Vanha kansa sanoo: ”Paras on hyvän vihollinen”.
Hyvä on suhteellisesti sellainen, joka pitää puheensa ja tarjoaa parhaan hinta/laatusuhteen. Onko sellaista, empiirisesti? Tänne on monet kirjoitelleet, että on: on monta lunaria ja hyvin on makselleet.
Nämä ”ilmoitukset” jatkaa telkkarin mainoksia.
Paras olisi sellainen, joka toimisi markkinaehtoisesti ja purkaisi kartellin. Sitä ei vakuutusvalvonnassa helposti nieltäisi. Näin se on kuitenkin pääsääntöisesti tapahtunut, muualla.
Koska tehdään mahdolliseksi ulkomaalaisen yhtiön tulo Suomen markkinoille, EU-vakuutuskonseptilla? Se jää nähtäväksi!
Minkä vuoksi vakuutuksenottajat eivät saisi kertoa hyvistä kokemuksistaan? Jos asiat menee sujuvasti ja saa vakuutuksestaan ehtojen mukaisen korvauksen, on kaikki hyvin. Kun autooni murtauduttiin, niin sain korvauksen menetetystä omaisuudesta tililleni 2 vuorokauden kuluttua. Poliisikin oli käynnyt paikalla minun vielä nukkuessa, joten sieltä tuli paperit faksilla heti kun tein rikosilmoituksen. Tilanne olisi tietenkin voinut olla toinen, jos vahinko olisi ollut suurempi.
Eivätkö vakuutusyhtiöt toimi markkinaehtoisesti? Markkinoilla markkinoiden ehdoilla. Jos sinulla on todisteita kartellista, kannattaa ottaa yhteyttä Kilpailuvirastoon mitä pikemmin.
Olet ilmeisesti tutustunut vakuutustoimintaan Suomessa ja muualla EU-alueella, joten pystyt varmasti kertomaan, ovatko liikennevakuutukset samanlaisia muissa EU-maissa? Eli vakuutusehdot, korvaussummat, korvauksen ehdot yms. Kattavatko kaikkien maiden liikennevakuutukset samalla laajuudella/suppeudella vahingot vai tarvitaanko esimerkiksi toisaalla mainitsemiasi kaskotyyppisiä vakuutuksia kattamaan esimerkiksi henkilövahinkoja tms?
Pelkkä vakuutuksen nimi kun ei kerro oikeastaan mitään. Hintavertailua on mahdoton tehdä luotettavasti, jos vakuutusturvan sisältö ei ole täsmälleen sama. Onko sinulla esim. linkkiä tämän suuntaiseen selvitykseen? Itse en ainakaan huutele mainitsemasi EU-vakuutuskonseptin mukaisia vakuutuksia ennen kuin tiedän, mitä se tarkoittaa. Halvin hinta ei ole välttämättä paras hinta, jos perustaso on mitätön ja kaikki maksaa ekstraa.
Totta kai topic’issa, jonka aiheena on paras vakuutusyhtiö, voivat osallistujat kehua hyväksi kokemaansa vakuutusyhtiötä. Se on luonnollista; vissiin, niinku tarkoitus ja kaikkihan me toivomme, että kehuttavaa olisi pilvin, pimein
On jo ongelmallisempi asia, onko autoon kohdistuneet vakuutustapaukset relevantteja tällä palstalla, vaikka vakuutusrakenteet olisivat samanlaisia. Suomessa ei voi tehdä yhdistelmävakuutuksia yhdistelmästä auto+prätkä. Toisin on Ruotsissa. Tämä on kuitenkin motoristipalsta.
Vakuutusyhtiöiden toiminta on periaatteellisesti markkinaehtoista. Tosin Vakuutusvalvontaviraston mukaan kaikki liikennevakuutustoiminta on tappiollista. Onko se sitä todellisuudessa? Miten se silloin on ”markkinaehtoista”? Sitä on tutkittu ja tutkittaneen jatkossakin. Ei ole minun asiani mennä markkinavalvontaan. Se on keskusjärjestöjen, edunvalvojien asia. Odotan sitä SMOTOlta. Toisaalta, luulisi Kilpailuviraston tähän muutenkin puuttuvan. Jotain tällaista ihmettelyä olin kuulevinani MP-Arkadian suunnalta jo kevätpäivillä. Ehkä viestiä on toimitettu nykypurasille.
Liikennevakuutuslain lähtökohta on alun perin ollut, että se olisi samankaltainen Skandinaviassa. Suomi on sittemmin liittynyt ETAan ja EU:hun. Kaikissa näissä vaiheissa se on sitoutunut harmonisointiin, mutta toiminut toisin. Omalla, täysin toisista poikkeavalla lainsäädännöllään, Suomi on pönkittänyt protektionistisia rakenteita. Omaperäinen vakuutustuotemalli estää tehokkaasti ulkomaisen kilpailun, vaikka ulkomaisilla yhtiöillä onkin periaatteessa oikeus toimia Suomessa. Ehkä päästään EY-tuomioistuimeen muustakin, kuin susista(?) Josko FEMA lobbais Brysselissä
SMOTOn toiminnanjohtaja sanoi esitelmässään suurin piirtein näin:
”Harmonisointi on toteutunut ainoastaan siinä, että suomalaisella liikennevakuutuksella saa ajella muissa Euroopan maissa. Muissa maissa otetuilla vakuutuksilla saa vastaavasti ajella Suomessa –paitsi suomalainen. Suomalainenkin saa tosin ajella EU-alueella otetulla vakuutuksella muualla Euroopassa”.
Olisikohan kilpailua rajoitettu? Ollaanko me EU-kansalaisia, vai onko Suomen rajoilla kansalaisille uusi rautaesirippu, jonka portista pääsee vain vero- ja vakuutusmonopolien määräämät maksut maksamalla? Voiko tämä järjestelmä pysyä pystyssä? Tarvitseeko Suomi omaa oranssivallankumoustaan?
Siinä kirjoittaja on aivan oikeassa, että suomalainen vakuutusjärjestelmä on kattavuudessaan suojaava. Tässä ehkä menee, siltä osin, lapsi pesuveden mukana. Silloin vakuutusturvassa siirrytään todennäköisesti enemmän henkilökohtaiseen vastuuseen. Tämä on spekulointia; se jää nähtäväksi. Toisaalta nykyinen malli, jossa motoristit yksin maksavat sataprosenttisesti kaiken sen, joka muissa puitteissa kuuluu yhteiskunnan sosiaaliturvaan, on sekin epäoikeudenmukainen. Se on sitä erityisesti siksi, että välistä napataan vielä verot. Motoristin lompakolla käy vakuutusyhtiöiden lisäksi valtio.
Kenenkään ei henkilökohtaisesti tarvitse huudella EU-vakuutuskonseptin mukaisia vakuutuksia, mutta Suomen on tehtävä se, mihin se on sitoutunut liittyessään ETAan ja EUhun. Menneinä aikoina sillä, mitä luvataan, oli yhteys siihen, mitä tehdään.
