Tietyöalueella ajaminen

[annaawz]

Tietyöalueella ajaminen

Alakartanontien ja Kastevuorenkujan luona on tie kaivettu ylös ja siellä on ihan hirveetä ajaa. Tiessä on paljon irtokiviä ja epätasaisia kohtia jotka tekevät tiestä vaarallisen...oon melkein kaatunu monesti. Tien kiertäminen on mahdotonta, koska se ympäröi autotallin jossa pidän mun prätkää.

Oisko kenelläkään mitään vinkkejä miten ajaminen sujuisi vähän paremmin kyseisellä tiellä? Vai pitääkö koittaa kestää se tie ens vuoden Kesäkuuhun asti jolloin työt pitäis olla valmiita..

 

[skuikka]

Ihminen on sen verta alkukantainen keksintö että kun se pelkää kaatuvansa tai putoavansa, se haluaa laittaa molemmat jalat maahan, katsoa jalkoihinsa ja pitää käsillään tiukasti kiinni ihan kaikesta mikä sillä hetkellä käteen sattuu.

Moottoripyörä on keksintö joka haluaa pysyä ja pysyykin pystyssä tosi epätasaisellakin alustalla hitaassakin vauhdissa jos sen annetaan pysyä pystyssä.

Se millä pystyssä pysymistä yleensä häiritään, on kahvoista puristaminen. Ohjaus korjaa tasapainoa luonnostaan jos se saa liikkua vapaasti, puristaminen estää sen ja tästä seuraava venkoilu vielä narraa kuskin helposti ylikorjaamaan ohjausliikkeitä joka entisestään hankaloittaa pystyssä pysymistä.
Käsien rentouttaminen onnistuu kun pidät jaloilla kiinni pyörästä. Ei se mitään haittaa että alkuun puristat liikaa ja koko ajan mopo ei siitä hajoa. Kun sen oppii, oppii lopulta puristamaan vain silloin kun tarvitsee.
Sitten se katse. Katso useamman kymmenen metrin päähän, ei tarvitse kohdistaa katsetta mihinkään, tärkeintä on ettet kohdista sitä ihan etupyörän eteen. Kun katse on kaukana, toimii kuskin tasapaino paremmin.
Katse kauemmas, jaloilla kiinni pyörästä, kädet rentona. Tätä tietty kannattaa treenata sellaisessa paikassa mikä ei jännitä mutta jos se pyörä siellä työmaan takana on, joudut aloittamaan sieltä.

 

[jr66]

Alakartanontien ja Kastevuorenkujan luona on tie kaivettu ylös ja siellä on ihan hirveetä ajaa. Tiessä on paljon irtokiviä ja epätasaisia kohtia jotka tekevät tiestä vaarallisen...oon melkein kaatunu monesti. Tien kiertäminen on mahdotonta, koska se ympäröi autotallin jossa pidän mun prätkää.

Oisko kenelläkään mitään vinkkejä miten ajaminen sujuisi vähän paremmin kyseisellä tiellä? Vai pitääkö koittaa kestää se tie ens vuoden Kesäkuuhun asti jolloin työt pitäis olla valmiita..

Missä päin maata ?

 

[annaawz]

Missä päin maata ?

Etelässä päin Espoossa.

 

[usagi]

Kivenlahtee vahvasti veikkaisin

 

[usagi]

...tai soukkaa ehkä sittenkin..

 

[usagi]

Mutta! kuten sanottu, polvet tiukasti tankkia vasten ja kädet rentona.. näin meil Kirkkonummel menty jo "yli" vuosi junaratatöiden vuox

 

[TIJ]

plus että ihan ryömintänopeus ei oo hyvä, jos uskaltaa antaa hieman vauhtia niin helpottuu

 

[Fide]

plus että ihan ryömintänopeus ei oo hyvä, jos uskaltaa antaa hieman vauhtia niin helpottuu

Jep, kakkosella ja kädet rentona, katse ylhäällä, polvilla kiinni pyörästä ja ajatukset Kaikkivaltiaassa, tai nätissä tytössä... mihin sitten turvaatkin... Pyörä kyllä pitää huolta itsestään (kunhan et sitä häiritse)

 

[vstrom]

Kun kuvaillaan muutamalla sanalla ajajan yllättäneitä tilanteita ja ratkaisuja tilanteiden hallintaaan, niin väärinymmärtämisen riski on suuri.

Esim pyörän woblatessa syystä tai toisesta käsite "kädet rentoina" ei ole ihan yksiselitteinen asia. Sellainen rentous, jossa käsien ote pettää johtaa lähes varmaan kaatumiseen.

 

[Kotarikuski]

Jos sorateitä ei erityisesti välttele niin eteen tulee tilanne jossa tie on karhuttu ja pinnassa on 5 cm paksu kerros pehmeää tavaraa. Siinä etupyörä tuntuu luistavan alta koko ajan, paitsi tietysti jos se on 21" ja rupulipintainen. Omassa on 19" joka on tietysti vähän parempi kuin 17", mutta ei kapean 21" veroinen. Kolmosella ja nelosella olen pärjännyt (välitykset tossa on tiheämmät kuin kyykyissä), vetoa päälle vaan, kuten edellä on todettu niin rento ote tangosta, löysää sitten kaasua siinä vaiheessa kun etunen tuntuu taas asettuvan ettei vauhti nouse liikaa. Parhaiten tuntuu menevän jos antaa hanaa sen verran että voi ohjata luiston suuntaan, mutta kun kantti ei aina kestä. Jos tiellä on terävää mursketta, lienee viisainta säästää renkaita ja ajella hissun kissun.

