Niinpä .. sellaisia ovat ihmiset nykyään .. jotkut ovat ihan OK, mutta iso
osa kuin muilta planeetoilta .. ihmisyys on tipotiessään ..
On sen verran jo ikää kerinnyt, että muistanpa sellaisiakin aikoja, jolloin
naapurit tai ylimalkaan lähes kaikki auttoivat toisiaan. Meidänkin talossa
Etu-Töölössä asui kaikenlaisia - alkoholisteja, rikkaita, köyhiä, virkamiehiä,
duunareita ja johtoporrasta etc.. - mutta aina kun näki jonkun, joka apua
olisi tarvinnut, niin autettiin. Meilläkin kävi naapureiden lapsia syömässä,
yökylässä ja "asumassa" sellaisina aikoina kun heillä itsellään oli kotona
asiat huiskis-haiskis. Muistan hyvin, kun joskus meidän ruokapöydässä oli
suorastaan ruuhkaa. Ketään ei jätetty ulos - ei lapsia eikä sammuneita
vanhempia. Koskaan ei tullut mieleenkään pyytää mitään korvauksia.
Tänään on tilanne ihan toisen henkistä. Katsellaan vaan uteliaana, kun
jollekin käy huonosti - tuijotellaan, että miten kipeetää tuli tai
seuraillaan, kun ne joutuvat konttailemaan ja keräilemään levinneitä
tavaroitaan, joita on lennellyt ympäriinsä. Mieluummin soitetaan poliisille
kuin itse autettaisiin. Koko asenne on nykyään niin tyystin erilaista - tosin
hyviä poikeuksiakin on, mutta kyllä se harvinaista alkaa olla.
Vaan onhan se tietysti niinkin, että jos nykyään menee auttamaan, niin voi
yllättäen joutua itse syytetyksi jostain kummallisesta asiasta - on vaikka
nostanut pyörää väärästä kohdasta ja siitä on saattanut aiheutua lisää
vahinkoa - ainakin teoriassa. Onhan näitä katutappeluihin osallistuneita
ja rauhoittamaan menneitä piesty sairaalakuntoon tai haastettu oikeuteen
pahoinpitelijöinä. Yhteen aikaan poliisikin kuulusteli vapaaehtoisesti
todistamaan menneitä samoin menetelmin kuin rikollisia konsanaan ja
siitähän tietenkin seurasi, että todistajia ei sitten enää ollut
olemassakaan vaikka 100 ihmistä olisi seissyt tapahtuman vieressä,
mutta kukaan ei vain nähnyt mitään. Tuommoisestakin asiasta piti vuosia
vääntää julkista keskustelua ennen kuin poliisi "suostui" muuttamaan
asenteitaan. Kummallista touhua.
Tämä ns. "motoristihenki" on jotain sen kaltaista ja ihan hyvään pyrkivää
kuin mitä tässä peräänkuulutetaan. Autetaan pyyteettömästi ihan
kaikkia, kun koskaan ei voi olla varma milloinka itse tarvitse apua.
Erästä ystävää lainatakseni "Oikea motoristi ei jätä toista motoristia
ulos.".