kannattaa erotella se jarrutus ja kääntyminen. yliyrityksen makuahan ja epävakautta oli tossa jarrutuksessa joka kerralla.
tietysti semmostahan se kilvanajoa on.
Tuosta voi olla montaa mieltä. Kilvanajoharjoittelussa ei pidä olla yliyrittämistä, vaan rajat täytyy hakea hallitusti ja kokemuksen kautta. Joskus se vain lipsahtaa rajoja haettaessa.
Tuossa jarrussa on epätasaisuutta, joka saa pyörän elämään. Toiset jarruttavat keulan pohjaanlyöntikumeihin, ja toiset eivät. Video korostaa pyörän elämistä aika paljon, eikä tuo nyt hirvittävän pahalta näytä. Jos et usko, niin vertaa esim Vehniäisen ajoon samassa kohdassa
tästä.
Uskoisin, että kaatuminen lähti todennäköisesti jo jarrun aloituksessa. Keula painui siinä liian syvälle, eikä toiminut enää odotetusti.
Olettaisin, että toinen inhimillinen virhe oli se, että edellinen alamäkimutka meni pieleen. Siihen asti kierros oli 1.26 vauhdissa, ja leveäksi mennyttä melkein viimeistä mutkaa yritettiin vaistomaisesti paikata viimeisessä mutkassa nähdyin seurauksin. Niin ainakin itse olisin toiminut.
Joka tapauksessa, itse olen katsellut tuon kaadon nyt noin 10 kertaa ja miettinyt syitä pitkään. Kuskin täytyy reagoida pyörän palautteeseen hieman nopeammin. Jos ajaminen olisi yhtä helppoa kuin jälkiviisastelu (Edit: tarkoitan siis omaa jälkiviisasteluani, en yo. kommenttiasi), niin hyppäisin itse taas puikkoihin.
Jarrutus ja kääntyminen voidaan erottaa jossain, esim. ekassa vasurissa, mutta ei tuossa kohdassa. Jarrun säännöstelyllä pidetään pyörä pystyssä ja halutulla linjalla.
