttäjä kohtainen, että sitä on vaikea alkaa tässä neuvomaan, koska en tiedä mitä koneeltasi haluat.

Seokset saat kohdalleen laajakaistalambdan avulla ja jos tuo käyttämäsi paja on asiansa osaava, niin kyllähän ne kertovat miten saadaan seokset kohdalleen..

Onko sulla kuvia tuosta nokka-akselista ja kannesta??? vai onko tämä trolli...  

 

[Patu-78]

Kiitoksia kommenteista, lisääkin saa laittaa. Kannet on koneistettu Kansisetin Jampan toimesta. Ja max tehot kansille on 152 heppaa. Puristuspainemittari meni just ostoslistalle...

Ite oon vahvasti veikannu noita nokkien ajoituksia... Ei oikeen näin suht aloittelijalta meinannu onnistua ajoittaminen. En jostain kumman syystä meinannu saada etu- ja takapytyn nokkien asteita samoihin kirveelläkään. Ja siihen harjoitteluun tuli käytettyä sentään muutama tunti... Pajalla laittovat jotenkin noston mukaan eikä astelevyllä niinku ite yritin tussata...

Tosin sekin ihmetytti kun ajoivat penkissä ja joutuvat pienentämään pääsuuttimia aika reilusti että alko toimimaan ees jotenkin... Ei pysty ymmärtämään. Seokset tippuvat noin 11:sta 5500 kiekan kohilla ja siitä hitaasti nousevat toisessa pytyssä lopussa 13 ja toisessa aavistus alle 14. Eli 5500-6700 kierrosta on seokset noin 11-11,5 ja 7tonnin jälkeen lähtevät nousuun molemmissa pytyissä. (Kumpaankin alkukäyrään on hitsattu paikat lambdalle.)

Dynopaperin mukaan vääntökäyrä alkaa tippumaan 6500 kiekan jälkeen suht jyrkästi. Ekassa postauksessa tiedot ulkomuistista...

Jonkinlaisia kuvia löytyy kyllä, kunhan ensin opetellaan niitten laittaminen tänne. Ja vois laittaa ton seoskäyränkin ni se selvittää enemmän kuin tuhat huonosti selitettyä sanaa.

 

[naukkis]

Tosin sekin ihmetytti kun ajoivat penkissä ja joutuvat pienentämään pääsuuttimia aika reilusti että alko toimimaan ees jotenkin... Ei pysty ymmärtämään. Seokset tippuvat noin 11:sta 5500 kiekan kohilla ja siitä hitaasti nousevat toisessa pytyssä lopussa 13 ja toisessa aavistus alle 14. Eli 5500-6700 kierrosta on seokset noin 11-11,5 ja 7tonnin jälkeen lähtevät nousuun molemmissa pytyissä. (Kumpaankin alkukäyrään on hitsattu paikat lambdalle.)

Suuttimia joutuu pienentämään kun ilman massavirtaus on pieni suhteessa imuaikaan, ts moottori hengittää alkuperäistä huonommin. Tyypillinen tilanne kun kansi on portattu tyyylillä isot kanavat virtaa, sun tapauksessa on sitten vaikeampi sanoa mikä mättää, virtauspenkissä tehty ja testattu kansi ei varmastikaan ole ongelma, toisaalta nokkien ajoituksienkin pitää olla todella pielessä että ylärekisteri kuolee täysin, imunokat eivät voi olla liian aikaisella mäntäkosketuksen vuoksi ja jos ne olisivat myöhäisellä niin ongelmien pitäisi olla alakierroksilla, ei niinkään yläällä. Pakonokka vastaavasti ei voi olla älyttömän myöhäisellä, mikäli on tolkuttoman aikaisella niin pakotahti voi jäädä niin vajaaksi ja venttilien overlap olemattomaksi että kierroksilla ahdistaa, mutta sen nokan on oltava niin aikaisella että venttiilit kiinni yläkuolokohdassa....

 

[Titaani]

Kannen porttaaja on niin kokenut, että ei ole kansista kiinni. Nokkien ajoitukset ensin esim. 105ast. molemmat ja siitä sitten testaamaan ja säätämään.

Tässä ajoittamisessa tulee helpolla ajatusvirhe, lue ajoittamis ohje vielä muutaman kerran, netistä löyttyy ainakin englanniksi.

 

[Pahkasika]

Eli seoksia on siis penkissä yritetty säätää kohdalleen onnistumatta siinä?

Onko nokkien ajoitusta säädetty penkissä, ettei vaan nyt olisi niistä kyse??

 

[Zeipii]

1. Eli seoksia on siis penkissä yritetty säätää kohdalleen onnistumatta siinä?

2. Onko nokkien ajoitusta säädetty penkissä, ettei vaan nyt olisi niistä kyse??

1. Seoksia on säädetty penkissä onnistumatta siinä. Parhaat tehotulokset olivat saaneet pajalla vakiota pienemmillä suuttimilla (180->170).

