Vakuutusyhtiöt kääntää selkänsä, mitäs nyt

[KatjaN]

Ajattelin aloittaa kokonaan uuden ketjun tälle, kun tuolla Turva-yhtiön threadissa todettiin, että Turvastakin sanotaan ratailijoille moikka ja turvallista matkaa. Nyt uhkaa hyvä harrastus nimittäin hyytyä jo alkumetreillä

Käytännössä kait vaihtoehdot on
-maksaa ihan käsittämättömän suurta kaskomaksua, josta saa mahdollisen kaadon tultua karkkirahaa pahaa mieleen kun omavastuu on pilvissä
-ajaa ilman kaskon turvaa ja jos kaatuu, niin kärsiä tappio täysimittaisena, joka ei tällaiselle köyhälle oikein oo käypä vaihtoehto (oletuksena kohtuullisen uusi, kiva katupyörä hinta 5-15 k€)
-ostaa joku kilvellinen halpa ruoska ratapyöräksi
-olla syntymälahjana jo niin nopea kuski että voi ajaa kilvettömällä keskinopeassa
- olla niin hemmetin hyvä, että ei yksinkertaisesti ole edes teoriassa ole mahdollista kaatua

Nyt kaivattaisiin hyvä ideoita, sillä itseltä alkaa olla loppu. Täytyykö heittää hanskat tiskiin ja laittaa pyörä myyntiin?

 

[Kriisi]

Itse ajelin edellisellä pyörälläni 3 kesää radalla sattunaisesti (3-10 ratapäivää/vuosi) ilman että kaskovakuutukseni oli radalla voimassa. Eipähän tullut yliyritettyä kun tiesi että kaato tarkoittaa käytännössä pyörästä luopumista.
Toistaiseksi vakuutukset Turvassa, mutta tulipahan jälleen hyvä syy kilpailuttaa ne. Tuskinpa luovun rataharjoittelusta vaikkei kasko voimassa olisikaan (tai on voimassa 50% omavastuulla), vauhti tosin voi hieman hidastua

Kilvettömäänkään ei ole juuri nyt varaa, koska en halua tuosta kilvellisestäni luopua.

 

[willik]

Kaskoton kiva katupyörä. Pyörä merkiltään yleinen mitä radalla käytetään (r6r, gixxerit vaikkapa). Kaatuessa löytää foorumeilta kohtuu kivasti palikoita pyörään ja netti kohtuu pullollaan varaosia niihin.
Joku harvinaisempi kyykky vaikkapa triumph niin voi kaadossa tulla himpun kalliimmaksi juuri varaosien saannin vuoksi.

Ja sitten pientä varausta ajamiseen ettei ala aivan liikaa ylittämään taitotasoaan. Joskus sitä kaatuu mutta on monta ketkä sitä ensimmäistä kaatoa vieläkin odottaa.


Tai sit ostat crossipyörän/supermoton ja voit ajaa puolta halvemmin ja kaatuessa selviää hieman vähimmillä vaurioilla

 

[TeroT]

Eihän sinne radalle mennä katupyörällä kaatuilemaan? Järkipäässä ajaessa omaa, mukavaa vauhtia kaatumisen riski on aika olematon ja kaaduttaessakin vauriot yleensä kohtuullisen pieniä.

Sitten kun mennään sinne epämukavuusalueelle ja pyritään parantamaan kierrosaikaa aina vaan paremmaksi, ei kyseessä ole enää mielestäni sellaista ajoharjoittelua jossa kaskon tarvitseekaan olla voimassa.

Ehkäpä kaskon puute rauhoittaa yliyrittämistä ja riskillä ajamista kilpipyörillä.

Summasummarum: Järkipäässä ajaen ei kaskon korvaamattomuuden pitäisi muodostua ongelmaksi kenellekään.

 

[imohtep]

Kaskoton kiva katupyörä. Pyörä merkiltään yleinen mitä radalla käytetään (r6r, gixxerit vaikkapa). Kaatuessa löytää foorumeilta kohtuu kivasti palikoita pyörään ja netti kohtuu pullollaan varaosia niihin.
Joku harvinaisempi kyykky vaikkapa triumph niin voi kaadossa tulla himpun kalliimmaksi juuri varaosien saannin vuoksi.

Ja sitten pientä varausta ajamiseen ettei ala aivan liikaa ylittämään taitotasoaan. Joskus sitä kaatuu mutta on monta ketkä sitä ensimmäistä kaatoa vieläkin odottaa.


