• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

pakoputkiston koko

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Guest
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
G

Guest

Guest
jos haluaa tehä ite putkiston pyörään niin mistä tietää kuinka avara putki pitää olla.tällä hetkellä on 4-2-1 ja tarkoitus ois 4-2 putkisto vääntää. vielä yks kysymys kun on v-kone 4:llä sylinterillä niin mitkä pitää laittaa samaan putkeen vai onko mitään merkitystä.eli onko jotain nyrkki sääntöä tai laskutoimitusta millä tämä hoidetaan vai pitääkö kokeilla ja kiroilla.
smile_org.gif
 
jos haluaa tehä ite putkiston pyörään niin mistä tietää kuinka avara putki pitää olla.tällä hetkellä on 4-2-1 ja tarkoitus ois 4-2 putkisto vääntää. vielä yks kysymys kun on v-kone 4:llä sylinterillä niin mitkä pitää laittaa samaan putkeen vai onko mitään merkitystä.eli onko jotain nyrkki sääntöä tai laskutoimitusta millä tämä hoidetaan vai pitääkö kokeilla ja kiroilla.
smile_org.gif
Ne putket, jotka nytkin on yhdessä alkupäästä on virtauksen kannalta edullisin yhdistää.

Toki "hauskoja" ääniä voi saada muulla tavoin aikaan. Ensin mainittu tapa jakaa työtahdit vuorotellen putkiin ja ristiin kytkentä toisten putkien osalta saa kaksi pamahdusta aina samaan putkeen peräjälkeen. Siitä seuraa omanlainen saundi.
 
Kiinnostaa. Jos miettii yleisintä viriputki mallia, eli reikäputki jossa on vaimennusvillat ympärillä. Mistä voisi päätellä mikä on "hyvä" se reikäputken halkaisia? Omasta traktorista viisastuneena tiedan että ei se isoin reikä ole paras. Tuli siihen pönttöä hitsattua. Siinä se tulpan värikin muuttui eli iso niin
alkoi mennä laihalle ja huono ajaa oli sellainen nykivä.
Näitä variaatioita tuli kokeiltua vaikka mitä.
Nyt on reikäpellistä tehty "torvi" jossa on tulo-ja menopää
sellainen suppilon muotoinen ja keski putki on suora, mutta ohuempi  
wink.gif

Toimii mahtavasti ja se alavääntö
bowdown.gif
 
Ja tulipas pärrään lisäominaisuus: kun kaupungissa risteykseen tullessa löysää sopivasti kaasun niin saa erikois tehosteen:
ptäm---ptäm---ptäm! Pakari se tykkää paukuttaa.
Näistä monipyttyisistä en sano mitään
confused_orig.gif
 
Pakoputkiston mitoitukseen on olemassa ihan selkeet kaavat. Primäärien halkaisija/pituus, yhdysputkien etäisyydet, kollektorin pituus, putkiston tyyppi (esim. 4-1, 4-2-1) pystyy kaikki laskemaan tietyillä lähtöarvoilla, ja tietysti mitoitukseen vaikuttaa myös se, minkälaisia ominaisuuksia koneelta haluaa. Hyvä ala/keskirekisterin vai paukkua ylkäkierroksille tms..

Lähtöarvoja on esim kuutiotilavuus, puristukset, nokkien ajoitukset ja profiilit. Voin koittaa kaivaa noita kaavoja vielä myöhemmin...
 
Olen katellut Gsx600 äffää "sillä" silmällä...  
wink.gif

Joskus olen nähnyt tiettyä vuosimallia jossa on kaksi pakoputkea. Jos tähän haluat sitten vapaamminvirtaavan putken, niin kaksiko siihen pitäs ostaa? No tietenkin eihän sitä toista puolta voi ilman pönttöä jättää,vai miten? Hmm alkaa paremmilla merkkiputkilla tulla hintaa.. (tai d.i.y)
Täällä oli se mainio topicci "tein itse ja säästin" tai jotain sellasta, mutten haulla löytänyt.
 
