Kuulin, että arvostettu saksalainen Motorrad-lehti olisi testannut allround-pyörien renkaita. Ja että Michelin Anakee II:lle olisi saatu (takarenkaalle) laskennalliseksi kestoiäksi 7500km.
En ole käyttänyt tuota II-versiota, mutta aikaisempaa Anakeeta olen. Itse asiassa oltiin muijan kanssa reissussa koko viime talvi, ja reitiksi muodostui Helsinki-Sydney.
Pyörä oli 650 Vstrom (siis 1 pyörä, ja 2-päällä), ja vaihdoimme Anakeet alle Kreikassa, josta ostimme myös uuden setin samanlaisia matkaan. Meillä oli valmius kantaa vararengassettiä polttoainetankin sivuilla olevissa telineissä.
Motorrad oli ilmeisesti testannut isoilla 1000-1200cc allroundereilla, mutta väittäisin että meilläkin oli painoa päällä aika kiitettävästi:
-2 ihmistä ajovarusteineen
-3 sivulaukkua
-tosi iso tankkilaukku
-vararenkaat
-lisäksi vielä 2 varustesäkkiä vararenkaissa kiinni.
En usko, että olen ikinä ajanut noin täyteen lastatulla pyörällä!
Kreikan jälkeen ajoimme uusilla Anakeella Turkki-Iran-Pakistan-Intia, yhteensä 13.600km. Tiet Turkissa ja Iranissa olivat hyviä ja nopeita, ajonopeus yleensä 120-140kmh. Tiet Pakistanissa ja Intiassa olivat hitaita ja paskoja, ajonopeus varmaankin keskimäärin 60-70kmh, mutta renkaiden kulumista ajatellen, lämpötilat olivat näissä maissa aina päiväsaikaan +30C tai yli.
Pyörä rahdattiin Intiasta Bangkokiin, jossa vaihdoimme mukana olleet Anakeet alle (siis 13.600km jälkeen), ja päätimme ettemme ostakaan nyt uusia, vaan otimme vanhat kantoon, koska niissä oli jopa vielä hiukan pintaa jäljellä.
Thaimaasta matkasimme Malesiaan, sieltä Indonesiaan ja sieltä Australiaan. Tiet Malesiassa olivat todella hyviä ja nopeita, Indonesiassa huonoja ja hitaita, ja taas Australiassa erittäin hyviä. Ausseissa tosin kyttäävät tuota ajonopeutta vähän liiankin kanssa, siellä ei ollut asiaa ajella yli 110kmh.
Bangkokissa alle laitettu setti Anakeeta alkoi olla melko lopussa 2000km ennen Sydneytä, jolloin niillä olikin ajettu jo n.16.000km; varsinkin takanen oli aivan loppu. Tällöin vaihdoimme alle mukana olleet käytetyt, joilla pääsimme juuri sopivasti perille Sydneyyn.
Molemmilla rengasseteillä oli siis tuossa vaiheessa ajettu ~16.000km. Pääsimme siis Thessalonikista Sydneyyn kahdella setillä Anakeeta.
Matkalla ylitettiin molemmat kääntöpiirit sekä päiväntasaaja, joten lämpötilat olivat suurimman osan aikaa erittäin korkeat. Ajo oli varmaankin 50%/50% nopeaa konetietä, ja hitaampaa maantietä. Kuten jo mainitsin, kuorma oli ERITTÄIN raskas.
Pidin renkaissa hieman suosituksia kovempia paineita: 2.4 edessä ja 3.0 takana. Kokeilin nostaa myös edessä 2.7:ään, mutta silloin renkaasta tuli liian kova, ja etupää alkoi luistella kurveissa.
Muuten pidin Anakeen ajo-ominaisuuksista erittäin paljon, ne olivat helpot ja yllätyksettömät ajaa, takarenkaan kulutuspinta vain tuli yllättävän helposti käytettyä laitoihin asti... tosin tuon lastin kanssa alkoi silloin jo pyörän varustuksetkin osua maahan, eikä toki tuolla reissulla ollut tarkoitus mitään pidon rajoja edes haeskella! Varmasti myöskään jousitus ei toiminut noin raskaan lastin kanssa aivan optimaalisesti, mikä vaikuttaa asiaan.
Täytyy sanoa, että olen ällikällä lyöty, kun yksi maanosan arvostetuimmista pyörälehdistä toteaa, että moisilla kiekoilla (okei, siis sillä II-versiolla) pääsee muka vain 7500km. Ja jos sitä on vaan käyty ajamassa torvi nurin Autobahnilla, sitten tuo kai voinee jotenkin olla mahdollista. Mutta ei sekään mielestäni anna oikeanlaista kuvaa noiden kulutuskestävyydestä. Litrainen moottori varmasti syö rengasta enemmän kuin tällainen pieni, mutta huomioiden a) tuon lastin, mitä meidän pyörämme kantoi, ja b) miten kuumissa olosuhteissa mentiin miltei koko ajan, myös meillä olisi kai pitänyt renkaiden sulaa alle. Niin ei käynyt.
No, parempihan se tietysti kai näin päin on, että gummit kestää pidempään kuin lehdissä väitetään. Aika erikoinen lukema tuo silti minun mielestäni on, vai olikohan minulla noille renkaille aivan väärä käyttötarkoitus, kun en ajanut pelkästään autobaanalla?!?