Tai sit ostat crossipyörän/supermoton ja voit ajaa puolta halvemmin ja kaatuessa selviää hieman vähimmillä vaurioilla

+1

Sinänsä jännä juttu, että pitää sillä hienolla katupyörällä lähteä
radalle ja vaikka nyt sitten maksaa sitä korkeaa ratakaskoa.

Kuitenkin useimmille tarpeeksi vikkelän ja hauskan ratapyörän saa kohtuu hinnalla. Kuoleentuu ketterästi ratakaskomaksuilla.

Ei sitten ole ajot välttämättä koko kaudeksi ohi, kun se kaato sattuu kohdalle.

Sitten on eri kysymys nuo henkilövahingot radalla, joista ei ole mitään tietoa...

 

[BonAqua]

On ihan oikein ettei kasko korvaa. Radalla voi toki ajaa iisisti mut ns. väärinkäyttäjiäkin löytyy. Ja me muut sitten maksamme toisten hauskan.
Itse ostin kakkospyöräksi enduron ja semmoisen josta löytyy jo käytön jäljet . On kiva hakea rajoja kun ei harmita yhtään jos pyörä kaatuu tms. Radallakin ajaessa ja pitää ajaa varovaisesti kuin kadulla tai hankkia ratapyörä ja alkaa hakea rajoja.

 

[Poistettu]

Rata-ajo kilpipelillä kuolemaa halveksuen kaskovakuutuksella ei oikein istu ajatukseen. Jos ajo muistuttaa kilvanajoa, on parempi pitää mielessä ettei niitä kilpureitakaan kaskoista korvailla. Omasta pussista ne menee.

Linja on kyllä ihan oikea. Kadulla en ole kaatunut koskaan, ratapyörillä ehkä 25-30 kertaa ja aina ne omaan piikkiin menee. Olen myös ollut opettajana jonkun kymmentä ratatapahtumaa ja aika monelle siellä olisi pelkästään hyvä, jos olisi tietoisuus siitä että takataskuun sattuu mikäli lipeää.

 

[PoS]

Rata-ajo kilpipelillä kuolemaa halveksuen kaskovakuutuksella ei oikein istu ajatukseen. Jos ajo muistuttaa kilvanajoa, on parempi pitää mielessä ettei niitä kilpureitakaan kaskoista korvailla. Omasta pussista ne menee.

Lloyds korvaa. Tosin hinta on himpun verran eri kuin Ifin täyskaskolla ja omavastuukin taitaa olla tuota Turvakin suosimaa 50% linjaa, jos en väärin muista.

Olen TeroT:n ja 998sFE:N kanssa samoilla linjoilla. Selkeää kilpaharjoittelua ei tulisikaan korvata. Rajanveto ja toteennäyttäminen on vaan pirun hankalaa näissä. Jos kyseessä on perus ajoharjoittelu, on kaatumisen riski mitättömän pieni. Mutta onhan se hankalaa, kun ihan itse pitää tietää, mitä tekee.

 

[vetomies]

Jos vetää lipat ilman kaskoa, voi tulla halvemmaksi tilata veroton varaosapyörä hieman etelämpää ja vaihtaa osat vaivihkaa. Ei ole mitään syytä maksaa prätkäveroa kahteen kertaan samasta pyörästä, joten vaikka hajottaisit jokaikisen osan pyörästä, ei korjaamiseen pitäisi itse tehtynä mennä lähellekään niin paljon kuin uuteen pyörään.

 

[KatjaN]

Mitään kivanajoa en radalla todellakaan harrasta, vaan ihan perus ajotaitoja käyn hiomassa ja todella varovaisesti ajelen, mutta voi siltikin käydä vahinko. Jos oiskin tarpeeksi nopea, niin kilvetön ratarärää ois helppo vaihtoehto, mutta niitä vauhteja ei olla lähelläkään.

 

[Juutana]

Olen jo aiemmin päättänyt että allani on viimeinen kilvellinen pyörä vähään aikaan. Seuraava pyörä uitetaan itse Suomeen ja katteet vaihtuu kusilaituun.

 

[TeroT]

Mitään kivanajoa en radalla todellakaan harrasta, vaan ihan perus ajotaitoja käyn hiomassa ja todella varovaisesti ajelen, mutta voi siltikin käydä vahinko. Jos oiskin tarpeeksi nopea, niin kilvetön ratarärää ois helppo vaihtoehto, mutta niitä vauhteja ei olla lähelläkään.