Lähtöarvoja on esim kuutiotilavuus, puristukset, nokkien ajoitukset ja profiilit. Voin koittaa kaivaa noita kaavoja vielä myöhemmin...
Kaavat olis kova sana ... pitäise tehda lehmään änkkärit talven aikana...
Jos oot pelkkiä änkkäreitä tekemässä, niin et sinä siihen mitään kaavoja tarvitse. Suora putki vaan läpi, mutta menee laihalle jos entinen vaimennin on ollu TUV-hyväksytty tai vakiopönttö. Sitten vaan isompaa suutinta tai suutinsatsia kehiin. Ite oon noita vaimentimia avartanu ja en oo huomannu että ois ainakaan huononpaan suuntaan menny. Yleensä oon tehny sen reikäputken  samalla halkaisijalla kuin se väliputki ja sit pääty (mistä tulee siis mölyt ja savut pihalle) aavistuksen pienemmällä halkaisialla.

Tylyttäjä tarkoitti varmaan tuossa edellä putkiston alkuosan käyrien mitoituksen yms. laskemista. Se on jo tarkempaa puuhaa.
 
Lähtöarvoja on esim kuutiotilavuus, puristukset, nokkien ajoitukset ja profiilit. Voin koittaa kaivaa noita kaavoja vielä myöhemmin...
Kaavat olis kova sana ... pitäise tehda lehmään änkkärit talven aikana...
Jos oot pelkkiä änkkäreitä tekemässä, niin et sinä siihen mitään kaavoja tarvitse. Suora putki vaan läpi, mutta menee laihalle jos entinen vaimennin on ollu TUV-hyväksytty tai vakiopönttö. Sitten vaan isompaa suutinta tai suutinsatsia kehiin. Ite oon noita vaimentimia avartanu ja en oo huomannu että ois ainakaan huononpaan suuntaan menny. Yleensä oon tehny sen reikäputken  samalla halkaisijalla kuin se väliputki ja sit pääty (mistä tulee siis mölyt ja savut pihalle) aavistuksen pienemmällä halkaisialla.

Tylyttäjä tarkoitti varmaan tuossa edellä putkiston alkuosan käyrien mitoituksen yms. laskemista. Se on jo tarkempaa puuhaa.
Joo, puhuin nimenomaan putkistosta enkä äänenvaimentajasta. Sehän on melko sama minkälainen änkkäri siellä on, tehon kannalta mahdollisimman hyvin virtaava on paras. Elikäs suora reikäputki vaan kulkemaan villojen läpi...
 
'Yleensä oon tehny sen reikäputken  samalla halkaisijalla kuin se väliputki ja sit pääty (mistä tulee siis mölyt ja savut pihalle) aavistuksen pienemmällä halkaisialla.'
Tässä on se idea millä omalla kohdalla vääntöä tuli reippaasti lisää, tosin mulla on 2kpl noita kartioita siinä reikäputkessa
cool.gif

Mikähän on tämän supistuksen funktio, jos kerta pakokaasua kontrolloivat pakoventtiilit?
 
Tää nyt ei varsinaisesti liity alkuperäiseen kysymykseen, mutta sivuaa aihetta:

Mistähän löytyisi hiilikuitumattoa ja sopivaa hartsia (ja minkälaista hartsin täytyy olla tuon kuumuuden kestämisen kannalta) äänenvaimentajan väsäilyyn, eli onko kukaan semmoisen kanssa pelaillut? Ja hintoja saa kanssa kertoilla.
 
Tää nyt ei varsinaisesti liity alkuperäiseen kysymykseen, mutta sivuaa aihetta:

Mistähän löytyisi hiilikuitumattoa ja sopivaa hartsia (ja minkälaista hartsin täytyy olla tuon kuumuuden kestämisen kannalta) äänenvaimentajan väsäilyyn, eli onko kukaan semmoisen kanssa pelaillut? Ja hintoja saa kanssa kertoilla.
Eipä oo kokemusta hiilikuidun käsittelystä mutta muistelisin lukeneeni/kuulleni jostain että hiilihuituosan valmistuksessa tarvittaisiin "uunia" jossa on yllipaine. Eli kestävän osan teko olisi kotona aikas vaikeeta.
Mutta kuten mainitsin niin MUTUa on koko juttu
nixweiss.gif


Oliskos helpompaa löytää jostain sopivaa hiilikuitu putkea
nixweiss.gif
 
Tää nyt ei varsinaisesti liity alkuperäiseen kysymykseen, mutta sivuaa aihetta:

Mistähän löytyisi hiilikuitumattoa ja sopivaa hartsia (ja minkälaista hartsin täytyy olla tuon kuumuuden kestämisen kannalta) äänenvaimentajan väsäilyyn, eli onko kukaan semmoisen kanssa pelaillut? Ja hintoja saa kanssa kertoilla.
Eipä oo kokemusta hiilikuidun käsittelystä mutta muistelisin lukeneeni/kuulleni jostain että hiilihuituosan valmistuksessa tarvittaisiin "uunia" jossa on yllipaine. Eli kestävän osan teko olisi kotona aikas vaikeeta.
Mutta kuten mainitsin niin MUTUa on koko juttu
nixweiss.gif


Oliskos helpompaa löytää jostain sopivaa hiilikuitu putkea
nixweiss.gif
No jos siihen pitää joku uuni olla, niin täytyy varmaan luovuttaa jo ennen aloittamista. Tuohon kotariin vaan meinasin uuden vaimentimen väsätä, kun vanha painaa niin maan vitusti ja semmosta mukavan näköistä ja kokoista vaimenninta ei ole vielä vastaan tullut.

Muistelin vaan että bombermagazinessa oli joku omaan projektiin kyhännyt omin käsin hiilikuituvaimentimen ja ihan hyvältä näytti.
 
no niin tulihan sieltä juttua.tulin siihen tulokseen kun tuossa pähkäilin itekseni että kun tällä hetkellä on käyrästö 1,5" putkea ja kollektori on 2" putkea niin siinä ei ole mitään logiikkaa.jos laskee käyrästön yhteistilavuuden niin kollektorin pitäis olla ainakin 15" eli kaiketi se ratkaiseva tekijä on käyrästön mitoitus ja loppu osa on estetiikkaa. eihän sieltä tule kuin yhdestä putkesta kerrallaan pakokaasua.
idea3.gif
 
Et tartte uunia välttämättä. Sitä onnistuu laminoimaan samantapasesti kuin lasikuitua, kovuus/kestävyys ei vaan ole samaa luokkaa kuin alipainesäkitettynä ja uunissa paistettuna. Tarttet epoksihartsia tuohon laminointiin. Muista sitten että se hiilikuitu syövyttää alumiinia. Tuolta kuidut ja hartsit->http://www.kevra.fi
 
no niin tulihan sieltä juttua.tulin siihen tulokseen kun tuossa pähkäilin itekseni että kun tällä hetkellä on käyrästö 1,5" putkea ja kollektori on 2" putkea niin siinä ei ole mitään logiikkaa.jos laskee käyrästön yhteistilavuuden niin kollektorin pitäis olla ainakin 15" eli kaiketi se ratkaiseva tekijä on käyrästön mitoitus ja loppu osa on estetiikkaa. eihän sieltä tule kuin yhdestä putkesta kerrallaan pakokaasua.
idea3.gif
No ei se ihan noin mee.  
wink.gif


Jos sulla se käyrä 1.5" eli 38mm (1.5"*25.4mm/"=38.1mm). Ja oletan että kerroit ulkohalkaisian, seinämä n. 1mm, eli reikä 36mm.

Aatellaan vaikka näin:

Lasketaan yhden käyrän reikäpinta-ala, 36mm/2=18mm,  18mm*18mm*3.14=803.84mm2


Ja edelleen jos aatellaan sitä mitä ajoit takaa, eli lasketaan käyröjen pinta-ala yhteen. n. 800mm2*4=3200mm2.

Sitten kuinka paljon pitäisi olla kollektorin/väliputken halkaisia? No, 3200mm2/3.14=1019.1mm2   Tuosta luvusta joka saatiin otetaan neliöjuuri (ei oo semmosta laskinta nyt käytössä jolla saisin tarkan luvun) ja saadaan n. 32mm  (32*32=1024). Nyt meillä on säde tiedossa ja se kerrotaan kahdella, saadaan 64mm.

Eli sulla pitäis olla 64mm (2.5") väliputken halkaisia. Älä suotta hanki 15" rööriä.  
tounge.gif



Mutta ihan aikuisten oikeesti se ei mee noin. Pakoputkiston tarkoituksena on tarjota optimaalinen virtaus. Siihen tarviaa tietää nuo asiat jotka Tylyttäjä on kertonu aikasemmin ja laskea kaavojen mukaan.