Vetoluistonesto (jos on) kannattaa kytkeä pois. Se jos alkaa rajoittamaan niin tontti kutsuu.

Erstuntuma tuollaisella pinnalla on ikävä katurenkailla, ihan kuin takis olisi tyhjenemässä. Sepelillä ajaessa niin voi hyvin käydäkin.

Pyörällä ja pyörällä on eroa. Kottaraisen 1190R:llä nuo juuri lanatut tiet olivat niitä hauskimpia ajettavia.

 

[vstrom]

Kolmosella ja nelosella olen pärjännyt (välitykset tossa on tiheämmät kuin kyykyissä), vetoa päälle vaan, kuten edellä on todettu niin rento ote tangosta, löysää sitten kaasua siinä vaiheessa kun etunen tuntuu taas asettuvan ettei vauhti nouse liikaa. Parhaiten tuntuu menevän jos antaa hanaa sen verran että voi ohjata luiston suuntaan, mutta kun kantti ei aina kestä. .

Sopivia ohjeita keskustelun aloittaneelle aloittelevalle piikkikuskille, jolla on ymmärrettävästi ongelmia tietöiden välillä todella epätaisilla soraosuuksilla?

Suosittelisin keskustelun aloittaneelle kääntymistä jonkin lähtötilannetta ymmärtävän asiantuntijan ( toivottavasti löytyy vaikka tämän palstan kautta, jostain moottorikerhosta tai jopa autokoulusta ) puoleen.

Pyörän hallinta hiekalla on oma laaja juttunsa, jonka hallitsemiseksi on hyvä hankkia hiukan teoriataustaa ja myös käytännön harjoittelua.

Tällä palstalla monella on bensaa sen verran suonissa, että sinänsä neuvot ovat hyviä, mutta eivät sovellu välttämättä lainkaan aloittelevien motoristien tilanteeseen.
Kolmosta, nelosta luistossa, vastaohjausta kaarteen suuntaan ja kallistamista asteen kymmenesosien tarkkuudella. Mm kyseisiä juttuja on viime aikoina tarjottu aloittelijoiden hakiessa apuja moottoripyörän perushallinnan osaamiseen.

 

[Kotarikuski]

Sopivia ohjeita keskustelun aloittaneelle aloittelevalle piikkikuskille, jolla on ymmärrettävästi ongelmia tietöiden välillä todella epätaisilla soraosuuksilla?

Suosittelisin keskustelun aloittaneelle kääntymistä jonkin lähtötilannetta ymmärtävän asiantuntijan ( toivottavasti löytyy vaikka tämän palstan kautta, jostain moottorikerhosta tai jopa autokoulusta ) puoleen.

Pyörän hallinta hiekalla on oma laaja juttunsa, jonka hallitsemiseksi on hyvä hankkia hiukan teoriataustaa ja myös käytännön harjoittelua.

Tällä palstalla monella on bensaa sen verran suonissa, että sinänsä neuvot ovat hyviä, mutta eivät sovellu välttämättä lainkaan aloittelevien motoristien tilanteeseen.
Kolmosta, nelosta luistossa, vastaohjausta kaarteen suuntaan ja kallistamista asteen kymmenesosien tarkkuudella. Mm kyseisiä juttuja on viime aikoina tarjottu aloittelijoiden hakiessa apuja moottoripyörän perushallinnan osaamiseen.

Hyvä kommentti. Tosin omassa postauksessani ainoa suositukseni oli vetoluistoeston pois kytkeminen jos sellainen on. Omista havainnoista kertominen ei liene ihan sama asia kuin kehotus toimia samalla tavalla, mutta voihan sen ymmärtää miten tahtoo.

Ketjun aloittajan tilanne tuon tienpätkän osalta paranee todennäköisesti jo viikossa tai parissa liikenteen pakatessa pinnan tiiviiksi.

 

[vstrom]

Ketjun aloittajan tilanne tuon tienpätkän osalta paranee todennäköisesti jo viikossa tai parissa liikenteen pakatessa pinnan tiiviiksi.

Mutta edelleen tietöitä tehdään milloin missäkin ja saattaa soratie osua muulloinkin kohdalle. Ei ihan turha taito aloittelijalle hankkia mielellään opastettua harjoittelua kyseisissä olosuhteissa.

Tilannetta ei helpota nykyinen maantapa tietyömailla, joka taitaa myötää nykyisen yleisen uusmaalaisen tienpidon kanssa.
Tiealueella syviä koloja, korkeita patteja ja portaita ja epämääräisiä paikkauksia, hyvin karkeaa sepeliä ja sitä rataa.

On hyvin terveellistä omata selvitymiskeinot noihinkin tilanteisiin.

 

[moso]

Yksi asia minkä melkein opin kantapään kautta on että kannattaa aina ajaa auton renkaan uran kohdalla tietyömailla missä on asfalttia rouhittu pois. Eli siellä on se terävä asfaltin reuna alussa ja lopussa. Yleensä ovat tehneet pienet luiskat sinne että ei ole terävää reunaa, mutta liian usein ne luiskat on vain siellä autojen renkaiden kohdilla. Eli keskellä kaistaa ei välttämättä ole kuin se 5cm korkea helvetin terävä reuna.

No minä sitten tietenkin jonossa ajelin tietyömaata vähän keskemmällä tietä ja vedin 30-40 suoraan siihen terävään reunaan. Seuraavalle bussipysäkille sitten parkkiin ja renkaita tsekkailemaan... istuskelin ja selasin sitten kännykkää vartin ja kattelin että vuotaako ilmaa. Mutkapätkää tiedossa niin pelasin sen verman päälle.