Rohkeesti vaan kilvetön alle ja keskiryhmään vauhtia hakemaan. Kyllä sinne sekaan mahtuu ja vauhti kasvaa nopeasti!

 

[pecha]

Siinäpä lienee vähän samantapainen logiikka kuin jos lähdet pyörälläsi jonnekin Green Card-systeemin ulkopuolisiin maihin. Korvauskäytännöt voi näissä maissa olla hyvin erilaiset kuin Suomessa, ja myös riskitason määrittely vakuutusyhtiön näkökulmasta aika pulmallista, niinpä kotimainen vakuutus (liikenne ja kasko) eivät ole ollenkaan voimassa.

Juuri riskitason määrittely noissa ratahommissa on varmaankin se vaikea asia. Ihan mututuntumalta voisin veikata, että vakuutusyhtiön näkökulmasta riski joutua korvaamaan on rata-ajossa suurempi kuin katuajossa (ja radalla on suuremmista nopeuksista johtuen myös isompi mahdollisuus ´totaalivahinkoon´ eli pyörän lunastukseen).

Toki rataharjoittelu voi olla hyödyllistä myös katuajoa ajatellen, mutta koska vakuutusyhtiö on liikevoittoa tavoitteleva yritys, eikä mikään hyväntekeväisyyslaitos, sen intressissä ei ole nähdä asioita ihan niin pitkälle.

Jos pelottaa pyörän menettäminen, niin hankkii sitten huokean kilvettömän ratavessan, jonka romuttamisen oma talous kestää paremmin.

 

[vuohi]

Itse en ole ikinä kaskoa ratalippojen takia tarvinnut mutta tuskin ilmankaan uskallan tuollaisella yli kymppitonnin katupyörällä ajaa missä on suuri osa omaisuudestani kiinni. Nyt on turvassa vakuutukset vanhoilla ehdoilla syksyyn asti eli tämä kesä nyt menee vielä entiseen malliin mutta sitten on vissiin repäistä jostain rahat ratapyörään kun IFillä on ihan järjettömän kalliit vakuutukset.

Aika epätodennäköistähän se on että pyörä radalla ihan paskaksi menisi mutta en usko että radalla ajamisesta ainakaan itsellä tulee yhtään mitään jos koko ajan on hirveä pelko perseessä. Vielä kun sitä ei vaan voi päättää ajavansa hiljaa ilman kaatoja, edellä menevästä pyörästä nesteetpihalle tai joku ajaa päin niin nurin ollaan.

Laittaisivat vaikka 2000e omavastuun joka karsisi suuren osan lipoista korvauksien ulkopuolelle mutta täystuhon sattuessa ei olisi ihan järjetön.

 

[PoS]

Jokohan se alkaisi 2-tahdit kiinnostamaan harrastepeleinä?

Esimerkkeinä mainittakoon allekirjoittanut ja SuzukiV2, molemmilla puolikas Honda.

SuzukiV2 kaatoi toissavuonna(?) pyöränsä Kemoran paluusuoran jarrussa. Pyörä ja ukko pakuun ja varikolle. Varikolla pyörästä katteet pois, hiekat pois katteista, katteet takaisin ja radalle. Yhtään mitään ei siis hajonnut.

Mä pöläytin puolestani melkoisen highsiderin aika kovasta vauhdista Botnialla viime vuonna, pyörä otti ilmaa ihan kunnolla, ja oli aika murheellisen näköinen jälkeenpäin. Puolitoista tuntia kesti varikko-olosuhteissa pikakorjaus. Tallilla korjaamisen kokonaiskustannus noin 120 euroa ja muutamia työtunteja lähinnä katteiden kuiduttamisen muodossa. Hirvittää ajatellakin, millaiseen kuntoon 4-tahtipyörä olisi mennyt.

 

[pecha]

Nykyaikaisella radalla pannuttaminen on motoristin näkökulmasta hyvinkin paljon turvallisempaa, koska siitä ei (yleensä) seuraa törmäystä johonkin kiinteään kohteeseen.

Mutta pyörän näkökulmasta asia ei välttämättä olekaan niin päivänselvä. Joku +200kg täyskatettu katupeli jos luiskahtaa sopivasti radan reunukseen, ja lähtee siitä pyörimään, se voi olla aikalailla kaikilta ulkoisilta osiltaan tuusannuuskana, vaikkei edes vauhtia ollut kovin paljon.