2. Kyseiset pajan kaverit säätivät myös ajoituksia. Ei onnistumista..

tehon alenema on kuitenkin aika huima. Jos jostain saisi vakionokat lainaan niin voisi kokeilla niillä. Kellään ylimääräisenä? Tietäisi johtuuko homma nokista...

 

[uijui]

1. Eli seoksia on siis penkissä yritetty säätää kohdalleen onnistumatta siinä?

2. Onko nokkien ajoitusta säädetty penkissä, ettei vaan nyt olisi niistä kyse??

1. Seoksia on säädetty penkissä onnistumatta siinä. Parhaat tehotulokset olivat saaneet pajalla vakiota pienemmillä suuttimilla (180->170).

2. Kyseiset pajan kaverit säätivät myös ajoituksia. Ei onnistumista..

tehon alenema on kuitenkin aika huima. Jos jostain saisi vakionokat lainaan niin voisi kokeilla niillä. Kellään ylimääräisenä? Tietäisi johtuuko homma nokista...

Jos virtaus paranee radikaalisti, niin suuttimia saa myös pienentää ja tehoa lähtee enemmän... Näin käy noissa 4t jääratapeleissä, ja kävi jopa mun 2t pelissä.

 

[naukkis]

Ite oon vahvasti veikannu noita nokkien ajoituksia... Ei oikeen näin suht aloittelijalta meinannu onnistua ajoittaminen. En jostain kumman syystä meinannu saada etu- ja takapytyn nokkien asteita samoihin kirveelläkään. Ja siihen harjoitteluun tuli käytettyä sentään muutama tunti... Pajalla laittovat jotenkin noston mukaan eikä astelevyllä niinku ite yritin tussata...

Kerros muuten mikä siinä oli ongelma? Säädettävät nokkapyörät jos on niin eihän siinä ole muuta kuin pistää nokat kohdilleen. Vinkkelissä tietysti yläkuolokohtia on kaksi ja kumpikin kansi pitää ajoittaa oman yläkuolokohtansa mukaan, ei kampiakselin nollakohdan jos siihen sellainen on merkitty.

Eikä tuohon nokkien ajoitukseen astelevyä välttämättä tarvitse, pyörität männän säädettävän kannen osalta yläkuolokohtaan ja ajoitat nokat niin lähelle mäntää kuin uskallat, eli jos venttiilillä on esimerkiksi 5mm tilaa aueta yläkuolokohdassa niin venttiilit voi olla maksimissaan noin 3mm auki männän ykk:ssa, säätää siihen tai karvan vähemmän ja tarkistaa astelevyllä mihin nokkien maksiminostot osuu. Nokasta riippuen astelevyllä pitää olla heittokello nostojen seuraamiseen että nokkien ajoitukset saa tarkemmin kuin +-10 astetta, ykk:ssä venttiili liikkuu per kampiakselin aste paljon enemmän ja ajoitukset on suht helppo saada lähelle haluttua.

 

[Patu-78]

Siis ongelmana oli ite säätäessä se, että en saanu astelevyllä samoja lukemia etu - ja takapyttyyn... sääti mihin suuntaan tahansa niin esim pakonokat ei osunu samoille lukemille. Ja sama imupuolella. Aukeamis ja sulkuasteissa oli heittoa. Tosin hienosäätämällä sain kyllä lobecenterit suht samoihin lukemiin, mutta niihinkin jäi vajaan asteen heittoja.

Tulee tietysti mieleen että onkohan mulla ollu joku periaatteelinen virhe säätämisessä?? Tosin luin kyllä monet ohjeet ja periaate pitäis ainakin olla hallussa. Mutta kun ite haluaa rassata ja oppia sit sitä kautta omista virheistä, niin minkäs voit...

 

[naukkis]

Siis ongelmana oli ite säätäessä se, että en saanu astelevyllä samoja lukemia etu - ja takapyttyyn... sääti mihin suuntaan tahansa niin esim pakonokat ei osunu samoille lukemille. Ja sama imupuolella. Aukeamis ja sulkuasteissa oli heittoa. Tosin hienosäätämällä sain kyllä lobecenterit suht samoihin lukemiin, mutta niihinkin jäi vajaan asteen heittoja.

Tulee tietysti mieleen että onkohan mulla ollu joku periaatteelinen virhe säätämisessä?? Tosin luin kyllä monet ohjeet ja periaate pitäis ainakin olla hallussa. Mutta kun ite haluaa rassata ja oppia sit sitä kautta omista virheistä, niin minkäs voit...  