Koko retken pituus oli noin 34.000km... ja olipa muuten paras reissu ikinä, ja vieläpä aikamoisella marginaalilla seuraavaan!! Nyt ollaan siis oltu jo kuukauden päivät kotona. Jos ketä kiinnostaa, niin (ajastaan jäljessä laahaava, mutta yhä ajoittain päivittyvä) reissublogimme on osoitteessa:
www.moto1.fi/blog
En ole käyttänyt tuota II-versiota, mutta aikaisempaa Anakeeta olen. Itse asiassa oltiin muijan kanssa reissussa koko viime talvi, ja reitiksi muodostui Helsinki-Sydney.
Pyörä oli 650 Vstrom (siis 1 pyörä, ja 2-päällä), ja vaihdoimme Anakeet alle Kreikassa, josta ostimme myös uuden setin samanlaisia matkaan. Meillä oli valmius kantaa vararengassettiä polttoainetankin sivuilla olevissa telineissä.
Motorrad oli ilmeisesti testannut isoilla 1000-1200cc allroundereilla, mutta väittäisin että meilläkin oli painoa päällä aika kiitettävästi:
-2 ihmistä ajovarusteineen
-3 sivulaukkua
-tosi iso tankkilaukku
-vararenkaat
-lisäksi vielä 2 varustesäkkiä vararenkaissa kiinni.
En usko, että olen ikinä ajanut noin täyteen lastatulla pyörällä!
Kreikan jälkeen ajoimme uusilla Anakeella Turkki-Iran-Pakistan-Intia, yhteensä 13.600km. Tiet Turkissa ja Iranissa olivat hyviä ja nopeita, ajonopeus yleensä 120-140kmh. Tiet Pakistanissa ja Intiassa olivat hitaita ja paskoja, ajonopeus varmaankin keskimäärin 60-70kmh, mutta renkaiden kulumista ajatellen, lämpötilat olivat näissä maissa aina päiväsaikaan +30C tai yli.
Pyörä rahdattiin Intiasta Bangkokiin, jossa vaihdoimme mukana olleet Anakeet alle (siis 13.600km jälkeen), ja päätimme ettemme ostakaan nyt uusia, vaan otimme vanhat kantoon, koska niissä oli jopa vielä hiukan pintaa jäljellä.
Thaimaasta matkasimme Malesiaan, sieltä Indonesiaan ja sieltä Australiaan. Tiet Malesiassa olivat todella hyviä ja nopeita, Indonesiassa huonoja ja hitaita, ja taas Australiassa erittäin hyviä. Ausseissa tosin kyttäävät tuota ajonopeutta vähän liiankin kanssa, siellä ei ollut asiaa ajella yli 110kmh.
Bangkokissa alle laitettu setti Anakeeta alkoi olla melko lopussa 2000km ennen Sydneytä, jolloin niillä olikin ajettu jo n.16.000km; varsinkin takanen oli aivan loppu. Tällöin vaihdoimme alle mukana olleet käytetyt, joilla pääsimme juuri sopivasti perille Sydneyyn.
Molemmilla rengasseteillä oli siis tuossa vaiheessa ajettu ~16.000km. Pääsimme siis Thessalonikista Sydneyyn kahdella setillä Anakeeta.
Matkalla ylitettiin molemmat kääntöpiirit sekä päiväntasaaja, joten lämpötilat olivat suurimman osan aikaa erittäin korkeat. Ajo oli varmaankin 50%/50% nopeaa konetietä, ja hitaampaa maantietä. Kuten jo mainitsin, kuorma oli ERITTÄIN raskas.
Pidin renkaissa hieman suosituksia kovempia paineita: 2.4 edessä ja 3.0 takana. Kokeilin nostaa myös edessä 2.7:ään, mutta silloin renkaasta tuli liian kova, ja etupää alkoi luistella kurveissa.
Muuten pidin Anakeen ajo-ominaisuuksista erittäin paljon, ne olivat helpot ja yllätyksettömät ajaa, takarenkaan kulutuspinta vain tuli yllättävän helposti käytettyä laitoihin asti... tosin tuon lastin kanssa alkoi silloin jo pyörän varustuksetkin osua maahan, eikä toki tuolla reissulla ollut tarkoitus mitään pidon rajoja edes haeskella! Varmasti myöskään jousitus ei toiminut noin raskaan lastin kanssa aivan optimaalisesti, mikä vaikuttaa asiaan.
Täytyy sanoa, että olen ällikällä lyöty, kun yksi maanosan arvostetuimmista pyörälehdistä toteaa, että moisilla kiekoilla (okei, siis sillä II-versiolla) pääsee muka vain 7500km. Ja jos sitä on vaan käyty ajamassa torvi nurin Autobahnilla, sitten tuo kai voinee jotenkin olla mahdollista. Mutta ei sekään mielestäni anna oikeanlaista kuvaa noiden kulutuskestävyydestä. Litrainen moottori varmasti syö rengasta enemmän kuin tällainen pieni, mutta huomioiden a) tuon lastin, mitä meidän pyörämme kantoi, ja b) miten kuumissa olosuhteissa mentiin miltei koko ajan, myös meillä olisi kai pitänyt renkaiden sulaa alle. Niin ei käynyt.
No, parempihan se tietysti kai näin päin on, että gummit kestää pidempään kuin lehdissä väitetään. Aika erikoinen lukema tuo silti minun mielestäni on, vai olikohan minulla noille renkaille aivan väärä käyttötarkoitus, kun en ajanut pelkästään autobaanalla?!?
Koko retken pituus oli noin 34.000km... ja olipa muuten paras reissu ikinä, ja vieläpä aikamoisella marginaalilla seuraavaan!! Nyt ollaan siis oltu jo kuukauden päivät kotona. Jos ketä kiinnostaa, niin (ajastaan jäljessä laahaava, mutta yhä ajoittain päivittyvä) reissublogimme on osoitteessa:
www.moto1.fi/blog