Piti vaan alkaa viilaamaan pilkkua... Näin muutaman iltaoluen jälkeen sitä innostuu.  
idea3.gif
 
'Yleensä oon tehny sen reikäputken  samalla halkaisijalla kuin se väliputki ja sit pääty (mistä tulee siis mölyt ja savut pihalle) aavistuksen pienemmällä halkaisialla.'
Tässä on se idea millä omalla kohdalla vääntöä tuli reippaasti lisää, tosin mulla on 2kpl noita kartioita siinä reikäputkessa
cool.gif

Mikähän on tämän supistuksen funktio, jos kerta pakokaasua kontrolloivat pakoventtiilit?
No ei se mulla ole kun millin pari pienempi.  Mutta on kumminkin.

Sulla on varmaan isompi se ero kun oot joutunu kartion tekemään. Itellä vaan semmonen pieni pyöreä "olake"


Talvella olis tarkoitus tehdä uus vaimennin, tai oikeestaan pari. Penkin alle oon meinannu pistää pari siroa pönttöä. Alunperin aattelin laittaa neljä Agusta tyyliin, mutta ei ollu minusta niin hieno.
 
Tossa ihan ok laskin: http://www.btinternet.com/~mezporting/exhaust_length.html

Siinä tarvii sit tietää koneesta aika paljon, että saa järkeviä tuloksia. Mutta niinhän se menee.. Tarvii tietää sylinterin tilavuus, nokkien ajoitus ja moottorin max kierrokset.

Pakoputkiston ainoo funktio ei ole virrata vaan mahdollisimman hyvin. Sieltä _pitää_ tulla myös vastapaine-aaltoja. Nokissa kun on enemmän tai vähemmän overlappia (imu ja pako samaan aikaan auki), niin tarvitaan vastapaine-aalto joka pitää seoksen pytyssä, ettei se karkaa. Mitoitus on todella tärkeä, koneen käytös muuttuu sen myötä yllättävän paljon. Rajuissa moteissa on enemmän overlappia, eli saadaan kiekoilla enemmän tehoa ja taas ala/keskirekisterin kustannuksella.

Yamahan Exup-venttiili on muuten tehty juuri sen takia, että voidaan käyttää paljon overlappia nokissa, koska Exup-venttiili kollektorissa heijastaa alakiekoilla vastapaine-aaltoja ollessaan kiinni. Se sitten alkaa aukeemaan kierroksien mukaan. Jos se ois kiinni koko ajan, niin motti ei antais tehoa juuri yhtään ylhäällä, kun ahdistais kollektorissa niin paljon.

Vastapaineaaltoihin ja sitä kautta koneen käytökseen vaikuttaa enimmäkseen primäärien pituus, halkaisija, kollektorin pituus/paksuus, putkiston tyyppi (esim 4-1 tai 4-2-1) ja yhdysputket ja niiden paikka primäärien välillä. 4-1 putkistosta saa yleensä parhaan huipputehon, ala/keskirekisteri vähän kärsii. 4-2-1 on aika hyvä "all-round" putkisto, suht hyvä kaikilla alueilla.

Tässä vielä lontooks jotain perusperiaatteita:

Notes 1

For road , you'll be best off with a 4-2-1 system on a four cylinder engine.
For high performance & race use, the only way to go is a 4-1 system.
The 4-2-1 system gives good all-round power, with no special power peaks or dips, while a 4-1 system give the best power at higher revs - At the expense of low end power.

Speaking of 4-2-1 extractors, this is the WRONG WAY to do it on a four cylinder engine! A 4-2-1 system must have cylinders #1 & #4 joined up, and #2 & #3 joined up, then further down those two pipes join into one.
This is because four cylinder engines have a 180° crank, whereas virutally all V-8's have a 90° crank (the angle between the crankpins) and so the order in which the exhaust pulses come down the pipes is different.

Notes 2

A reduction in primary pipe Diameter of 1/8 of an inch will move the torque peak down by 650-800 RPM. Conversely an increase in diameter of the header will raise the engine speed at which max torque occurs,by approx the same RPM,for each 1/8 of increase.

Adding length to the primary pipe will increase low speed and mid-range power, with corresponding reduction in power at max RPM.

Shorter primaries give an increase in high speed power, at the expense of reduction in the midrange. However,there will be little change in peak torque or the engine speed at which it occurs.
 
Tossa ihan ok laskin: http://www.btinternet.com/~mezporting/exhaust_length.html

Siinä tarvii sit tietää koneesta aika paljon, että saa järkeviä tuloksia. Mutta niinhän se menee.. Tarvii tietää sylinterin tilavuus, nokkien ajoitus ja moottorin max kierrokset.