Ei se ole asteesta kiinni. Ja mittasitko nokan noususta vai venttiiliin/nostajan? Jälkimmäisessä tapauksessa jo venavälykset aiheuttaa muutaman asteen eron, nosto ja sulkurumpit ei yleensä nykynokissa ole symmetriset, eikä välttämättä koko nokkaprofiilikaan.

Ja jos asteen päälle ajoitat ja pidät astelevyn yhdessä asennossa niin kai huomasit että vinkkelissä se ajoitukset on toiselle pytylle +v-kulma/2 ja toiselle -v-kulma/2, siis lisättynä siihen nokan lobecenterin perusasetukseen joka on siis jossain 100-110 asteessa nokasta riippuen.

Eli jos kampiakselin nollakohta on vinkkelin välissä niin 90-asteisessa vinkkelissä etupytyn nokkien ajoitus on esimerkiksi 160 astetta ja takapytyn 70 astettta.... ja pakonokille öö. Äkkiseltään on vaikea edes miettiä meneekö oikein, ja ihan salettiin menis käteen ekaa kertaa jos itse ajoittaisin, paljon helpompi ajoittaa kumpikin pytty erikseen yläkuolokohtaansa.

 

[Patu-78]

No nii. Nyt meikäläinen on vaan entistä enemmän sekasin naukkiksen selityksestä...  

Eli heittokello oli venajousen kupin päällä. Ajoitin molemmat pytyt omiin yläkuolokohtiin, ne ainakin tuli etittyä monta kertaa...

Jollokin kun iskee inspiraatio niin puran venakopan ja katon mihin asteisiin ne pajalla on laitettu. Pitkä talvi edessä mutta kevät tulee taas kuitenkin yllättävän nopeesti. Joten pitäis varmaankin pistää vähän vauhtia taas tuohon projektiin. Tuon sivuston ohjeilla tuli väsättyä... http://www.muzzys.com/articles/lobe_centers.html

 

[naukkis]

No nii. Nyt meikäläinen on vaan entistä enemmän sekasin naukkiksen selityksestä...  

Eli heittokello oli venajousen kupin päällä. Ajoitin molemmat pytyt omiin yläkuolokohtiin, ne ainakin tuli etittyä monta kertaa...

Niin sulla siis oli heittokello eli ajoitukset varmastikin sen puitteen on ihan riittävän tarkasti.

Eli voisko vika olla siinä että koko ajoitus on pielessä, mihin nokat oli ohjeen mukaan ajoitettu? Kireämmässä virinokassahan voi olla epäsymmetrinen profiili jolloin lobe center ei ole keskellä aukioloa vaan reilusti aikaisemmin, heittokellollahan se lobe centerin saa suht tarkasti maksiminostosta. Ajoitusohje taas on yleensä maksiminostoon mutta siitäkään ei voi ihan satavarma olla.

Nuo nokkien ajoitukset astelevyllä on vain ohjeelllisia, eli optimaalisesti saat ne kohdalleen kun mittaat sen venttiilien vapaan tilan ja ajoitat venttiilit sopivan turvarajan päähän männistä, yleisohjehan taitaa olla 2mm rakoa, imupuolella voinee tinkiä. Imuvena on lähimpänä mäntää siinä 10 astetta ykk:n jälkeen ja pako ennen. Lobe centereistä ei tarvitse välittää mitään, nokat on optimissa kun venttiilin välys mäntään on minimissä ilman että millään kierrosalueella tulee osumaa.

Jos on varovainen niin nuo tarkat mäntä-venttiilivälykset saa konetta pyörittelemällä ja etsimällä osuma-ajoitukset, ajoituksilla tai venavälyksillä jos on helposti säädettävissä mutta pitää olla varovainen ettei väännä venttiilejä solmuun.

 

[Patu-78]

Ok. Nyt tuli sit taas uutta tietoa, kiitoksia naukkis!

 

[naukkis]

Niin joo ja tuli vielä mieleen että v-twinissä jossa syöttöpuoli on keskellä niin kannattaa myös tarkistaa että miten nokka-akselit pyörii. Jos kaikki nokat pyörii samaan suuntaan kuten ketju/hihna jakopäällä yleensä niin epäsymmetrisellä nokkaprofiililla toisen pytyn nokkien profiili on toistepäin kuin toisen. Ratasjakopäällähän nokat sitten voi pyöriä helposti eri suuntiinkin.

 

[Patu-78]

Voihan pertskele! Nythän tää alkaa mennä vaikeeks... Kaikki nokat näytti samanlaisilta, ainakin päälle päin katottuna. Katoin muuten hiomon paperista että nokat pitäis olla 262 asteiset ja nostoa nokalta 10,2 milliä. Vakion asteet oli muistaakseni 244. Tuli vaan mieleen...