Jo pelkästään se, että painava pyörä käy kertaalleen kummallakin puolella maata vasten, poikii tuhansien eurojen laskun, jos se pitää täysin uudenveroiseksi korjata, niin kuin vakuutuksenottaja vaatii.

 

[Poistettu]

Nykyaikaisella radalla pannuttaminen on motoristin näkökulmasta hyvinkin paljon turvallisempaa, koska siitä ei (yleensä) seuraa törmäystä johonkin kiinteään kohteeseen.

Mutta pyörän näkökulmasta asia ei välttämättä olekaan niin päivänselvä. Joku +200kg täyskatettu katupeli jos luiskahtaa sopivasti radan reunukseen, ja lähtee siitä pyörimään, se voi olla aikalailla kaikilta ulkoisilta osiltaan tuusannuuskana, vaikkei edes vauhtia ollut kovin paljon.

Jo pelkästään se, että painava pyörä käy kertaalleen kummallakin puolella maata vasten, poikii tuhansien eurojen laskun, jos se pitää täysin uudenveroiseksi korjata, niin kuin vakuutuksenottaja vaatii.

Varmaankin juuri noin. 20k€ mopon korvaaminen kaskosta maksaa yhtiölle varmaan n 15k€ sillä erotuksella että romusta saa jonkun 8-10k€ AVK:n myymänä ja vitonen palaa hinaus ja hallinnollisiin kuluihin. 15k€ on halpaa saippuaa leikkaushoitoja vaativan sirpaleisen luunmurtuman tuomien hoitokustannusten rinnalla.

Joten mulla on ymmärrys viimeisten 5v ratatrendien kannalta tähän linjaukseen. Aina on niitä jotka tuosta päätöksestä kärsii, itsekin katson kuuluvani tähän koska katupyörähistoria on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta moitteeton 19v ja ehkä +200tkm kadulla.

Mutta jokaisessa ratatapahtumassa on nähtävissä että (hihasta) noin 20% keskiryhmän kuskeista ajaa jo selkeästi taitojensa yli ja luku kasvaa kilpipelien osalta nopeessa ainakin 50% tienoille. Siihen nähden rata on turvallinen paikka, kaatoja sattuu tässä suhteessa vähän.

 

[heippa]

Itse meinaan kyllä vieläkin pitää tuon kilvellisen kilpurin, vaikka nää vakuutusehdot menikin nyt vähän huononpaan suuntaan. Sitten kun haluu kuitenkin ajaa ihan laatupelillä sekä radalla että kadulla, niin ois himppasen kallista pitää molemmat. Myös kahden pyörän (meidän taloudessa ois sit neljä jos ukolla kanssa kilvellinen/kilvetön) pitäminen vuokratallissa on kallista.

Aion ens kesänä ajaa ihan yhtä reikäpäässä radalla kuin ennenkin ja jos ja kun kaatoja sattuu, niin sitte parsitaan rassi kokoon. Samanverran ne kuidut maksaa kilvelliseenki.

 

[nuudel]

Nykyaikaisella radalla pannuttaminen on motoristin näkökulmasta hyvinkin paljon turvallisempaa, koska siitä ei (yleensä) seuraa törmäystä johonkin kiinteään kohteeseen.

Mutta pyörän näkökulmasta asia ei välttämättä olekaan niin päivänselvä. Joku +200kg täyskatettu katupeli jos luiskahtaa sopivasti radan reunukseen, ja lähtee siitä pyörimään, se voi olla aikalailla kaikilta ulkoisilta osiltaan tuusannuuskana, vaikkei edes vauhtia ollut kovin paljon.

Jo pelkästään se, että painava pyörä käy kertaalleen kummallakin puolella maata vasten, poikii tuhansien eurojen laskun, jos se pitää täysin uudenveroiseksi korjata, niin kuin vakuutuksenottaja vaatii.

Tässä pitää muistaa se, että tieliikenteessä korvaussummat menevät siten, että suurinosa rahoista menevät henkilövahinkoihin joita ei radalla taas tule niinkään... rauta on halpaa verrattuna ihmisen korjaamiseen.

Edit: Ei nyt tunnu löytyvän juttua googlettamalla jossa oli prosentit kerrottu paljon menee henkilövahinkoihin

 

[Kelvoton]

Myös kahden pyörän (meidän taloudessa ois sit neljä jos ukolla kanssa kilvellinen/kilvetön) pitäminen vuokratallissa on kallista.

Ei ainakaan nykyisessä tallissa

.