Pakoputkiston ainoo funktio ei ole virrata vaan mahdollisimman hyvin. Sieltä _pitää_ tulla myös vastapaine-aaltoja. Nokissa kun on enemmän tai vähemmän overlappia (imu ja pako samaan aikaan auki), niin tarvitaan vastapaine-aalto joka pitää seoksen pytyssä, ettei se karkaa. Mitoitus on todella tärkeä, koneen käytös muuttuu sen myötä yllättävän paljon. Rajuissa moteissa on enemmän overlappia, eli saadaan kiekoilla enemmän tehoa ja taas ala/keskirekisterin kustannuksella.

Yamahan Exup-venttiili on muuten tehty juuri sen takia, että voidaan käyttää paljon overlappia nokissa, koska Exup-venttiili kollektorissa heijastaa alakiekoilla vastapaine-aaltoja ollessaan kiinni. Se sitten alkaa aukeemaan kierroksien mukaan. Jos se ois kiinni koko ajan, niin motti ei antais tehoa juuri yhtään ylhäällä, kun ahdistais kollektorissa niin paljon.

Vastapaineaaltoihin ja sitä kautta koneen käytökseen vaikuttaa enimmäkseen primäärien pituus, halkaisija, kollektorin pituus/paksuus, putkiston tyyppi (esim 4-1 tai 4-2-1) ja yhdysputket ja niiden paikka primäärien välillä. 4-1 putkistosta saa yleensä parhaan huipputehon, ala/keskirekisteri vähän kärsii. 4-2-1 on aika hyvä "all-round" putkisto, suht hyvä kaikilla alueilla.

Tässä vielä lontooks jotain perusperiaatteita:

Notes 1

For road , you'll be best off with a 4-2-1 system on a four cylinder engine.
For high performance & race use, the only way to go is a 4-1 system.
The 4-2-1 system gives good all-round power, with no special power peaks or dips, while a 4-1 system give the best power at higher revs - At the expense of low end power.

Speaking of 4-2-1 extractors, this is the WRONG WAY to do it on a four cylinder engine! A 4-2-1 system must have cylinders #1 & #4 joined up, and #2 & #3 joined up, then further down those two pipes join into one.
This is because four cylinder engines have a 180° crank, whereas virutally all V-8's have a 90° crank (the angle between the crankpins) and so the order in which the exhaust pulses come down the pipes is different.

Notes 2

A reduction in primary pipe Diameter of 1/8 of an inch will move the torque peak down by 650-800 RPM. Conversely an increase in diameter of the header will raise the engine speed at which max torque occurs,by approx the same RPM,for each 1/8 of increase.

Adding length to the primary pipe will increase low speed and mid-range power, with corresponding reduction in power at max RPM.

Shorter primaries give an increase in high speed power, at the expense of reduction in the midrange. However,there will be little change in peak torque or the engine speed at which it occurs.
Teoriaa tuli siinä...mutta vain teoriaa. Toisaalta tuo teoria käy ihan järkeen, mutta tosielämässä putkistot suunnitellaan usein ihan eri tavalla. Itse olen laskemalla mitoittanut muutaman putken ja tulos on ollut kyllä aika hyvin odotetun kaltainen vääntöhuippujen kierrosluvun ym suhteen, eli kyllä ne kaavat jopa toimivat.

Tuo 4-2-1 putkiston alkukäyrien yhdistämisjuttu on sinällään ihan oikein päätelty, mutta käytännössä asia hoidetaan yleensä juuri tuossa "huonossa" järjestyksessä. Siihenkin on syynsä ja se on ei-toivottujen paineaaltojen tappaminen, jotta vääntökäyrään ei tulisi kuoppia yleensä n. 5000-6000 kierroksen paikkeille.

Vakiokuntoisen moottoripyörän viritysaste ja nokkien ajoitukset eivät ole oikeastaan ihan niin kireät kuin äkkipäätä saattaisi kuvitella ja putkiston mitoittaminen ei ole ihan kauhean kriittistä.

Amerikan pojat testasivat erilaisia putkistoja 1200 Banditissa ja kaikki olivat varmoja, että voiton veisi heidän mielestään paras mahdollinen 4-1 putki, jota on ylistetty lähes uskonnollisesti jo vuosikaudet. Yllätys yllätys putki oli heikkoa keskitasoa ja parhaat sijat menivät 4-2-1 putkille.Itse asiassa kaksi huonointa olivat 4-1 ja kaikki muut 4-2-1.
 
Back
Ylös